Tuntematon sotilas (2017)

Virtanen oli epäuskottava läski Karjulan roolissa. Huono.

Mielestäni tämä viimeisin versio tuntemattomista on ehdottomasti paras. Hyvä leffa. Ainahan pilkkuja voi viilailla mutta kokonaisuutena hyvä. Käykää katsomassa.

Viimeisin on mielestäni ehdottomasti paras eikä tylsä kopio. Laineen versio tuntuu tosi kornilta Louhimiehen mestariteoksen jälkeen.

Janne Virtanen tekee kyllä elämänsä roolin Karjulana. Kaikki me armeijan käyneet tiedetään tollanen punaniska suu vaahdossa huutava upseerihahmo. Janne Virtaselle sivuosa-Jussi ehdottomasti. Myös Robinin rooli oli aivan nappiin roolitettu tuotantoyhtiöltä.
Parhaat naurut irroitti Milonoffin esittämä Honkajoki. Oli pakko hohotella ääneen hänen repliikeilleen.

Eero Aho Rokkana oli ihan OK, mutta puolesta hänen repliikeistään ei saanut mitään selvää, joten se siitä Rokan hahmon syventämisestä. Kun hänen puheestaan ei saanut selvää, niin ei silloin Rokan hahmo syventynyt, ainakaan minulle millään lailla.

Muutenhan elokuva oli - Väinö Linnaa mukaillen: Edvin Laineen versio voitti, mutta kolmanneksi sijoittui pieni ja sisukas Aku Louhimiehen versio.

Entäs sitten Lahtinen,siitä ei ole ole ollut yhtään kommenttia missään,onko se hahmo myös tiputettu pois kokonaan,hänhän oli Laineen versiossa aika näkyvä

En ole vielä käynyt katsomassa elokuvaa.
Tuo asia mistä ökandt_soldat mainitsee "Eero Aho Rokkana oli ihan OK, mutta puolesta hänen repliikeistään ei saanut mitään selvää,"
Ihmetyttää tämä, useissa kotimaisissa elokuvissa on tuo juttu että ei saa repliikeistä selvää.

Täysin turha remake, miksi tämä remake tehtiin?, täysin samaa kuin edellinenkin mutta huonoimilla näyttelijöillä ja tehosteilla. Edellinen versio on mielestäni reippaasti parempi.
Olisivat edes opetelleet murteet kunolla, nyt paistoi helsinkiläisyys rankasti läpi vaikka koitettiinkin mongertaa. Lähdin pois kesken kaiken ei jaksanut loppuun asti katsoa, eli hukkaan heitettyä rahaa oli.

Nykysukupolvelle suunnattu Aku Louhimiehen uusi versio Tuntemattomasta onnistuu olemaan elokuvallisesti ja dramaturgisesti paras versio Väinö Linnan romaanista vaikka leffaa onkin supistettu mm. Riitaojan ja Lehdon vähiin jäävin kohtauksin.

Oikeastaan uusi versio on isänmaallisempi versio kuin aiemmat Laineen ja Mollbergin versiot,tämä johtuu Rokan roolin näkyvämmästä osuudesta jossa myös Rokan perhe esiintyy vertauskuvallisesti koko Suomen kansan esikuvana siitä miten sota vaikuttaa kaikkeen olemassa olevaan.

Hienoja olivat myös vanhat uutispätkät mm. Mannerheimin synttäripäiviltä,jossa viitataan Hitlerin Natsisaksan olevan se käskyttäjä koko Suomelle.

Joku edellä mainitsi T-36 -panssarivaunut. Ei sellaisia koskaan ollutkaan, malli oli T-34.

Olenko ainoa, jonka mielestä varusmiesaliupseerien olkalappujen nauhat ovat elokuvan alussa väärin. Tuohon aikaan tapana oli, että varusmiehet ompelevat nauhoihin kulman, mutta reserviläiset suoraan. Suurin osa tuntemattomistahan oli varusmiehiä, jotka olivat astuneet kahden vuoden palvelukseen huhtikuussa 1940. Näin ollen he olisivat olleet reservissä vasta Marskin viinat -kohtauksesta lähtien.

