Ajattelin kirjoittaa omakohtaisia kokemuksia psykiatrisesta hoidosta. Jos näistä tiedoistani olisi apua omaisille, joita varmasti on paljon Suomessa. Paljon puhutaan nykyisin henkisestä väkivallasta yhteiskunnassa, mutta paljon jää piiloon myös fyysistä väkivaltaa, joka kohdistuu juuri yhteiskunnan vähäosaisiin.
Mediassa leviää aika ajoin keksittyjä juttuja, kuten Turun Kupittaan sairaalan skandaali, jotta ihmiset uskoisivat että vähäosaisilla olisi oikeuksia siinä missä muillakin, mutta tosiasiassa nämä ovat sepitettyjä juttuja. Todellisuudessa poliisi jättää esim. Psykiatrisissa sairaaloissa tapahtuneet jutut tutkimatta. Olen ollut itse sailaalahoidossa kahdesti ja kummallakin kerralla on ollut ainakin kerran fyysistä väkivaltaa. Ja tietenkään noita tapauksia ei poliisi tutkinut, mikä aika ihmeellistä koska sairaaloissa on joka paikassa valvontakamerat.
Kirjoitan tähän millaisia tapaukset olivat, jotta ihmiset osaavat itse varoa tai varoittaa omaisiaan. 17- vuotiaana olin nuorisopsykiatrian osastolla, jossa oli viikoittain ruoanlaittovuoro osaston keittiössä. Ohjaaja antaa ensin tehtävän ruoan valmistelussa, jolloin joutuu olemaan keittiötason ääressä. Takaa muut keittiössä häärivät voivat tällöin kohdistaa iskun selkään takaapäin, jolloin horjahtaa kaapistoja vasten. Tästä jos kertoo muille hoitajille saa kuulla vilkkaasta mielikuvituksesta, että on itse kuvitellut tapahtuneet ja että kyseiset syytökset ovat vakavia.
Toinen kokemukseni oli noin 10 vuotta myöhemmin toisessa osastolla. Ensin annettiin myöhään yöllä unilääkettä unettomalle ja aamulla hoitajat pääsevät joukolla kampeamaan väkivalloin unista potilasta sängystä pois, koska osaston aamuryhmään osallistuminen on pakollista. Minua retuutettiin niin, että kolhin pääni sängyn laitoihin ja olin vähällä lyödä pääni lattiaan. Kummankin tapauksen poliisi jätti tutkimatta huolimatta rikosilmoituksesta. Toki hyvin yleistä sairaaloissa kaikenlainen provosointi tai mukamas tahaton tönäisy tyyppinen toiminta, jota uhrin hankala todistaa todeksi.
Itse olen pienituloisesta perheestä, jolla hyvin suuri vaikutus ollut myöhempään elämään ja yhteiskunnan taholta kaltoinkohtelemaksi joutumiseen. En joutunut koulukiusatuksi tai sitten en sitä vain huomannut. Mutta muistan yläasteen koulumatkalla pyöräillessäni kotiin tällaisen tapauksen. Yhdistetyllä kävely ja pyöratiellä oli nuorehko nainen poikittain polkupyörän kanssa. Hidastin vaihtia ja yritin päästä pienestä vapaasta raosta eteenpäin, kun salamana nainen yritti tyrkätä pyörällä minua kumoon. Ajonopeuteni oli kuitenkin niin hidas, että sain jalalla maasta tukea välttääkseni kaatumisen.
Nykyään yritän vältellä ihmisia parhaani mukaan. Lähinnä ruokakaupassa onneksi joutuu vieraiden kanssa tekemisiin. Itse olen törmännyt siellä seuraaviin keinoihin. Jos alimmilta hyllyiltä ottaa ostoksen voi tuntematon nainen kävellä ohi jolloin käsilaukkunsa osuu päähäsi, tai jos kävelet ohi henkilön joka nojautuu ottamaan pakastealtaasta tuotteen, hän voi yrittää kampata sinut koukistamalla taaksepäin jalkaa. Varuillaan siis saa olla, jos yhteiskunnan vähäosainen on.
Omaiset uskovat valitettavasti lääkäreiden ja muun hoitohenkilöstön tekevän parhaansa, jotta omaisensa paranisi. Mutta totuus on, että kilpailu nykyään vähistä työpaikoista on kova ja peli on täysin häikäilemätöntä. Ja tulevaisuudessa nykyinen tilanne pahenee entisestään. ihmisistä tulee vapaata riistaa, jota hyödyntää vapaasti ilman mitään seuraamuksia. Joten pitäkää hyvät ihmiset huolta läheisistänne, yhteiskunta ei sitä tee vaan pyrkii päinvastaiseen.
