Minä täällä taas...voi tätä touhua...taas oli pieni tauko tuossa meidän jutussa olosuhteiden pakosta, jonka aikana päätin taas kerran lopettaa tämän kiduttavan "suhteen", onnistuinkin jonkin aikaa olla ottamatta yhteyttä, mutta sitten taas annoin periksi kiusaukselleni...ja ihan hyvin tuloksin...päästiin taas juttuihin, ihan jokapäiväistä keskustelua, kunnes erehdyin kehumaan häntä, ei siis mitään lemmenlurituksia vaan rehellisiä kohteliaisuuksia...ja bim hän vaikeni. Kyselin sanoinko jotain väärin, johon hän vastasi heti, että en sanonut ja hiljaisuus...jäin "nuolemaan haavojani" ja kirosin typeryyttäni. Päätin jälleen kerran unohtaa koko tyypin ja ilmoitin hänelle aikeistani ja perustelin sen sillä, juttu ei anna minulle yhtä paljon kuin ottaa...ja paha mieli kaupan päälle. Siihenkin pamahti vastaus bumerangina, että älähän nyt! ?????? Ei ota selvää ei...
Mikä siinä toisen kehumisessa oli niin väärin, että tämä johti taas tähän...uhuu!!!
Mikä siinä toisen kehumisessa oli niin väärin, että tämä johti taas tähän...uhuu!!!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sanon suoraan, jätä kauris. Kuitenkin kärsit hänen tempauksistaan ja samalla sisälläsi menee jokin rikki aina uudestaan ja uudestaan. Minäkään en aikaisemmin uskonut ystävääni, joka neuvoi lopettamaan oma kaurisjuttuni ajoissa, vaan jatkoin sinnikkäästi. Parhaimmillaan mies oli ihana, mutta aina erottuamme jäi minulle kuitenkin epämääräinen olo ja ihmettelin mistä moinen. Kalat ja kauris ovat liian erilaisia tunnepohjaltaan, ainoastaan erotiikka ja läheisyys on valtavaa ja varmaan senkin vuoksi roikuin hänessä näinkin pitkään (yli 2 vuotta). Mutta jokainen tekee omat valintansa...
muuttui kun tuossa kynä sauhuten kirjoittelin...mikä kynä????
Varsinainen taikuri olet, kun olet hommannut kynän tähän hommaan ja meillä muilla on vaan näppis :)
Mutta asiaan.. Itse ainakaan en pidä kauheesti itseeni kohdistuvista kehuista, nykyisin menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Aiemmin olin jopa vaivaantunut jos minuun kohdistuu kehuja. Okei, jotain saa sanoa, mutta ei liikaa, tuntuu jo imartelulta eli teeskentelyltä jos liikaa tulee kehuja. Rakkauden tunnustuksia voin ottaa vastaan luotettavalta henkilöltä, ja jos ei ole luotettava niin rakkauden tunnustuksetkin tuntuu minusta hölynpölyltä.
En tunne miestäsi, mutta itsekin olisin ihan hiljaa, varsinkin jos olet vähän liikaa kehunut.
Mutta vaikuttaa siltä, ettei hän ole vielä valmis päästämään sinua menemään, muutenhan hän olisi jo tehnyt sen :)
Yks Skorppari täällä huuteloo. Minulla on sellainen käsitys, että Kauris nimenomaan tarvitsee kehumista kuin kasvi vettä kukoistaakseen. Jospa hän oli hiljaa, koska oli niin typertynyt onnesta? Kauris kyllä avaa sanaisen arkkunsa, jos häntä tympii tai ärsyttää. Jos kerrot kielteisiä asioita Kauriista hänelle itselleen, niin kyllä hän osaa puolustautua. Mutta jos tuttavuutenna on vasta alussa, niin hän ehkä vasta tutkailee tilannetta, ja on siksi vaiti?
Mutta ymmärrän, että tunteellisen ihmisen on vaikeaa sellaisen järkevyyden ruumiillistuman kanssa elää. Vuoristorataa se on meillä ollut, koska Skorpionikin on hyvin herkkä ja tunteellinen. Pidän Kauriin vahvuudesta ja tietynlaisesta tinkimättömyydestä. Hän on hyvin tunnollinen, ahkera ja luotettava työntekijänä, ja arvostan sellaista yleensä ihmisessä. Kauris on myös enimmäkseen erittäin hyväntuulinen. Mutta kun se pilvi ilmestyy sinne pään yläpuolelle, se onkin sitten musta. Kaikki katkeruus on sinne kiteytyneenä, ja kylmä viima puhaltaa. Mutta kuten sanoin, Kauris voisi murjottaa useamminkin ja ihan syystä. Ja kyllä tämä Kauris, jonka kanssa on oltu yhdessä yli 20 vuotta, huomaa, hellii ja haluaa. Mutta kun kaksi periksi antamatonta on yhdessä, niin senhän tietää mitä siitä seuraa.
