Voiko vitutukseen kuolla? Enpä tiiä, mutta ainakin se antaa helvetikseen lisää vauhtia kuntoiluun. Saatanan, saatana! Mikään ei tunnu auttavan tähän.
Ainakin kunto nousee
Kipukuoleehuutamalla
16427
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Valitettavasti ei voi kuolla. Silloin vain vituttaa ja siitä on pakko nousta ylös ja selvitä päivä. Itseäni vituttaa aina kun menen ja näen tiettyjä ihmisiä...
Vitutuksessa elämä vaan tuntuu pitemmälle. Hauskaa pitäessä aika kuluu kun siivillä .
Noh kerro ensin edes mikä vituttaa?
Muakin on vituttanu koko päivän. En tiedä mikä tarkalleen ottaen. Jotain piristystä kaipais...
Kerrohan, voisinko edes jotenkin yrittää auttaa oloasi???
Liikunta on paras lääke, mutta muista syödä ja nukkua välillä sekä purkaa ajatuksia myös paperille ja katsella niitä purettuja ajatuksiasi muutaman ajan päästä, siinä näet onko mieli muuttunut.
Kun olen henkisesti kunnossa, oikeastaan mikään asia ei ota päähän.
Se on omasta itsestä kiinni.
No, jos olen täällä palstalla, niin arvata saattaa mikä ottaa päähän. Ja kyllä minä tiedän mikä auttaisi tätä oloa. Vaan, kun ei mitään voi. Tyhmästä päästä kärsii koko ihminen sisintä myöten. No niin, riitti taas tämä. Painun tekemään jotain.
Miksi sanot itseäsi tyhmäksi? Oletko tehnyt jotain tyhmää vai jättänyt tekemättä?
Ei ole mitään mahdollisuuksia, mutta kun ajatukset vaan kiertää kehää. Loppus jo. Huomenna taas repimään tätä vitutusta pois tuskalla ja hiellä.
Ai toinen osapuoliko on sanonut, ettei ole mitään mahdollisuuksia? Vai itsekö olet tehnyt tuon päätelmän johonkin syyhyn vedoten?
Olisko tuon miehisen tavan ratkaista ongelmia eli kuntoilun sijaan viisaampaa tehdä jotain muuta? Ottaa vaikka varovainen yhteys tiettyyn ihmiseen?
Mitä sinä pelkäät, mitä pahimmillaan voisi tapahtua?
Helpotti taas vähäksi aikaa. Aamulla taas herään ja siitä lähtee ajatukset jonnekin huitsin nevadaan. Ja on niin monimutkaista miksi tyydyn tähän, että parempi vaan antaa olla. Ottaa vaan enemmän aivoon, kun alkaa pohtia. Ei tosin ole ensimmäinen tilanne elämässä, kun joutuu kokoilemaan itsensä. Kai tääkin vitun paska on käytävä läpi. Saatana, miksi pitää koko ajan löytää itsensä jonkin ongelman edestä.
Olen samaa mieltä tuon käytä.päätäsi nimimerkin kanssa, jos tykkäät toisesta tosi paljon ja tunnet vahvasti niin kannattaa kertoa se sille toiselle, eikä mitään tekosyitä. Tietty olettaen ette ole jo rakkauttasi tai ikävöintiäsi hänelle jo aiemmin kertonut.
Jospa nyt sitten ensin kuitenkin pohtisit oikein kunnolla asiaa ja kokoilisit itsesi parhaasi mukaan, ja sen jälkeen ottaisit yhteyttä. Mitä sinä oikeastaan pelkäät: itseäsi, rakkautta vai mitä? Onko kyse siitä, että pelkäät tulevasi satutetuksi? Pelkäätkö niin paljon "riskin" ottamista, että mieluummin jätät vaikka elämän elämättä, ettet pettyisi pahemman kerran?
Vai etkö halua luopua nykyisestä elämäntyylistäsi, vaikka samaan aikaan kaipaatkin jotain muuta?
Älä nyt liikaa kuitenkaan rehki :))
Tiedän tunteen.
Eräs nainen onkin varattu ja voi hyvä jumala näitä alkavia tunteita.
Alkoi vituttaa aivan suunnattomasti josta tulee energiaa treeniin.
Ja mistähän niin pättelit et on varattu? Ehkä häntä pännii vaan sun saamattomuus asian etenemisessä..
Mitä pelkät? Sua odottais ihanin nainen joka sulle luotu.