Kävin katsomassa tämän uuden.

Oli pettymys, odotin paljon kun on niin kehuttu. En päässyt missään vaiheessa tunnelmaan.

Huvittaa myös aina näissä räiskintä elokuvissa kun joku tollo sotilas lähtee juoksemaan kohti vihollista ja aina päättyy samanlailla eli kuolema tulee heh. Ryömimällä edetään metsässä, tämä opetetaan jo armeijassa !! Järkeä saa käyttää myös sodassa

Musiikki oli surkeaa tässä elokuvassa, olisivat soittaneet edes maamme laulun ni olisi päässyt hieman tunnelmaan!

Arvosana 7

T: Alikersantti

Ei ollut kovinkaan kummoinen elokuva tosin en muutenkaan saa orkkua pyssyleikki elokuvista, miesystäväni ei myöskään piirellyt tähtiä kattoon vaikka oli kolmisenvuotta armeijan harmiassa. Mutta makunsa kullakin joku tykkää joku ei!

Peteliuksen roolihahmon kuolema elokuvan alussa oli tämän pätkän kohokohta!

Kyllä sai nauraa!!

Varmaan ihan kelpo elokuva, mutta remaket ei vaan iske.

Sotakuvauksena loistava. Kyseessä ei ollut sotilasfarssi puistomaisemissa, kuten Laineen versio. Maastoa kuvattiin hyvin, samoin kesän 1944 epätoivo ja väsymys.
Rokan, Hietasen, Koskelan ja Kariluodon lisäksi muut jäivät sivuhahmoina ja osin henklökuviltaan ohuiksi.

Eero Aho elokuvien paras Rokka, vaikka yksi rambomainen raivokohtaus ei ollut oikeaa rokkaa. Aku Hirviniemi yllätti positiivisesti. Vanhala oli hyvä tässäkin. Honkajoki erinomainen asperger. Monet hahmot jäivät sen varaan, mitä tokaisuja heiltä muisti. Korsumäki ja Mäkilä leikattiin kokonaan pois ja Riitaojakin lähes, miksi? Rahikainen muuttunut naistenmiehestä parittajaksi. Lammio niin vaisu ja kiltti, nyt hänen kohtelunsa tuntui suorastaan epäreilulta. Toisaalta Jussi Jurkan rooli oli karikatyyri, kuten tässä Janne Virtasten Karjula. Myöskään Lehto ei päässyt oikein vireeseen. Peteliuksen Kaarna liian vanha.

Kävin tänään katsomassa uutukaisen ja oli melkoinen pettymys,Laineen versio selvästi parempi.Repliikit lausutaan töksähdellen kuin paperista lukien,Honkajoen esittäjä aivan surkea,taistelukohtaukset eivät yhtään sen parempia kuin aiemmissa versioissa,Vesalan tissit eivät säväyttäneet..

Olen katsonut nyt Mollbergin version ja suorittanut vertailuja näiden kolmen elokuvan kesken. Tässä Mollbergin kuvassa kaverit ovat nuoria ja kukaan ei erotu päärooliin niin kuin Louhimiehen Rokka. Eikä ole sitä kotirintamahymistelyä, joka oli tehty selvästi yleisön liehittelemiseksi. Liski on aika vanha Rokaksi, mutta uskottava kannakselaismieheksi. Ja Rahikaisen huovan päälle olisin toki suostunut, oli siinä sen verran epeli kaveri.

Uusi tuntematon olisi kaivannut jotain uutta. Vanhat vitsit ei naurata enää toista kertaa. Vaikka elokuva pohjautuikin V. Linnan romaaniin, olisi siitä voitu poiketa enemmän, ja jättää vähemmälle Edvin Laineen elokuvassa kuullut vuorosanat.

Ja muidenkin aselajien (esim. Tykistön, ilmavoimien, panssarijoukkojen yms.. ) sotakuvauksia olis ollu mielenkiintoista nähdä. Suossa ja metsissä rämpimistä on jo tarpeeksi nähty edellisissä tuntemattomissa.

