Vieläkö teillä on oikeita pyykkilautoja

Olisi muuten kiva tietää pyykkilaudan historia. Taisiko olla ensimmäinen suomalaisen keksimä pesukone vai tuliko malli ulkomailta?

Piti oikein tarkistaa ja miettiä, kuinka vanha tuo lauta on.
Puukehykset naulattu kiinni...aika ruosteessa näkyy olevan.
Tuo lauta on kauhian vanha....oman isäni äidin kautta kulkeutunut muistoksi minulle.
Ainakin yli sata vuotta vanha.

"""Pyykkilauta

Pyykkilauta ja sinkkinen pesusaavi.

Pyykin pesua käsin, saavissa myös pyykkilauta.

Pyykkilauta eli pesulauta[1] on pyykin käsinpesussa käytettävä työkalu. Se muodostuu puisesta tai metallisesta suorakulmaisesta kehyksestä, jonka keskellä on vierekkäisiä harjanteita sisältävä levy. Perinteisesti levy voi olla tehty puurimoista tai uurretusta puulevystä, aallotetusta sinkkipellistä, messingistä tai lasista. Nykyaikaisimpia pyykkilautamateriaaleja ovat muovit.

Perinteisen pyykkilaudan puukehyksen pystyrimat jatkuvat yleensä alaspäin lyhyinä jalkoina, joiden varassa pyykkilautaa pidetään pesusaavin pohjalla niin, että pyykistä puristuva pesuliuos valuu takaisin pesusaaviin.

Pesuaineliuoksessa liotetun pyykin hankaaminen pyykkilautaa vasten irrottaa likaa kankaan pinnasta ja pakottaa pesuliuosta kankaan läpi, jolloin lika irtoaa tehokkaasti. Emännän tietokirja vuodelta 1958 neuvoo pyykin liottamiseen 4–10 tunnin ajan kylmässä pesuliuoksessa, minkä jälkeen pyykkiä hangataan pesulautaa vasten ensin haaleassa, sitten kuumemmassa pesuliuoksessa. Lopuksi pyykki keitetään pyykkipadassa ja huuhdellaan useaan kertaan puhtaalla vedellä. Menetelmä sopii valkopyykille eli liinavaatteille ja muille lämpöä ja kulutusta kestäville puuvilla- ja pellavavaatteille, ei välttämättä nykyajan värikkäille keinokuituvaatteille.

Vauraissa maissa pyykkilaudan ovat syrjäyttäneet pesukoneet, mutta kehittyvissä maissa pyykkilautaa käytetään yhä paljon. Pyykkilauta on suosittu myös kesämökkioloissa sekä sotilaiden ja muiden liikkuvaa leirielämää vietävien keskuudessa. Pyykkilautaa käytetään myös huovutuksessa.

Historiaa
Puisen, uritetun pyykkilaudan arvellaan olevan peräisin Pohjoismaista 1700–1800-luvuilta. Suomessa ne olivat yleisiä vielä 1920-luvulla, mutta niiden huonona puolena oli lyhyt käyttöikä puupinnan alettua rispaantua hankauksesta ja märkyydestä.

Aaltopellistä valmistetun pyykkilaudan patentoi Yhdysvalloissa Stephen Rust vuonna 1833, mutta galvanoidustakin pellistä valmistettu pyykkilauta ruostui melko pian ja saattoi alkaa tahrata vaatteita. Liukkaan ja peräänantamattoman pinnan tarjoavia lasisia pyykkilautoja tunnetaan 1800-luvun puolivälistä alkaen; Suomessa ne alkoivat yleistyä 1930-luvulla. Niiden etuna on myös painavuus, minkä ansiosta ne pysyvät helpommin pystyssä pyykkipaljussa pyrkimättä nousemaan kelluvaan asentoon. Haittapuolena on särkyvyys työn tiimellyksessä ja nopeissa lämpötilan vaihteluissa.

Muovisia pyykkilautoja sekä pyykkilaudan ja pesuvadin yhdistelmiä, joissa vadin sisäseinä on osittain aallotettu, käytetään paljon muun muassa Japanissa.