Ei Kauriista aina saa selvää, ei. Paljon hän miettii ja pohtii ja puntaroi, ja silloin hän on etäinen. Mielestäni Kauriin pitää silloin antaa olla rauhassa (ei siis tarvitse kaupungille lähteä, mutta antaa hänelle tilaa niin sanotusti). Kyllä hän sieltä syövereistään lopulta tulee ihmisten ilmoille, entistä ehompana.
Tsemppiä, jos haluat jatkaa Kauriisi kanssa! When there's a will, there's a way. Useimmiten kylläkin horoskooppioppaissa Kaloille suositellaan kaveriksi toista tunteellista. Rapu tai Skorpioni olisivat parempia vaihtoehtoja, sanovat. Mutta puolensa kullakin, sekä hyvät että huonot.
kommenttiin..
Olet oikeassa siinä, että kauris tarvitseekin kehuja (ja kaikki muukin kirjoituksessasi kuvaa hyvin itseänikin), mutta itse olen sitä mieltä, että kehujen määrän tulisi olla rajoitettua. Ei ole mitään tiettyä rajaa, 2 kehua niin ok ja kolmas niin sitten menee yli. Mutta kuitenkin ylenmäärin kehuminen tuntuu siltä, että siinä on nyt koira haudattuna. Kauris on hiukka skeptinen elukka ja helposti tulee epäiltyä, että mikähän on noiden kehujen takana, mitä taas halutaan.
Oikeastaan itselläni vain luotettavuuden saavuttanut pitkäaikainen kumppani saa kehua minua, jos siihen on aihetta. Muiden kommenteista en välitä, tai ainakin ne voisi esittää niin ettei ulkopuoliset niitä kuule.
Olisko muilla kauriilla tähän mielipiteitä? Itse tunnen muita kauriita, jotka myöskin pitävät kyllä kehuista, mutta eivät liiallisesta, suhtautuen skeptisesti niihin.
Tunnen hyvin tai aika hyvin 3 kaurismiestä, ja kaikkien kanssa olemme olleet yhtä mieltä siitä, että ajatusmaailmamme on samanlaista, ja heidän kanssaan keskustellessa tuntuu siltä kuin keskustelisin itseni kanssa, ja he sanovat samaa. Mutta voihan meissä poikkeuksiakin olla.. Tai sitten me (minä tuntemani kauriit) olemme juuri niitä outoja kauriita, mutta yksilöitähän me :)
Piscesille: Kuten Skrp totesi niin, jos tahtoa on, niin keinotkin löytyy. Ja jos rakkautta on, niin mieluummin katsoisin kuin katuisin :)
vielä, että ehkäpä hän ei vaan tiennyt mitä sanoa sinulle kun kehuit häntä. Vaikea loppujen lopuksi sanoa, kun ei tiedä mitä olet sanonut tai mitä hän on siitä ajatellut.
Mutta pointti joka tapauksessa on, että ei se varmasti teidän suhdettanne kaatanut, ajatteli hän sitten mitä tahansa. Eli pääasia on, että olet jatkossakin aito oma itsesi hänen kanssaan :)
Kehuminen tekee silminnähden mannaa kenelle tahansa, sehän on selvää. Itse olen skeptikko siinä suhteessa. Myöskään minua ei imartelulla saa yhtään mihinkään. Skorpparit ovat sellaisia. Onhan niitäkin, jotka valtaa havittelevat kehumalla kaikkia. Siis eivät Skorpionit tietenkään ole sellaisia, vaan jotkut sellaiset jotka ovat älykkäämpiä kuin minä. Itse asiassa jos oikein paljon kehutaan, menee se jo henkisen väkivallan puolelle.
Kaikille ansionsa mukaan. Liian paljon on kuitenkin sitä, että ei kiitetä, vaikka siinä menisi vain sekunteja tai minuutti. Onko minulta pois se, mitä toisella on jne. Auteta ei toista, jos vain omaan piikkiin sais tuonkin. Nyt eksyn aiheesta. No, siinä mielessä en, että minulle on tullut sellainen käsitys, että Skorpioni on erittäin auttavainen. Nyt toivon kommentteja Skorpionien vihaajilta ;o)
vastailla näihin minun typeriin ongelmiini:-) Olen tässä pari päivää miettinyt kuinka idiootti voinkaan välillä olla...ne tunteet vaan ottaa välillä ylivallan, mutta minä olen minä...monesti teen ja mietin vasta sitten. Elän hetkessä ja tartun tilaisuuksiin, murehdin sitten myöhemmin, jos aihetta tulee ja sitähän tuolla asenteella tulee useinkin...välillä yltiöoptimisti, välillä pessimististisesti ryven pohjamudissa.