Mediassa leviää aika ajoin keksittyjä juttuja, kuten Turun Kupittaan sairaalan skandaali, jotta ihmiset uskoisivat että vähäosaisilla olisi oikeuksia siinä missä muillakin, mutta tosiasiassa nämä ovat sepitettyjä juttuja. Todellisuudessa poliisi jättää esim. Psykiatrisissa sairaaloissa tapahtuneet jutut tutkimatta. Olen ollut itse sailaalahoidossa kahdesti ja kummallakin kerralla on ollut ainakin kerran fyysistä väkivaltaa. Ja tietenkään noita tapauksia ei poliisi tutkinut, mikä aika ihmeellistä koska sairaaloissa on joka paikassa valvontakamerat.
Kirjoitan tähän millaisia tapaukset olivat, jotta ihmiset osaavat itse varoa tai varoittaa omaisiaan. 17- vuotiaana olin nuorisopsykiatrian osastolla, jossa oli viikoittain ruoanlaittovuoro osaston keittiössä. Ohjaaja antaa ensin tehtävän ruoan valmistelussa, jolloin joutuu olemaan keittiötason ääressä. Takaa muut keittiössä häärivät voivat tällöin kohdistaa iskun selkään takaapäin, jolloin horjahtaa kaapistoja vasten. Tästä jos kertoo muille hoitajille saa kuulla vilkkaasta mielikuvituksesta, että on itse kuvitellut tapahtuneet ja että kyseiset syytökset ovat vakavia.
Toinen kokemukseni oli noin 10 vuotta myöhemmin toisessa osastolla. Ensin annettiin myöhään yöllä unilääkettä unettomalle ja aamulla hoitajat pääsevät joukolla kampeamaan väkivalloin unista potilasta sängystä pois, koska osaston aamuryhmään osallistuminen on pakollista. Minua retuutettiin niin, että kolhin pääni sängyn laitoihin ja olin vähällä lyödä pääni lattiaan. Kummankin tapauksen poliisi jätti tutkimatta huolimatta rikosilmoituksesta. Toki hyvin yleistä sairaaloissa kaikenlainen provosointi tai mukamas tahaton tönäisy tyyppinen toiminta, jota uhrin hankala todistaa todeksi.
Itse olen pienituloisesta perheestä, jolla hyvin suuri vaikutus ollut myöhempään elämään ja yhteiskunnan taholta kaltoinkohtelemaksi joutumiseen. En joutunut koulukiusatuksi tai sitten en sitä vain huomannut. Mutta muistan yläasteen koulumatkalla pyöräillessäni kotiin tällaisen tapauksen. Yhdistetyllä kävely ja pyöratiellä oli nuorehko nainen poikittain polkupyörän kanssa. Hidastin vaihtia ja yritin päästä pienestä vapaasta raosta eteenpäin, kun salamana nainen yritti tyrkätä pyörällä minua kumoon. Ajonopeuteni oli kuitenkin niin hidas, että sain jalalla maasta tukea välttääkseni kaatumisen.
Nykyään yritän vältellä ihmisia parhaani mukaan. Lähinnä ruokakaupassa onneksi joutuu vieraiden kanssa tekemisiin. Itse olen törmännyt siellä seuraaviin keinoihin. Jos alimmilta hyllyiltä ottaa ostoksen voi tuntematon nainen kävellä ohi jolloin käsilaukkunsa osuu päähäsi, tai jos kävelet ohi henkilön joka nojautuu ottamaan pakastealtaasta tuotteen, hän voi yrittää kampata sinut koukistamalla taaksepäin jalkaa. Varuillaan siis saa olla, jos yhteiskunnan vähäosainen on.
Omaiset uskovat valitettavasti lääkäreiden ja muun hoitohenkilöstön tekevän parhaansa, jotta omaisensa paranisi. Mutta totuus on, että kilpailu nykyään vähistä työpaikoista on kova ja peli on täysin häikäilemätöntä. Ja tulevaisuudessa nykyinen tilanne pahenee entisestään. ihmisistä tulee vapaata riistaa, jota hyödyntää vapaasti ilman mitään seuraamuksia. Joten pitäkää hyvät ihmiset huolta läheisistänne, yhteiskunta ei sitä tee vaan pyrkii päinvastaiseen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.