Kiinteistöpeli pyörii: Kunnat pelkäävät sote-tilojensa jäävän tarpeettomiksi - yritykset havittelevat hoivatiloja itselleen
TYKKÄÄ1KOMMENTOI2JAA:0
Kunnat voivat haluta myydä kiinteistöjä sekä ulkoistaa niiden palvelut, jotta ne voivat minimoida riskejä sote-uudistukseen liittyen.
Kunnat voivat haluta myydä kiinteistöjä sekä ulkoistaa niiden palvelut, jotta ne voivat minimoida riskejä sote-uudistukseen liittyen. KUVA: Anssi Jokiranta
KOTIMAA 31.10.2017 8:44 OSSI RAJALA
MAINOS
Sote-uudistuksen ympärillä on käynnissä kiinteistöpeli, vaikka itse uudistuksen lainsäädäntö odottaa yhä valmistumistaan.
Tulevina vuosina maakuntien pitäisi päättää, missä sen fyysiset palvelut sijaitsevat. Ennakko-odotuksena on se, että kaikki nykyiset sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköt eivät jatka toiminnassa.
Digitalisaation toivotaan tuovan uusia palvelumuotoja ja syrjäseuduille voidaan tuoda palveluita esimerkiksi palveluautoilla. Säästöjäkin pitäisi jostakin saada aikaan, ja usein seinät ovat päättäjille mieluisampi leikkauskohde kuin palvelut.
Kunnissa pelätään, että niille voi lopulta jäädä käteen tarpeettomia, rahaa syöviä kiinteistöjä. Sosiaali- ja terveysalan yritykset puolestaan ovat kiinnostuneita ostamaan nyt kiinteistöjä.
- Tietojemme mukaan moneen kuntaan ollaan oltu yrityksistä yhteydessä. Erityisesti vanhus- ja hoivapalveluiden kiinteistöt ovat kiinnostaneet. Väestötietoja katsomalla näkee helposti, että esimerkiksi vanhuspalveluissa on kasvava markkina, sanoo yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki Kuntaliitosta.
Yritykset haluavat kiinteistökaupoilla vallata markkinoita.
Kunnat puolestaan voivat haluta myydä kiinteistöjä sekä ulkoistaa niiden palvelut, jotta ne voivat minimoida riskejä sote-uudistukseen liittyen. Ostava yritys haluaa todennäköisesti jatkaa palvelutuotantoa paikalla tavalla tai toisella.
- Kyse on kunnille ennemmin palveluiden turvaamisesta kuin myyntitulosta. Kiinteistöt vuokrataan maakunnalle kolmeksi vuodeksi. Jos niille ei sen jälkeen löydy käyttöä, kiinteistöt jäävät kunnan taseeseen, mikä on taloudellinen riski, Lamminmäki sanoo.
Kunnat ovat voineet satsata miljoonia euroja esimerkiksi sote-kiinteistöihin, joiden tarpeesta ei ole nyt täyttä varmuutta.
Peli kiinteistöjen ympärillä on kyseenalaista yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Herää kysymys, pystyvätkö maakunnat rakentamaan itselleen parhaimman palveluverkon, jos yrityksillä on valmiiksi osa tiloista hallussaan?
Maakuntien tilojen hallintaa varten perustettu Maakuntien Tilakeskus Oy on myös huomannut yritysten kiinnostuksen sote-kiinteistöihin.
- Kiinteistöjen ympärillä tapahtuu paljon. Tästä voi tulla ongelma ylimenokaudella. Olisi hyvä, että kansalaisille tarkoitetuista sote-palveluista huolehtisivat eri tahot kuin sote-kiinteistöistä. Kunnat toki tekevät nyt niin kuin haluavat, Maakuntien Tilakeskuksen toimitusjohtaja Olavi Hiekka sanoo.
Maakuntien Tilakeskus Oy huolehtii vuodesta 2020 alkaen kaikista maakunnan tarvitsemista tiloista vuokranantajana.
Yhtiön tehtävänä on järjestää tilat niin erikoissairaanhoitoon, sote-keskuksille, sosiaalipalveluille, pelastusasemille ja toimistoille.
Yhtiö vuokraa tiloja maakuntien käyttöön ja vuokraa edelleen esimerkiksi kunnilta vuokraamiaan tiloja maakunnalle.
Tilakeskus ei kuitenkaan päätä, mitä tiloja käytetään, sillä se on maakunnan tulevien päättäjien tehtävä.
Toimitusjohtaja Hiekka kuvailee käynnissä olevaa työtä valtavaksi.
- Selvitämme nyt esimerkiksi kunnilta maakunnille siirtyviä tiloja. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kanssa olemme voineet tehdä pitkään yhteistyötä. Maakuntiinkin on toki kontakteja, mutta niissä ei ole vielä sopijapuolta. Haemme vielä sitä, mikä on meidän asemamme, Hiekka sanoo.
