Canonin EF 35mm f/1,4 L II USM-objektiivia on sanottu kaikkien aikojen parhaaksi 35-milliseksi lasiksi. Tässä sellaisella objektiivilla otettuja testikuvia (ei kuvia testitaulusta, vaan "oikeista" kohteista):
http://www.imaging-resource.com/reviews/zproducts/canon35f14ii/zz_sampleindex.htm
Verrataan sitä suttukittizoomiin Nikon 18-55 f/3,5-5,6G VR II DX AF-S Nikkor:
http://www.imaging-resource.com/reviews/zproducts/nikon18-55f35-56vr2/zz_sampleindex.htm
Jotta vertailu olisi tasapuolista, valitse Canonin tapauksessa kroppirunko (7D) ja Nikonista vastaava polttoväli 35mm (joka on tämän objektiivin heikko kohta omien kokemuksieni perustaalla). Kun kuva avautuu, klikkaa sitä vielä, jotta suurempi kuva ilmestyy.
Himmennettynä ei näytä olevan kovin paljon eroa kuvanlaadussa, mutta valovoimaiset objektiivit on tarkoitettu kuvaamiseen, jossa käytetään lähinnnä täyttä aukkoa, muu on tavallaan tuhlausta. Lisäksi huomataan, että täyskennoiset tuottavat selvästi paremman tuloksen, joka tosin näkyy vain suurissa suurennuksissa (yli A3-koko).
Keskimääräiset hinnat (dollareina): Canon 1649$ ja Nikon 251$ (kittinä muutama kymppi?).
Suttukittizoomi vastaan huippuprime
51
395
Vastaukset
- Vertailua
Näyttää näköjään tulleen linkkeihin myös testitaulujen kuvat, mutta kannattanee vertailla näitä "oikeita kuvia" eli kuvia esineasetelmasta (klikkaa asetelman yhteydessä olevaa linkkiä).
- jaanojaa
Hyvä, tuo antaa aika hyvin mittakaavaa niille suttuzoomijutuille. Eroja toki on ja noista näkee myös minkä verran.
Noiden testitaulujen tuijottelu ei paljoa kerro siitä miltä varsinaiset kuvat näyttävät.
Ensinnäkin jos vertaat objektiiveja niin pitää käyttää samaa runkoa tai ainakin runkoja joissa on sama erottelu eikä se selvinnyt mielestäni noista kuvista.
Minä ainakaan en haaskaa aikaani testitaulujen kuvaamiseen vaan eniten kuvaan luonnossa niin maisemia kuin yksityiskohtiakin (makroja). En tosin juurikaan käytä primeja koska mielestäni erilaiset zoomit antavan paremman tuloksen antamalla mahdollisuuden rajaukseen jo kuvausvaiheessa enkä usko niiden kuvien siitä huolimatta juurikaan häpeävän katseltaessa. En varsinkaan näytöllä vaikka olisi 4k näyttö jota en monenkaan teistä vielä edes omistavan.
Eron voi huomata jos tekee todella suuria kuvia pitkältä sivultaan 1 - 2 metrisiä vaan montako te niitä vuoden mittaan keskimäärin teette/teetätte? Itse olen vuosien mittaan teettänyt 2 kpl joista toinen on 1,4 m kolmesta kuvasta tehty panoraama ja toinen noin 3 m pitkältä sivultaan oleva kankaalle tehty verho. Kaikki noiden kuvat ovat zoomaillen otettuja enkä niissä isompaa moittimista ole huomannut.
Tuo isompi on maisema ja jos katsoo ihan läheltä niin kankaan rakenne on se suurin "ongelma" ja metrin päästä se jo näyttää hyvältä ainakin minun silmissäni. Ei silmätkään ole ihan huonot erottelukyvyltään sillä viime viikolla kävin hakemassa reseptin uusiin laseihin ja lääkäri kirjasi erotteluksi laseilla molempiin silmiin 1.2 ja väitti sen olevan parhaasta päästä mitä ihmissilmistä löytyy.
Minulla tosin ei ole tuollaista muutaman kympin pakettizoomia koskaan edes ollut mutta paljon haukuttu Nikkorin 18 - 200 mm on ollut paljon matkakäytössä kroppirungolla. Nyt se tosin on vaihtunut 16 - 80 mm valovoimaisempaan ja nuo pidemmät vaatimukset hoidan muutoin (70 - 200).