Tykkäsin kovasti. Katsoisin uudelleen vaikka heti. Toki rakkaudesta alkuperäiseen Lehdon, Riitaojan ja Lahtisen jättäminen miltei pois jäi kismittämään. Samoin Määttä oli miltei pelkkä maininta. Salo, mahtoiko edes näkyä. Ja Golgatapätkä olisi saanut olla elokuvassa klassikkokohtauksista, muita poisjättämisiä en niinkään jäänyt kaipaamaan. Mutta Asumaniemen isompi näkyvyys oli positiivinen yllätys. Vanhemmissa elokuvissa hahmo jäi henkilönä ohueksi ja turhan taka-alalle. Enkä olisi uskonut, että Honkajoesta saadaan niin paljon irti, jotta oikein nauratti ääneen. “Minä en uskalla lähtee vapaaehtoisesti, minua täytyy käskeä”, tämä kohtaus havainnolisti hienosti Honkajokea Asperger-henkilönä. Milonoff oli todella uskottava "assi' teki kyllä hienon suorituksen. Ehdottomasti sivuosapystin arvoinen.

Elokuvan loppuosa oli huomattavasti parempi, kuin Laineen yhtäkkiä tapahtuva elokuvan loppu, joka on ikäänkuin hätäisesti koottu pätkä. Lisäksi aikojen ja paikkojen tekstittäminen auttoi seuraamaan ajankulkua aiempia elokuvia paremmin.

Niin ja vielä Ukkola ja Ukkolan kaatuminen. Tämän kohtauksen mukaan ottamisesta pisteet uudelle elokuvalle vaikka ymmärrän sen pois jäättämisen ensimmäisestä, koska lyhyessä elokuvassa, verrattuna kirjaan, kohtaus tuntuu kirjaa tuntemattomalle helposti toistolta. Ensimmäinen versio kutenkin oli enemmän Lehdon tarinaa, kuin tämä uusi.

Alkuperäinen on aina alkuperäinen. E.Laineen tuntematon on täyden 5 tähden arvoinen.
Louhimiehen versio saa korkeintaa 2,5 tähtä meikäläiseltä.

Jotenkin sekavan oloinen tarina. Vaikka leffassa onkin selkeästi kerrottu tapahtumien ajankohdasta, ja luontokuvat hienoja, niin ei silti sytytä. Ja samat vitsit ei tosiaan enää pure, kun niitä on katsonut kymmeniä kertoja Laineen versiossa.

Täyttä roskaa koko elokuva eikä edes kulje sopusoinnussa kirjan kanssa. Sääliksi käy nuorisoa jotka katelevat tuota roskaa näkemättäa alkuperäistä tai lukematta kirjaa.

Pidin elokuvasta,mutta se kauhea jussinjakotilaisuus keväällä selkään puukottajineen ja pelkurimaisine lynkkaajineen on aiheuttanut,että tekee pahaa katsoa joitakin näyttelijöitä.

