Jos kysyisit minulta, että "alaks oleen mun kaa" ;D ;D Niin sanoisin "En, haluan olla vain kaveri sun kanssa, jos/kun kaveruus rullaa.
Syy tähän on yksinkertaisesti se, että en usko meidän "onnistuvan". Älä kysy miksi, en tiijä. Mutta se oli se tunnepuolen selvitys, mutta koska olen myös järjen (ääni:) (on mussa sitäkin, vaikka ei uskoisi:) Olen fifty-sixty. Olen olen. Mutta asiaan: Mieti mikä vastuu tulisi väitämättäkin sinun kanssa kannettavaksi, ihan järkyttävä häkki, johon joutuisi ja eikä ikinä enää olisi oma vapaus olla ja puuskuttaa ihan just niin kuin haluaa. Vastuu vastuun perään, kuka hullu nyt siihen vapaaehtoisesti tunkisi, häh? :D En minä ainakaan. Ja "irto-osiakin on vaikka muille jakaa:)"
Minulle vapaus, niin henkinen kuin fyysinenkin vapaus täydessä merkityksessään on kaiken A ja O. Miksi kukaan haluaisi väkisin alkaa "kivireen kuskiksi" :D Näköpiirissä ei ole kuin vastuuta ja vankilaa, vapaudesta tietoakaan. Minä olen ponnistanut ojasta "alikkoon", enkä enää halua kantaa mitään ylimääräistä vastuuta mistään. Olen elämässäni joutunut vastuuseen liiankin kanssa ja se riittää minulle. Aina pitänyt olla skarppina ja aivot on olleet jo niin monen kertaa ylityöllitettynä, että Nyt riittää! :) Ei enää yhtään kiitos. Olen osani hoitanut. Miksi kukaan haluaisi tunkea tunkioon, johon jää jumiin?
Älä suuttus, mutta tämä on totta. Olen rehellinen ja kirjoitan just niin kuin ajattelen, mutta aina vain hyvällä sinua ajatellen. Mutta faktat on faktoja. Olen just saavuttanut elämässäni olotilan, jossa saan elää ja viettää "elämää Linkolassa" :D Miksi luopua siitä. Ei miksikään. Kiitos näkemiin :D
Syy tähän on yksinkertaisesti se, että en usko meidän "onnistuvan". Älä kysy miksi, en tiijä. Mutta se oli se tunnepuolen selvitys, mutta koska olen myös järjen (ääni:) (on mussa sitäkin, vaikka ei uskoisi:) Olen fifty-sixty. Olen olen. Mutta asiaan: Mieti mikä vastuu tulisi väitämättäkin sinun kanssa kannettavaksi, ihan järkyttävä häkki, johon joutuisi ja eikä ikinä enää olisi oma vapaus olla ja puuskuttaa ihan just niin kuin haluaa. Vastuu vastuun perään, kuka hullu nyt siihen vapaaehtoisesti tunkisi, häh? :D En minä ainakaan. Ja "irto-osiakin on vaikka muille jakaa:)"
Minulle vapaus, niin henkinen kuin fyysinenkin vapaus täydessä merkityksessään on kaiken A ja O. Miksi kukaan haluaisi väkisin alkaa "kivireen kuskiksi" :D Näköpiirissä ei ole kuin vastuuta ja vankilaa, vapaudesta tietoakaan. Minä olen ponnistanut ojasta "alikkoon", enkä enää halua kantaa mitään ylimääräistä vastuuta mistään. Olen elämässäni joutunut vastuuseen liiankin kanssa ja se riittää minulle. Aina pitänyt olla skarppina ja aivot on olleet jo niin monen kertaa ylityöllitettynä, että Nyt riittää! :) Ei enää yhtään kiitos. Olen osani hoitanut. Miksi kukaan haluaisi tunkea tunkioon, johon jää jumiin?
Älä suuttus, mutta tämä on totta. Olen rehellinen ja kirjoitan just niin kuin ajattelen, mutta aina vain hyvällä sinua ajatellen. Mutta faktat on faktoja. Olen just saavuttanut elämässäni olotilan, jossa saan elää ja viettää "elämää Linkolassa" :D Miksi luopua siitä. Ei miksikään. Kiitos näkemiin :D
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tuskin syntyy jonoa ovesi taakse.
Ikinä mistään jonotus hommista pitänytkään. Kun minä otan ,sinä lähdet mukaani aivan varmasti.
En ihmisen kanssa joka ei löydä hyvää mistään vaan kaikesta löytyy vain valittamisen aihetta.
Kartan jonoja kuin ruttoa! suuntaan tai toiseen.
Kaveeraat ihan keskenäs vaan.
:D Tää oli paras! Niihän minä teenkin :) Älä huoli :D
Mihin häntä tarvitsisit / haluaisit? Viestisi oli pelkkää mammuttimärinää kaikesta, aivan kaikesta
eikä tuo sen kummemmalta kuulostanut kuin tavallinen elämä. Kirjoittamasi perusteella tuntuu ettei kenelläkään olisi hyvä olla kaverinasi, lähelläsi. kanssasi. Et osaisi antaa toiselle mitään. Missään suhteessa. Olet harvinaisen negatiivinen ihminen.