Hiekka pitää alkua hyvänä, mutta sote-lainsäädännön viipyminen aiheuttaa vielä epävarmuutta kiinteistösuunnitelmien teossa.
- Miten esimerkiksi valinnanvapaus menee? Emme tiedä vielä kaikkea, Hiekka toteaa.
Kiinteistöpalapelin kokoaminen on jo käynnissä, mutta vasta sote-lakien hyväkysminen mahdollisesti ensi keväänä selventää periaatteita. Vaalit pidetään näillä näkymin lokakuussa 2018 ja uudet maakuntavaltuutetut aloittavat tammikuussa 2019."
TYKKÄÄ1KOMMENTOI2JAA:0
Kunnat voivat haluta myydä kiinteistöjä sekä ulkoistaa niiden palvelut, jotta ne voivat minimoida riskejä sote-uudistukseen liittyen.
Kunnat voivat haluta myydä kiinteistöjä sekä ulkoistaa niiden palvelut, jotta ne voivat minimoida riskejä sote-uudistukseen liittyen. KUVA: Anssi Jokiranta
KOTIMAA 31.10.2017 8:44 OSSI RAJALA
MAINOS
Sote-uudistuksen ympärillä on käynnissä kiinteistöpeli, vaikka itse uudistuksen lainsäädäntö odottaa yhä valmistumistaan.
Tulevina vuosina maakuntien pitäisi päättää, missä sen fyysiset palvelut sijaitsevat. Ennakko-odotuksena on se, että kaikki nykyiset sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköt eivät jatka toiminnassa.
Digitalisaation toivotaan tuovan uusia palvelumuotoja ja syrjäseuduille voidaan tuoda palveluita esimerkiksi palveluautoilla. Säästöjäkin pitäisi jostakin saada aikaan, ja usein seinät ovat päättäjille mieluisampi leikkauskohde kuin palvelut.
Kunnissa pelätään, että niille voi lopulta jäädä käteen tarpeettomia, rahaa syöviä kiinteistöjä. Sosiaali- ja terveysalan yritykset puolestaan ovat kiinnostuneita ostamaan nyt kiinteistöjä.
- Tietojemme mukaan moneen kuntaan ollaan oltu yrityksistä yhteydessä. Erityisesti vanhus- ja hoivapalveluiden kiinteistöt ovat kiinnostaneet. Väestötietoja katsomalla näkee helposti, että esimerkiksi vanhuspalveluissa on kasvava markkina, sanoo yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki Kuntaliitosta.
Yritykset haluavat kiinteistökaupoilla vallata markkinoita.
Kunnat puolestaan voivat haluta myydä kiinteistöjä sekä ulkoistaa niiden palvelut, jotta ne voivat minimoida riskejä sote-uudistukseen liittyen. Ostava yritys haluaa todennäköisesti jatkaa palvelutuotantoa paikalla tavalla tai toisella.
- Kyse on kunnille ennemmin palveluiden turvaamisesta kuin myyntitulosta. Kiinteistöt vuokrataan maakunnalle kolmeksi vuodeksi. Jos niille ei sen jälkeen löydy käyttöä, kiinteistöt jäävät kunnan taseeseen, mikä on taloudellinen riski, Lamminmäki sanoo.
Kunnat ovat voineet satsata miljoonia euroja esimerkiksi sote-kiinteistöihin, joiden tarpeesta ei ole nyt täyttä varmuutta.
Peli kiinteistöjen ympärillä on kyseenalaista yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Herää kysymys, pystyvätkö maakunnat rakentamaan itselleen parhaimman palveluverkon, jos yrityksillä on valmiiksi osa tiloista hallussaan?
Maakuntien tilojen hallintaa varten perustettu Maakuntien Tilakeskus Oy on myös huomannut yritysten kiinnostuksen sote-kiinteistöihin.
- Kiinteistöjen ympärillä tapahtuu paljon. Tästä voi tulla ongelma ylimenokaudella. Olisi hyvä, että kansalaisille tarkoitetuista sote-palveluista huolehtisivat eri tahot kuin sote-kiinteistöistä. Kunnat toki tekevät nyt niin kuin haluavat, Maakuntien Tilakeskuksen toimitusjohtaja Olavi Hiekka sanoo.
Maakuntien Tilakeskus Oy huolehtii vuodesta 2020 alkaen kaikista maakunnan tarvitsemista tiloista vuokranantajana.
Yhtiön tehtävänä on järjestää tilat niin erikoissairaanhoitoon, sote-keskuksille, sosiaalipalveluille, pelastusasemille ja toimistoille.
