Miten haluaisit asua

Puuhun rakennetussa majassa.

Kattohuoneistossa.

Haluaisin asua isossa maalaistalossa jonkun isotissisen naisen kanssa.

Haluaisin sellaisen asunnon missä olisi sauna. Lapsuudenkodissani oli. Haluaisin sitten asua rivitalossa jossa olisi sopivasti tilaa. Se on toiveenani ja yritän toteuttaa tuon haaveeni vielä elämäni aikana.

Tällä hetkellä kerrostalossa, mutta tulevaisuudessa voi olla toisinkin, eihän sitä osaa ennustaa etukäteen.

Pintarempattavassa omakotitalossa remppamyönteisen ihan kivan miehen kanssa, joka haluaa ottaa sellaisen haasteen vastaan ensi vuonna.

Omakotitalossa jonkin ihanan miehenkörilään kanssa. Sellaisessa talossa jossa olisi paljon tilaa että voisin varata yhden huoneen pelkästään ompeluharrastukselle. Sauna pitäisi tietysti olla. Mutta mikä tahansa mörskä kävisi jos olisi se ihana miehenköriläs seurana.

Pienemmässä yksiössä. Nykyiset 24 neliötä tuntuvat liian ahdistavalta siivota ja kylpyammeeni on turhake.

Saunallisessa yksiössä haluaisin asua maaseudun rauhassa.

Tässä vaiheessa mikä tahansa hyvässä kunnossa oleva talo joka ois oma (velka vapaa, jne), lähellä mahdollista tulevaa työpaikkaa sekä tarpeeksi tilaa mahdollisille lisäyksille (mm. puolisolle, lemmikeille, lapsille).

Juuri näin kun nytkin asun, ei mitään valittamista, paitsi..

Kotipizzassa.

Ei kait sillä sinällään väliä ole, kunhan asunnossa/talossa on lämmin. Toimiva lämmitys ja taasen kesällä toimiva ilmastointi.

En minä välttis mistään hervottaman kokoisesta talosta lämpenisi, sillä vaikka sillä kait voisi äijäillä että "vittu ku ooon rikas" tai jotain.. mutta kun se huoneiden määrä... Mitä enemmän on talolla kokoa, sitä enemmän huoneita ja sitä enemmän niitä neliöitä siivottavana.


Minusta se on just passeli asunnon/talon koko mitä on asujiakin. Ei yksi ihminen tarvitse kolme kerroksista omakotitaloa, vaan mahtuu hyvin pieneen yksiöön. Minulla kun tuo pituus ja leveys ei vie niin paljon tilaa että yksiö kävisi yhdelle ahtaaksi.

Asujien määrän mukaan siis sopivan kokoisessa haluan asua. Ei ruokottoman kokoisessa jossa liikaa neliöitä sotkettavana ja maksettavana asujiin nähden.

Olen lapsuuden asunut omakotitalossa ja siinä on tietty puolensa mutta myös miinuksensa. Kun on oma talo ja tontti niin sitä taloa ja tonttia pitää myös itse hoitaa ja huoltaa eli siis ison piha-alueen nurmikon ajoa, puutarhanhoitoa ja kunnossapitoa. Talvella lumitöitä. Lumityö alkaa aamulla ennen töihin lähtöä koska auto pitää saada liikkumaan pihasta ja seuraavan kerran lumitöitä kun töistä tulee kotio, kun se lumiaura on tehnyt lumivallin, niin ettei pihaan boin vain autolla ajellakaan.
Sitäpä sitten koko talvi.

Talo tarvitsee myös ulko ja sisäremontteja. Minäkin muurailin lapsena savupiippua uudelleen isäni apuna ja rappailin kivijalkoja, kaakeloin uudelleen kylpyhuonetta, tapetoin jne.

En ole suurkaupungin ihmisiä eli en välttis tykkäis asua vilkkaasti liikkennöidyllä alueella kovassa ruuhkassa ja hälinässä, mutta en myöskään ihan maaseudulla.

asuin teininä 4 vuotta syrjämässä ja se riitti. Sieltä tuli busseja harvakseltaan ja joka puolella vain metsää ja peltoja. Lähimpään asutusta olevaan naapurin taloon oli noin 1 km ja lähimpään ruokakauppaa noin 6-8 km. Minä varsinkin teininä sinne talsiessa koulusta usein kiroilin että täältä peltojen keskeltä kun pääsen pois en ikänä enää näin syrjään "sivistyksestä" muuta takasin.

Mitä jos jotain sattuu? Naapuriinkin niin helvetisti matkaa ettei paljon apua saa, kun ei edes huutamalla kukaan kuule.

Sellainen välimaasto olisi kait ihan jees asuinalueena. Ei ihan keskusta muttei mikään korpipaan keskellä karhuja ja hirvikärpäsiä

Meren rannalla tilavassa, modernissa omakotitalossa, mutta ilman omakotitalon ylläpitoon kuuluvia töitä. Ja penthouse jossain maailman Metropoleista, jonne voisi lähteä kun alkaa rauhallisuus ahdistaa.