Kannattaa katsoa kahdesti ainakin.
Tämä Louhimiehen tuntematonhan taitaa seurailla enenpi sensuroitua "Sotaromaani" kirjaa kuin itse "Tuntematonta sotilasta", lukaisin vain tuon sensuroimattoman eka filkan katsomisen jälkeen uteliaisuuttani. Tokihan samaa kaavaa mennään ja välillä poiketaankin sivuun. Katsoinpa toistamiseen itsenäisyys päivänä dvd naatintona sen, jos nyt sodasta kuka nauttii.
Edvin Laineen tuntemattoman näyttelijät ja näyttelytyön kun voisi yhdistää tämän viimeisen kuvaustasoon ja efekti tekniikkaan niin mailmas ei tarttis muita sotaelokuvia tehdä, ainakaan Suomen.
Mutta olikos Lehdolla ja Riitaojalla joku kummallinen viha rakkaus suhde kun jotain yhteisiä pakkiruokailuita ja pitkiä katseita sekä monotuksen jälkeen hellää lääppimistä oli haukansilmäni kyynelien seasta havaitsevinaan?
Oli myös kolmen elokuvan yhdistävä tekijä, pirun tarkka ammunta.
Vaikka konekiväärimies/miehien edessä oli millainen näre vain niin ei irronnut lastukaan petäjän kyljestä, vaikka kuinka veivasivat täysiä vöitä kahtapuolen puuta niin silipomati jäi puu. Sama juttu vaikka kuinka leppämetikköä räiskivät ylhäältä päin hyökkäys vaunujen kimppuun mettän läpi tai veneen nokasta niin ei oksakaan taittunut, ei lehtikään värähtänyt.
Itse 1/77 intissä pystykorvan haltijana opin näkee joukkue ammunnoissa paljoko kuraa lentää ja varvikkoo lakoaa kun oikein huonosti ammunnat meni, se jyskekin mitä lähtee kivääreitä täysteho pateilla 15 ampujan vetäessä vapaalla luokkia on mahdotonta jytkettä ja kivääri potkaisee eikä tussahda nytkähtäen, pienemmillä ukoilla oli tekemistä aseensa kanssa.
Olisi myös suonut hyökkäys vaunussa suonut muitakin osumia kuin pari kilahdusta mitä näkyi. Rokan urakointi hangella niin kaippa sielläkin lumi olisi saanut pöllytä enenpi kuin kerran, hassua tietysti että sellainen on "makeeta" , mutta jotenkin realistisempaa se vain on kun suomi kp sen verran tuli tutuksi jotta herkästi räpytti sarjalla ylöspäin ja tuossakin kuvassa oli matkaa jo niin paljon että lyhytkin sarja voisi vähän pöllähdellä muuallakin.
Lopussa kun silta räjähtää niin haavoittueet jotka ryömivät sillä satavat lihana ja verenä muiden niskaan paloina ja se Molberin idea että vesi oli verestä punaisena.
Hyvä oli Rokan hahmo ja inhimillistävää että kotiseutukin otettiin mukaan, fiksu näkökulma eikä tarina ainakaan kärsinyt siitä.
Tuo nyt jäi vähän naurattamaan mun tuli se Karjalaisten kultainen käkikello juttu mieleen joka jäi raksuttamaan evakkoon lähtiessä seinälle, Johannes Virolainenhan itsekin evakkosukuja sanoi että jos kaikkien evakkojen puheet uskoisi ja maat laskisi yhteen niin ne ylettyisi Siperiaan asti.
Että mitäs toi? Rokan Anttihan sanoi olevansa pienviljelijä kannakselta ja nyt oli ainakin 20 hehtaaria tai enenpi sirpillä yksin hoidettua viljelystä joka terävä nurkka sätillisesti kylvettynä, lisäks lehmän laidun ja heinämaatkin varmaa jossain oli.
Kuitenkin navetassa oliko yksi tai kaksi lehmää tai toinen oli vasikka, hmm?
Oli miten oli, 8 kk vai mitä kuvaa oli tehty joten ihan hyvä elokuva mielestäni, ryssien raukkamainen hyökkäys olisi vain pitänyt vielä selvemmin julki tuoda ambulanssin kimppuun koska Valpo ei nyt ole sensuroimassa.
Se vaan oli karmea, jos lehdon yhtä raukkamainen sotavankiparan selkään ampuminenkin oli todella surullista ja kurjaa kateltavaa.
Vähän jäi hahmot ohuiksi, koskelakin vaikka roolisuoritus oli hyvä niin Louhimies olisi voinut pistää sanomaan sen esim Karjulalle että tämä vetäisisi .... tun päähänsä, ihan piruuttansa sillä suomi jermumaisuudella.
Vanhala mielestäni paras oli, kun Rokaltakin kyseli ettet ole miettinyt oisko vika sinussa? Toljotteli sitten jännästi Rokkaa, jos itseltäni olis joku tommosia kysellyt niin kylmänny ois tuijjotuksensa.
Joskus olen miettinyt ekaan tuntemattomaam sellaisen digi efektein ym parannellun version, pöllähdys sinne syvempi jysädys tänne ja kunnon jytkytestä kun ammutaan ei nallipyssy räpsytystä, ehkä joku joskus uskaltaa kokeilla.
Mutta en moiti Louhimiehen elokuvaa, hyvä on ja kannattaa mennä katsomaan, ikävää mitenkä häntä on selkään puukottavat kohdelleet samoin Aku Hirviniemen, jos joku näistä lukee joskus näitä juttuja niin hävetkää perkeleen vinkujat, Turkka tekee pian uuden tulemisen ja pistää ämmämäiset"miehet" ja miesmäiset"ämmät" turkinhihaan ja nussii uudestaan tollaset ruikulit.