Joo nuo kehut liittyivät hänen persoonaansa, sanoin hänen olevan hyvä tyyppi, huumorintajuinen ja jalat maassa, mutta ehkä 3. oli sitten liikaa...? Itse en pidä näitä kommentteja mitenkään imartelevina tai tyhjänpäiväisenä lässytyksenä, mutta mehän olemme erilaisia kaikki. Ehkä olen kuitenkin liian tunneihminen hänelle. Saa nähdä, en jaksa kuitenkaan jatkuvasti itseäni nöyryyttää, joten jätän pallon hänelle...
pidän skorpioneista ja minulla on monta skorpioniystävää. Ei ole pahaa sanottavaa. Luotettavia ystävinä, ikäviä vihollisina. Ystävällisiä, avuliaita ja pitävät omiensa puolta. Suosittelit minulle rapuja tai skorppareita...rapuja tielleni on sattunut useampia, mutta yhtään skorpparimiestä en ole onnistunut löytämään romanttisessa mielessä...kauriita on ollut muutama lyhyempi suhde nuorempana. En enää muista mitä kaikkea aioin kirjoittaa, mutta paikkailen tätä sitten.
Nyt haluan kirjoittaa tästä aiheesta ihan siksi, että tämä outo käsitys on vallalla yleisesti. Miten Skorpioni on ikävä vihollisena? Miten saat yleensäkään Skorpparista vihollisen itsellesi? Skorpionia on horoskooppikirjojen mukaan kahta lajia: kotkia ja liskoja. Kai se liskot sitten ovat niitä "vihollisia"...
Itse kihisen itsekseni lapselliset kostoaikeeni joskus jossain joidenkin henkilöiden kohdalla, myönnän sen, ja kohta en muistakaan niitä, kun onhan sitä elämässä muutakin tehtävää. Mutta tietysti onhan se niinkin, että katson pitkään sitä miten minua poljetaan, ja sitten kun saan tarpeekseni... Mutta siinä on vuosien, jos ei vuosikymmenien prosessi takana. Siltikään en ole vihollinen, vaan hän vain on minun "ignore-listalla", joka ei ole pitkä. Käsittääkseni tämä lista muilla merkeillä on sivujen pituinen, jos ihmisen kohtaamisesta puhutaan. No, ei puhuta, menen tuonne Skorppereiden keskusteluun, ehkä he ymmärtävät meitä, joita kukaan ei ymmärrä.
en tarkoittanut sitä noin...en ole itse koskaan joutunut kohteeksi, seurannut vain sivusta...ehkä se on kuitenkin pitkälti legenda, kuten sanoitkin ja että ne kostoajatukset vain pyörivät päässä, mutta täytäntöön niitä ei laiteta. Niin on minullakin, haudon vaikka mitä mutta seuraavassa hetkessä ajattelen jo ihan muuta...älä häivy minnekään, sulla on hyviä juttuja (luin muitakin kommenttejasi);-)
Kiitos kehuista! Ja mukavalta vaikutat sinäkin. En toki suuttunut, kunhan yritin ärsytellä niitä, jotka eivät meistä piikkihännistä tykkää.
ongelmat eivät ole yhtään sen typerämpiä kuin meidän muidenkaan, ihan normaalia miettiä tollaisia juttuja, varsinkin kauriista, joka ei ole mitään helpoimpia tapauksia :) Kyse on vaan ihmisten erilaisuudesta, ja siitä kuinka eri tavalla käsitämme asioita.
Kyselin tuossa eräältä kaurismieheltä, kuinka hän yleensä suhtautuu kehuihin ja hän sanoi, että koska hän on jalat maassa-tyyppi, hän ei oikein pidä liioin kehuista. Kuulemma rakentavaa kritiikkiä on helpompaa ottaa vastaan kuin itseen kohdistuvaa kehumista. Hän sanoi myös olevansa ihan hiljaa, jos joku kehuu, tai sitten hän sanoi pistävänsä koko jutun vitsiksi ja samantien vaihtavan puheenaihetta. Totesimme olevamme ihan samanlaisia tuossakin asiassa.
Muuten, jopas alkoi tulla vilskettä kauris-keskusteluihin! Ei ihme, kun asialla on ollut kalat ja skorppari, lempimerkkini (kauriin lisäksi) :)
Ja kyl maar piikkihännistäkin tykätään!
Erityisesti rakastan tuntemissani skorppareissa sitä aitoutta ja vahvuutta. Juuri sitä monet muut inhoavat, koska ollessaan juuri aito skorpioni tuo julki niin hyvät kuin pahatkin ajatuksensa, jolloin heikompia hirvittää. Vahvuutta taas monet pelkäävät, ja kuten tiedämme juuri sen mitä pelkäämme, pyrimme pitämään loitolla itsestämme. Minä en kuitenkaan pelkää aitoja ja vahvoja ihmisiä, vaan juuri se tekee ihmisestä mielenkiintoisen.