Pyykkilauta soittimena.
Pyykkilautoja käytetään myös rytmisoittimena lyömällä ja hankaamalla laudan uritettua pintaa jollakin kovalla esineellä, kuten sormustimilla varustetuin sormin. Pyykkilautaa on käytetty erityisesti varhaisessa jazzissa, zydeco-musiikissa ja skifflessä."""

Sekä-että-joo kirjoitti:

"""Pyykkilauta

Pyykkilauta ja sinkkinen pesusaavi.

Pyykin pesua käsin, saavissa myös pyykkilauta.

Pyykkilauta eli pesulauta[1] on pyykin käsinpesussa käytettävä työkalu. Se muodostuu puisesta tai metallisesta suorakulmaisesta kehyksestä, jonka keskellä on vierekkäisiä harjanteita sisältävä levy. Perinteisesti levy voi olla tehty puurimoista tai uurretusta puulevystä, aallotetusta sinkkipellistä, messingistä tai lasista. Nykyaikaisimpia pyykkilautamateriaaleja ovat muovit.

Perinteisen pyykkilaudan puukehyksen pystyrimat jatkuvat yleensä alaspäin lyhyinä jalkoina, joiden varassa pyykkilautaa pidetään pesusaavin pohjalla niin, että pyykistä puristuva pesuliuos valuu takaisin pesusaaviin.

Pesuaineliuoksessa liotetun pyykin hankaaminen pyykkilautaa vasten irrottaa likaa kankaan pinnasta ja pakottaa pesuliuosta kankaan läpi, jolloin lika irtoaa tehokkaasti. Emännän tietokirja vuodelta 1958 neuvoo pyykin liottamiseen 4–10 tunnin ajan kylmässä pesuliuoksessa, minkä jälkeen pyykkiä hangataan pesulautaa vasten ensin haaleassa, sitten kuumemmassa pesuliuoksessa. Lopuksi pyykki keitetään pyykkipadassa ja huuhdellaan useaan kertaan puhtaalla vedellä. Menetelmä sopii valkopyykille eli liinavaatteille ja muille lämpöä ja kulutusta kestäville puuvilla- ja pellavavaatteille, ei välttämättä nykyajan värikkäille keinokuituvaatteille.

Vauraissa maissa pyykkilaudan ovat syrjäyttäneet pesukoneet, mutta kehittyvissä maissa pyykkilautaa käytetään yhä paljon. Pyykkilauta on suosittu myös kesämökkioloissa sekä sotilaiden ja muiden liikkuvaa leirielämää vietävien keskuudessa. Pyykkilautaa käytetään myös huovutuksessa.

Historiaa
Puisen, uritetun pyykkilaudan arvellaan olevan peräisin Pohjoismaista 1700–1800-luvuilta. Suomessa ne olivat yleisiä vielä 1920-luvulla, mutta niiden huonona puolena oli lyhyt käyttöikä puupinnan alettua rispaantua hankauksesta ja märkyydestä.

Aaltopellistä valmistetun pyykkilaudan patentoi Yhdysvalloissa Stephen Rust vuonna 1833, mutta galvanoidustakin pellistä valmistettu pyykkilauta ruostui melko pian ja saattoi alkaa tahrata vaatteita. Liukkaan ja peräänantamattoman pinnan tarjoavia lasisia pyykkilautoja tunnetaan 1800-luvun puolivälistä alkaen; Suomessa ne alkoivat yleistyä 1930-luvulla. Niiden etuna on myös painavuus, minkä ansiosta ne pysyvät helpommin pystyssä pyykkipaljussa pyrkimättä nousemaan kelluvaan asentoon. Haittapuolena on särkyvyys työn tiimellyksessä ja nopeissa lämpötilan vaihteluissa.

Muovisia pyykkilautoja sekä pyykkilaudan ja pesuvadin yhdistelmiä, joissa vadin sisäseinä on osittain aallotettu, käytetään paljon muun muassa Japanissa.

Pyykkilauta soittimena.
Pyykkilautoja käytetään myös rytmisoittimena lyömällä ja hankaamalla laudan uritettua pintaa jollakin kovalla esineellä, kuten sormustimilla varustetuin sormin. Pyykkilautaa on käytetty erityisesti varhaisessa jazzissa, zydeco-musiikissa ja skifflessä."""