Katsoin eilen kolmannen osan TV:stä. Mies katsoi omasta teeveestään. Minulla oli oma käsitys tähänastisesta elokuvasta, mutta kuuntelin miehen arvion ensin. Kysyin aamulla mieheltä mitäpä tykkäsi elokuvasta? Sanoi, että ei ollut mitään tekemistä oikean sodan kanssa (olemme veteraanin jälkeläisiä molemmat). Musiikki oli jonkun kyläorkesterin soitamaa sontaa ja lotat vaan nuoleksi sotilaita joka mutkassa. Ei totuuden mukaista tämäkään. Oliko tarkoitus olla pelkkää huvia? Ei jatkoon sanoi hän.
Minun mielipiteeni on:Että ihan alusta saakka äänitys on epäonnistunut. Mumistaan epäselvästi selin kameraan ja musiikki pauhaa sotkien loputkin. Kun puhutaan eri murteilla pitäisi äänityksen olla sen verran hyvä, että kuulee edes repliikit ja vielä parempi jos voisi samalla lukea myös huulilta. (Ohjaaja tuntee käsikirjoituksen mitä kukakin sanoo, katsoja ei). Ja jos se paljon kohistu saunakohtaus oli siinä, mikä näkyi eilen.
Saunassahan ollaan alasti, eikä siinä minusta näkynyt mitään ihmeellistä normaalista poikkeavaa. Arvioni on: Sota ei ole pelkkää huvia ja sotakohtaukset loistaa poissaolollaan. Äänitys tyypillistä suomimuminaa. Musiikki pauhaa liian kovaa, repliikkien päälle. Eikä tämän pitäisi myöskään olla mikään seurustelureissu. Näyttelijöiden osuus yllätys yllätys sen sijan OK (7).
En ole mikään skifin ystävä, vaan elokuvan pitää olla realistista.
Ei suomen elokuvatuotanto ole päässyt helmasynneistään: huono äänitys ja oikea-aikainen musiikin käyttö vaatii paljon oppimista.

Täysin turha elokuva. Näitten jaksojen perusteella mitä televiissiosta on tullut. En ole perehtynyt roolijakoon tällä kertaa, mutta Hirviniemi on varmaankin Hietanen. Liian potra poika ja mitäänsanomaton. Se Rokan esittäjä on aivan surkea esitys. Jussi Jurkan Lammion jälkeen tämä Lammio on kuin lastentarhan opettaja.

Ainoa hieno ja tunnelmallinen otanta on tähän mennessä ollut joulu siviilissä ja rintamakorsussa. Hieno tunnelma saatu aikaiseksi. Sitä oli mieltä ylentävää katsoa.

Keskinkertainen Tuntematon sotilas.

Milloinkohan suomalaiset tekevät oikean sotaelokuvan? Nyt Louhimiehen venäläishyökkääjät tulevat hyökkäykseen kuin jossakin teatterissa avointa tietä pitkin. Suomalaiset puolustavat juoksennellen sinne tänne. Eikö näihin käytetä ketään asiantuntijaa, kun taistelukohtauksia tehdään. Verratkaa vaikka Sotamien Ryan'iin. Se on sotaa!