Uskonpa, että kauriista löytyy paljon niitä, jotka pitävät skorppareista (ainakin olen ollut näkevinäni sellaisia kommentteja ja kuullutkin tämän foorumin ulkopuolelta). Enpä ole sattunut vielä törmäämään kauriiseen, joka olisi sanonut inhoavansa skorppareita. Taisit tulla oikealle palstalle, Skrp! :)
Huomaatko, uskalsin hännän laittaa mukaan?
Itse asiassa olen vakoillut noita muitakin palstoja, mutta kun siellä en tunne oloani kotoiseksi.
Kävin vittuilemassa Neitsyille, kun siellä tuntuu olevan sellainen henki, että sellaisia siellä kaivataan. Vittuilijoita. Voi hyvät hyssykät sentään! Itselleni Neitsyet ovat olleet suunnaton kompastuskivi. Saattaa Skorppariluonteeni olla esteenä, kun en ymmärrä. Jos sinulla on jotain mielipidettä tähän asiaan, niin kuuntelen mielelläni.
Vahvaksi meitä Skorppareita väitetään, mutta sellaisiksi harva meistä itsensä loppujen lopuksi tuntee. No, sillä tavalla tietysti voidaan olla, että katsotaan asioista kaikki puolet, eikä aleta arvostelemaan ennen kuin on kokemusta tai kuultu mielipiteet. Mutta tietysti jos syyttä suotta käydään kimppuun, niin kuka vain siinä hermostuu. No, yleensä vaihdetaan maisemaa sittenkin.
Skorppareista sanoisin sen (pitäisi ehkä sinne Skorpionien palstalle laittaa mieluummin), että kivikasvohan se on, ja panssari päällä, mutta pakko on se pitää, kun sisus on niin pehmyt.
Minäkin oikein hakeudun vahvojen ihmisten pariin. Lienenkö jotenkin masokisti? Mutta siinä sitä oppii tuntemaan itsensä, ainakin toivottavasti. Toisin sanoen: voisihan sitä etsiä sellaisen seurapiirin ympärilleen, jossa vain (heikkoa) itsetuntoa pönkittäisivät ne kaikki muut. Mutta mitä sitten?
Ja Kauriin huumorintaju kuuluu ensimmäiseen luokkaan, sen unohdin kertoa aikaisemmin.
tosiaan, kun täällä tapahtuu...mielenkiintoista asiaa, niin jaksaa kirjoitella.
Kyllä mua vähän nuo teidän kommentit aina helpottaa, mutta silti en voi olla ajattelematta koko ajan typeriä tempauksiani...no ehkäpä tämä taas tästä ajan kanssa.
Ehkäpä taas ylireagoin, mutta kiitos kuitenkin selvennyksistä!
Neitsyet käyttäytyvät kuin eivät olisi saaneet pitkään aikaan.. Mut hei, eihän ne olekaan koskaan saaneet, ainakaan nimen perusteella ;)
Mutta oikeastaan mä suhtaudun neitsyihin aika neutraalisti. Mulla oli joskus aikoinaan hyvä ystävä, joka on neitsyt. Tunnen muutaman neitsyen silleen joten kuten, yksi niistä on ihan hauska veikko. Mutta yleisesti ottaen neitsyt-luonne ei mitenkään erityisemmin kolahda muhun. Siis ei ole yhtään miestä kävellyt vastaan (jonka siis tietäisin olevan neitsyt), joka olisi kiinnostanut. Vaikka sanovatkin, että maamerkit käyvät kauriille, mutta jostakin syystä ei härkä eikä neitsyt vaan osu kohdalle. Ehkäpä ei tarvitsekaan...
Pehmeästä sisuksesta.. Olen erään pehmeän sisuksen nähnyt ja näytti hyvältä :)
Tämähän alkaa mennä siihen ylettömään kehumiseen, jota kauriit eivät aiheetta harrasta eivätkä aiheetta halua kuulla, koska teeskentely on yksi maailman kamalimmista asioista. Olen myös skeptikko-kauris, joka uskoo kaikista pahaa ja nostaa muutaman luottoihmisen jalustalle ja vilpittömästi tätä tukee. Lapsena en tullut skorppien kanssa toimeen, oltiin aina tukkanuottasilla, mutta mitä enemmän ikää on kertynyt, sitä enemmän toivoisin, että kiinnostukseni kohde tulisi olemaan skorppari, sielujen synk..synkro..kro.. samankaltaisuus on liikuttavaa. Taitavat molemmat ärsyyntyä ja vaikuttua samankaltaisista asioista ja pitävät älyllisistä/kilpailullisista haasteista?