Tämän hetken ajatuksia

https://www.youtube.com/watch?v=LO0FXRZ3TmI

Tervehdys palstalaisille!

Aurinkoinen pyhäinpäivän aaton sää vei merenrantakävelylle , huomenna iltahämärissä katsomaan kynttilämerta. Oman sukuni haudat ovat kaukana, vein jo aiemmin sinne vanhempieni haudalle havuista ja jäkälistä tekemäni seppeleen, siellä asuva veljeni laittaa kynttilät. Seppele kuvastaa ikuisuutta, jatkuvuutta, sukupolvien ketjua. Askartelen niitä lähes kaikkiin juhliin myös kukista, erityisesti juhlapäivinä edemenneet rakkaat ovat muistoissa läsnä.

Kukka on elämää kuvaava, nupusta täyteen kukoistukseen ja lopulta lakastumiseen. Eeva Kilven runossa on maanläheinen kuoleman ajatus : "Kun mummot kuolevat, heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää, ja joistakin mummoista tulee puita ja ne humisevat lastenlastensa yllä ja suojaavat sateilta ja tuulilta..."

Lohdullista on, että ilo ja kiitollisuus koetusta rakkaudesta , yhdessäolosta ja huolenpidosta voittaa muun. Hyvää pyhäinpäivää Sinulle Noela ja Sinulle, joka luet ketjua.

Johan minä tiistaina kävin hautuumaalla, tänään viritin valot pieneen temppeliin puutarhaan.- Khraap

Kiitos aloittajalle kauniista sanoista. Minunkin suku on täältä lähtenyt. Minua lohduttaa että ylösnousemuksen päivänä on iloinen jälleennäkeminen. Kaikille hyvää pyhäinmiestenpäivää.

Kuolemaa ei ole sanan merkityksessä. Ei ole ylösnousemusta. Jälleennäkeminen voi tulla kuolemassa sen jälkeisessä.

Kiitos mukanaolostanne, tuntuu kauniilta ajatukselta valaista pieni temppeli puutarhassaan, miten tunnelmallista se voikaan olla.
Kuin eläväkynttilämeri Saaran laulaessa tuon kauniin You Raise Me Upp.

Vaimoni haudalle laitoin kynttilän, hän on aina elämässäni.

PS. Kuolemaa ei ole.

Aikaisemmin päivä oli Pyhäinmiestenpäivä. Jostain olen kuullut, että sinä päivänä muistettiin kolmea marttyyria, jotka yritettiin polttaa roviolla, mutta liekit kiersivät heidät, ja he pelastuivat.
En tiedä, onko tällaista legendaa edes olemassa.
Joka tapauksessa miehet pudotettiin päivän nimityksestä pois joitakin vuosia sitten, ja nyt muistelemme kaikkia poismenneitä läheisiämme, ja pyhitämme päivän edellisten sukupolvien muistolle. Suomalaiset ovat viettäneet tätä aikaa myös Kekrijuhlana, joka muistaakseni juhlisti sadonkorjuuta ja palkitsi tehdystä työstä.
Sukututkimusta harrastaneena se ei minulle ole lainkaan vaikeaa muistella menneitä sukupolvia. Heistä on jäänyt aika paljon tarinoita jälkipolville.
Sen vuoksi minun mielestäni tämä amerikkalaisten Halloween-hössötys on niin vaikea niellä. Pienet pääsiäisnoidat vielä jaksan sulattaa, vaikka siinä on monta perinnettä isketty yhteen. Kaikki kuitenkin kotimaisia.
Mutta nämä kurpitsat ja zombiet! Käsittämätöntä. Tuolla toisessa ketjussa mietitään, mitä on suvaitsevaisuus. Minä olen Halloweenin kohdalla suvaitsematon, Sen ei tarvitsisi rantautua tänne, hiljaisten kynttilöiden ja kukkaistutusten keskelle.

Nihkeästi se ainakin toistaiseksi onkin näkynyt. Eipä ole noitia tullut kysymään "karkki vai kepponen" ehkä siihen sää ja pimeyskin vaikuttavat.

Osaanottoni suru-uutiseesi Kristiina23. Joskus tulee kuin shokkina todella nuo viestit lähtijöistä, aikansa kestää ennenkuin se menee tajuntaan.

Kaikelle on aikansa, niin surulle, kuin muisteluille meille jälkeenjääville.

Nuo Halloveenit herättää minussakin vain kauhistusta, kepposineen. Niin monet kerrat ent-asuinaluella sain säikähtää ovikellon rämpytystä ja poikaviikareita. Onneksi ovikoodi täällä ei suosi moista tunkeilua.
Hyvä on joskus hiljentyä kodin rauhassa.

PS. Pitkään nukuttuani pitää miettiä ruokaakin 😌 pitänee laittaa kanakeitto tähteistä kiehumaan. Ostan joskus grillatun broilerin, josta teen maukkaan keiton vihannesten ja makarooni kourallisen kera.