Jospa kopioisiti myös ne käyttöehdot tänne, kun näytät olevan noinkin innokas, tiedäthän wipedia ja suomi24 käyttöehdot.

Se oli hienoa, kun kotiin saatiin pulsaattoripesukone.
Logo koneen kyljessä oli Upo siniviiri S tummansinine merkki.
Vesi laskettiin koneeseen kuumana ja voi sitä ihanaa kehräämisen ääntä, mitä se kone piti.
Ei ollut linkousta, vaan pyykki rullattiin niiden harmaiden pahalle haisevien kumiputkien läpi.
Kivaa oli pyykinpesu silloin :))

kaunispesijätär kirjoitti:

Se oli hienoa, kun kotiin saatiin pulsaattoripesukone.
Logo koneen kyljessä oli Upo siniviiri S tummansinine merkki.
Vesi laskettiin koneeseen kuumana ja voi sitä ihanaa kehräämisen ääntä, mitä se kone piti.
Ei ollut linkousta, vaan pyykki rullattiin niiden harmaiden pahalle haisevien kumiputkien läpi.
Kivaa oli pyykinpesu silloin :))

Anteeksi, mitä siä kerroit?
En lukenut tekstiäsi kun silmät jäi kiinni nimimerkkiisi.
Olisit ollut vaatimattomanpi esim "pyykkärimuija" nimimerkillä.

kaunispesijätär kirjoitti:

Se oli hienoa, kun kotiin saatiin pulsaattoripesukone.
Logo koneen kyljessä oli Upo siniviiri S tummansinine merkki.
Vesi laskettiin koneeseen kuumana ja voi sitä ihanaa kehräämisen ääntä, mitä se kone piti.
Ei ollut linkousta, vaan pyykki rullattiin niiden harmaiden pahalle haisevien kumiputkien läpi.
Kivaa oli pyykinpesu silloin :))

Upo se oli mullakin ja tarpeen oli. Ei ollut vielä sellaisia kertakäyttövaippoja, kun nykyään ja vaikka olisi ollutkin, ei olisi ollut varaa niitä ostaa.
Sideharsoja piti pestä vauvaa varten ja sitä pyykkiä riitti.

Silleen-arkisesti-vaan kirjoitti:

Anteeksi, mitä siä kerroit?
En lukenut tekstiäsi kun silmät jäi kiinni nimimerkkiisi.
Olisit ollut vaatimattomanpi esim "pyykkärimuija" nimimerkillä.

Luulempa, että hänen nimimerkkinsä tulee tästä.
https://www.youtube.com/watch?v=j3rznMSdNtQ

eppu2 kirjoitti:

Luulempa, että hänen nimimerkkinsä tulee tästä.
https://www.youtube.com/watch?v=j3rznMSdNtQ

Siitähän se nimmari tuli... Raunin laulusta.
Muistatko hänen siskonsa Tutta Jewin laulaman talven ruusun?
En ole pyykkimuija...tahdon olla kaunispesijätär.

kaunispesijätär kirjoitti:

Siitähän se nimmari tuli... Raunin laulusta.
Muistatko hänen siskonsa Tutta Jewin laulaman talven ruusun?
En ole pyykkimuija...tahdon olla kaunispesijätär.

Muistan kyllä Talven ruusun.
Ei enää nykyään ´´pyykkimuija´´ tarvitse ollakaan, kun kone pesee, voi siinä vieressä olla vaikka kuinka kaunis pesijätär.
Kun olin mökiltä keräillyt nyt syksyllä kaiken mahdollisen pyykin. 12 koneellista siinä pyörittelin.

kaunispesijätär kirjoitti:

Se oli hienoa, kun kotiin saatiin pulsaattoripesukone.
Logo koneen kyljessä oli Upo siniviiri S tummansinine merkki.
Vesi laskettiin koneeseen kuumana ja voi sitä ihanaa kehräämisen ääntä, mitä se kone piti.
Ei ollut linkousta, vaan pyykki rullattiin niiden harmaiden pahalle haisevien kumiputkien läpi.
Kivaa oli pyykinpesu silloin :))

Pikkupoikana kotona olen kokeillu pyykinpesua pyykkilaudalla. Itse tykkään pestä nykyisikin vanhalla pulsattoripesukoneella pyykkiä. Kyllä pyykinpesu näin on minusta näin mukavaa

eppu2 kirjoitti:

Upo se oli mullakin ja tarpeen oli. Ei ollut vielä sellaisia kertakäyttövaippoja, kun nykyään ja vaikka olisi ollutkin, ei olisi ollut varaa niitä ostaa.
Sideharsoja piti pestä vauvaa varten ja sitä pyykkiä riitti.