Kertonut seksuaalisesta suuntautumisesta vaimolleni, mutta vaimo ei silti halua erota. Menin nuorena typeryyksissäni naimisiin naisen kanssa vaikka olen homo. Nyt tämä asia on ruvennut minua vaivaamaan. Nukun huonosti ja alkoholia kuluu illalla kun yritän hukuttaa murheeni viinaan. Masentaa ja ahdistaa välillä aika paljon.
ois saanu valitusta sopiin viestiin. ees paria sanaa.
Kaveruus onnistuisi yhtään paremmin kuin oleminenkaan, se luki viestissäsi. Tulisit olemaan sietämätön ihminen sille toiselle.
Olenko pyytänyt kivirekeä vetämään?
Hymiön kun osaisin tuohon pistääkkin niin laittasin Peukun:)
On sitten tuo " tunkea tunkioon ". Minäkään en ymmärrä mihin tarvitsisit ketään, sinähän tukehduttaisit kielteisyydelläsi.
Senkus nautit elämästäsi. Mutta meitsi ei siihen halua kuulua. Löydät muita kavereita, itse en siihe asemaan jää.
Ajatelkaapa sellainen tilanne, "joku mies, joka on jo nuorena perustanut perheen ja kolme lasta". Kaikki hyvin kunnes mies täyttää 50 vee ja hänelle iskee viidenkympin villitys. Noh sehän tarkoittaa about sitä, että mies menee ja etsii/löytää nuoren naisen, joka tietenkin haluaa myös omia lapsia. Eikun hommiin. Puolivallattomasta vanhuksesta tulee uudelleen kahden lapsen isä ja niin edelleen. Mies on 89-vuotias, kun lapsi menee kouluu ja elää onnellista ja huolista vapaata elämää. Tähän päättyi tämä tarina.
Jotta, en tule ihan väärin ymmärretyksi. Kuinka monen mielestä mies elää fiksusti nauttien elämästä? Minun mielestäni vain pöljä aloittaa vanhana "kaiken uudestaan". Ja vieläpä paljon raskaampana, suurempana, monimutkaisempana vanhuuden höperyyteen asti. Sen pituinen se.
On helppo kirjoittaa mitä sattuu, mutta sitten kun on elänyt sen todellisuuden, että on oikeasti rakentanut kaiken alusta asti, niin mieli voi muuttua. Ja se elämä ei ole pelkkää lintujen laulua. Vaatii vastuuta, älyä, iankaikkista huolta ja murhetta, ongelman ratkaisua toisensa perään ja vielä niin, että itse et voi lähellekään kaikkeen vaikuttaa saatika olisi syyllinen siihen. Siis, jos haluaa olla tyytyväinen tuotoksiinsa. Toki voihan sitä ottaa heittäytyä "rentun ruusuksi", mutta ei minusta ainakaan ole siihen.
Ihmeellinen matikkapää.Jos 50-kymppisenä löytää uuden kumppanin jonka kanssa saa lapsen niin miten helvetissä se isä on 89-vuotias lapsen mennessä kouluun?
Joskus huumori tuplaa luvut :)
Niin mutta vasta silloin 89- vuotiaana lapsi/lapset lentää pesästään, jotkut voivat tuota toivoa ja suotavaa heille se.
Itse kuitenkin ajattelen et olisin liian vanha pysyäkseni nuorison vauhdissa tuolloin:(
Onneksi meidät naiset on rakennettu niin, ettei viidenkympin jälkeen tarvii uudestaan perhettä perustaa ja lapsia tehdä. Tämä ikä on paras, saa katsella kaikkea sivusta ja nauttia omasta elämästä👌
Sulla kuulostaa olevan asiat mallillaan. Älä nyt vaan päästä mitään käärmettä luikertelemaan paratiisiisi tms. typerää.
Ajattelet vain kuormittavien asioiden kautta suhdetta. Silloin kannattaakin elää ilman parisuhdetta, jos on tuo asenne. Kaikki näyttää sinusta vain kuormittavalta taakalta, joten sanoisin, että todellakin mielikuvitusta peliin niiden hyvien asioiden suhteen kenelle sitten tämän tarkoititkin.
Itse en huolisi miestä jolla on noin negatiiviset ja itsekkäät lähtökohdat suhdetta ajattelen. Kyllä jokainen joutuu sen vastuun kantamaan ja aika paljon vastuuta myös muista ihmisistä. Jos on heikonlaiset eväät kestää vastuuta ja painetta, kannattaa painaa se pää pensaaseen ja jäädä tuijottelemaan sitä omaa napaa. Naisena olen varmasti raskas taakka ja on vielä ne lisäosatkin, eipä se ole ollut este yhdellekään minusta oikeasti kiinnostuneelle miehelle.
Haluavani erota hänestä ja samalla kerroin olevani homo. Siitähän vasta elämä nousi. Ei kuulemma mitään mahdollisuutta lähteä. Vaimo ei omasta kodistaan lähde mihinkään, ei edes töihin. Kotona vain hoitaa koiraa ja kirjoittelee provoja vauva palstalle. Minä kannan täyden vetovastuun taloudellisesti perheestä. Tunnen olevani loukussa. Eikä kukaan ymmärrä minua tai auta.