Yhtiö vuokraa tiloja maakuntien käyttöön ja vuokraa edelleen esimerkiksi kunnilta vuokraamiaan tiloja maakunnalle.
Tilakeskus ei kuitenkaan päätä, mitä tiloja käytetään, sillä se on maakunnan tulevien päättäjien tehtävä.
Toimitusjohtaja Hiekka kuvailee käynnissä olevaa työtä valtavaksi.
- Selvitämme nyt esimerkiksi kunnilta maakunnille siirtyviä tiloja. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kanssa olemme voineet tehdä pitkään yhteistyötä. Maakuntiinkin on toki kontakteja, mutta niissä ei ole vielä sopijapuolta. Haemme vielä sitä, mikä on meidän asemamme, Hiekka sanoo.
Hiekka pitää alkua hyvänä, mutta sote-lainsäädännön viipyminen aiheuttaa vielä epävarmuutta kiinteistösuunnitelmien teossa.
- Miten esimerkiksi valinnanvapaus menee? Emme tiedä vielä kaikkea, Hiekka toteaa.
Kiinteistöpalapelin kokoaminen on jo käynnissä, mutta vasta sote-lakien hyväkysminen mahdollisesti ensi keväänä selventää periaatteita. Vaalit pidetään näillä näkymin lokakuussa 2018 ja uudet maakuntavaltuutetut aloittavat tammikuussa 2019."
Vastaukset 12
Vanhimmat
Erikoinen tilanne missä keskusta enemmistöä edustavat maakunnat lyö keskustan maakuntamallin toteuttamiseen kapuloita rattaisiin ulkoistamalla yksityisille niin sotepalvelut kuin vanhustenhuollonkin seuraavana vuorossa terveyskeskuksien myynti yksityisille? Samanaikaisesti Sipilän hallitus syyttää jälkiviisaana tms.lehmäkauppojen jälkeen kokoomusta sotemarkkinoiden avaamisesta yksityisille? Ei mitään logiikkaa kautta järkeä missään. Keskusta omaa lehmäkauppaa katuu kannatuksen nostamiseksi ja keskustavetoiset maakunnat tekee kaikkensa maakuntamallin vaikutuksien estämiseksi??
perase eellä puuhun mentaali jatkuu..
Näkeehän tuon sokea Reettakin, että maa nimeltä Suomi on pakkomyynnissä Keskusta politiikan johdosta, kermankuorijana(kutenaina) Kokomus, yksityistämällä/yhtiöittämällä/suosien em Pörssin pelaamista ja kansa maksaa.
Tämän näki myös sokea Brixit ja erosi Eu pakko-rahastuksesta, Brixit nyt asustaa vaatimattomasti nummi-mökissään, juoden Galluna-teetään omillaan ja kehitellen samalla talouttaan itsellisesti.
On turha luulo, että EU vetelät ei tarvitseisi muita kuin sisäsiitoisia omia talouksiaan, EUsta eronneet itselliset on huomisessa kysyttyä, kun omat hyvät on syöty, wiis valivali kansasta, kyllä se hiljenee, kun veroja korotetaan.
Niin myös kruunattomassa osavaltio Suomessa.
Suomihan+kylläkin+on+EU,le+jo+"ruunattu+(+taloudellinen+itsenäisyys,+ynm)+kansalaisen+partakin+jo+lähellä+sanktioimista(Supo+seuraa)+2+ajattelevan+merkki.
Suomen+kansaa+nöyryytetään+pakolaisten+elatuksella,+työttömien+kustannuksella.
Suomen+työllisiä+orjuutetaan,+jotta+palkkoja+ei+voi+korottaa+vaikka+k-talous+3,5%+kasvaa,+jaettavaa+ei+ole,+kun+pakolaisetkin+syö+ja+Soteenkin+on+säästettävä,+tai+sen+tuleviin+tappioihin.
Suomen ja EU kahdenvälisyys on sankioitunutta vallankäyttöä Suomea vastaan, toivottavasti ei päädy kuin minun suhteeni Kämäen työpaikkaani; "hulluntutkintoon.
M. Öykkösen muuttoa en ihmettele, enkä 30 muuta muuttoa.
..tai siis en ole irtisanoutunnut, minut on irtisanottu, perusteitta.
em lisäksi en "homoksi nimittelystäni juuri jaksa innostua.
ja mitä tulee työpaikallani "sexuaaliseen kiusaamiseeni..
kyllä minä oun niin herkkä "itkemään.
mitenmuuten lumet venetpalossa, pitäskö verorahoilla alkaa "tykittää..
"Metsäss ei liikahda lehtikään
on kuin luonto kuollut jo oiss
kuinka kaunis on illan hetki tää
se unohdu ei milloinkaan"