Itse olen pikkupoikana kokeillu tuota pyykinpesua pyykkilaudalla, Pidän nykyisinkin pyykinpesusta vanhalla pulsaattoripesukoneella. Pikkupoikana tykkäsin kesäisin kun pääsin äidiä auttamaan pyykinpesussa pulsaattorikoneella. Minusta tosi mukavaa pestä pyykkiä näin nostalgisesti nykypäivänä.

miespyykkäri kirjoitti:

Itse olen pikkupoikana kokeillu tuota pyykinpesua pyykkilaudalla, Pidän nykyisinkin pyykinpesusta vanhalla pulsaattoripesukoneella. Pikkupoikana tykkäsin kesäisin kun pääsin äidiä auttamaan pyykinpesussa pulsaattorikoneella. Minusta tosi mukavaa pestä pyykkiä näin nostalgisesti nykypäivänä.

Aikonaan, kun sen pulsaattorikoneen sain, se tuli tosi tarpeeseen. Miksei se ihan käyttökelpoinen peli ole vieläkin, vähän enemmän touhua vaatii.
On sitä nykyään paljon miessinkkuja, jotka itse pyykkinsä pesee. Velikin asuu yksin, sillä on äiteltä jäänyt pesukone käytössä.
Äitellä oli joskus mökillä sellainen pikkupyykkäri. Kuin neliön muitoinen laatikko. Siinä täytyi käsin vääntää koneesta pois pesun jälkeen. Näyttää olevan kotitila kellarissa, en tiedä vieläkö toimisi.

eppu2 kirjoitti:

Aikonaan, kun sen pulsaattorikoneen sain, se tuli tosi tarpeeseen. Miksei se ihan käyttökelpoinen peli ole vieläkin, vähän enemmän touhua vaatii.
On sitä nykyään paljon miessinkkuja, jotka itse pyykkinsä pesee. Velikin asuu yksin, sillä on äiteltä jäänyt pesukone käytössä.
Äitellä oli joskus mökillä sellainen pikkupyykkäri. Kuin neliön muitoinen laatikko. Siinä täytyi käsin vääntää koneesta pois pesun jälkeen. Näyttää olevan kotitila kellarissa, en tiedä vieläkö toimisi.

Kylllä pulsaattorikone tietenkin vaatii sitä aikaa . Itse pesen mökillä kaikki omat ja joskus äidiltäkin haettuja pyykkejä menee siinä samalla kun omatkin. Kansa koulu iässä kävin myös kummitätiä auttamassa pyykinpesussa pulsaattorikoneella kun pyyteli. Ole hurahtannut pyykinpesuun pulsaattorikoneella . Tiistaina olisi tarkoitus pestä pyykkiä jos ei tule muta estettä tai sitten se siirtyy lauantaihin. Käyhän pyykinpesu näinkin ja kyllä puhdasta tulee näinkin

Itsekin voisin kokeilla pyykilautaa pikku pyykinpesuun. Itse tykkään pyykinpesusta paljon vanhalla pulsaattoripesukoneella jo nostalkiankin takia. Pyykkilautanon katoavaa kansanperinettä . Joskus osoiteessa tori.fi on myynissä pyykkilautoja. Käyhän pyykinpesu vanhalla pulsaatttoripesukoneella nopeasti. Onhan tämä tosin aikaa vievää mutta kyllä näinkin puhdasta tulee. Olen pessyt näin jo kauan omat ja joskus muidenkin pyykkiä. Jo pikkupoikana tykkäsin kun olin äitä auttamassa kesäin pyykinpesussa pulsaattoripesukoneella.