On tietysti oiva keino päätellä eri kuvausmahdollisuuksia noiden testien perusteella mutta oikea kuvaaminen on kuitenkin se paras tapa päättää ovatko kuvat hyviä vai huonoja niin kuvallisesti (taiteellinen näkemys) kuin teknisestikin (erottelu, värit, jne). Antavathan nuo testit jotain osviittaa mutta niiden ei pidä antaa määrätä liikaa. Se mikä useimmista testeistä puuttuu tänään, kun runkojen erottelu on kasvanut 30 - 50 Mpix luokkaan, on juuri tuon erottelukyvyn kertominen. Elikkä ne eivät kerro suureenko erotteluun ne kykenevät vaikka 40 Mpix rungolla, sehän se enemmän kiinnostaisi jos uutta lähtee ostamaan.- hdfjewjqf
Tässä on helpompi vertailu objektiivit rinnakkain.
Joissain tapauksissa voi jopa testirungon valita.
https://www.the-digital-picture.com/Reviews/ISO-12233-Sample-Crops.aspx?Lens=663&Camera=614&Sample=0&FLI=2&API=0&LensComp=994&CameraComp=963&SampleComp=0&FLIComp=0&APIComp=4- ogpaiuhnpviuhmp
Sitten vielä verrokiksi Canonin oma kittisuttu niin saadaan sama runkokin käyttöön molemmille:
https://www.the-digital-picture.com/Reviews/ISO-12233-Sample-Crops.aspx?Lens=1112&Camera=963&Sample=0&FLI=2&API=3&LensComp=994&CameraComp=963&SampleComp=0&FLIComp=0&APIComp=6
Se tuossa vain, että tuossa on nyt vaan croppeja testitaulukuvista, jotka ovat mahdollisimman kaukana käytännön kuvaamisesta. No näitähän ne pitää olla, että jonkinlaista eroa saisi näkyviin. Normaaleissa käytännön kuvissa se ero saattaa jäädä huomaamattoman pieneksi, kun ei aleta näin pikselintarkasti tuijottelemaan. - Canonisti_______minäkin
ogpaiuhnpviuhmp kirjoitti:
Sitten vielä verrokiksi Canonin oma kittisuttu niin saadaan sama runkokin käyttöön molemmille:
https://www.the-digital-picture.com/Reviews/ISO-12233-Sample-Crops.aspx?Lens=1112&Camera=963&Sample=0&FLI=2&API=3&LensComp=994&CameraComp=963&SampleComp=0&FLIComp=0&APIComp=6
Se tuossa vain, että tuossa on nyt vaan croppeja testitaulukuvista, jotka ovat mahdollisimman kaukana käytännön kuvaamisesta. No näitähän ne pitää olla, että jonkinlaista eroa saisi näkyviin. Normaaleissa käytännön kuvissa se ero saattaa jäädä huomaamattoman pieneksi, kun ei aleta näin pikselintarkasti tuijottelemaan.Ei se jää, koska rajat tulevat sutuilla vastaan paljon aikaisemmin. Tämän takia on vaikeaa vertailla kahta kuvaa, joista toista ei ole olemassa ja toinen on.
Kittisuttuzoomit kannattaa jättää kauppaan, jos raha on tiukassa. Jos runko ilman suttua on kalliimpi, kannattaa se toki ostaa mukana ja käyttää saman tien vaihtolaitteena ostettaessa objektiivia. Sutusta voi saada jonkun euron. Jos hyvitys on yli 20 €, tiedät että itse hinnassa olisi ollut vielä tinkimisen varaa. - Eipä_juurikaan_eroa
ogpaiuhnpviuhmp kirjoitti:
Sitten vielä verrokiksi Canonin oma kittisuttu niin saadaan sama runkokin käyttöön molemmille:
https://www.the-digital-picture.com/Reviews/ISO-12233-Sample-Crops.aspx?Lens=1112&Camera=963&Sample=0&FLI=2&API=3&LensComp=994&CameraComp=963&SampleComp=0&FLIComp=0&APIComp=6
Se tuossa vain, että tuossa on nyt vaan croppeja testitaulukuvista, jotka ovat mahdollisimman kaukana käytännön kuvaamisesta. No näitähän ne pitää olla, että jonkinlaista eroa saisi näkyviin. Normaaleissa käytännön kuvissa se ero saattaa jäädä huomaamattoman pieneksi, kun ei aleta näin pikselintarkasti tuijottelemaan.Itse en huomaa näiden välillä kuvanlaadussa mitään eroa kuvan keskustassa, ja kuvan keskivaiheillakin ero on mitätön. Nurkissa on jonkin verran eroa huomattavasti kalliimman lasin eduksi. Jos on valmis maksamaan tästä erosta enemmän, niin mikäs siinä, jos rahaa löytyy.
Canonisti_______minäkin kirjoitti:
Ei se jää, koska rajat tulevat sutuilla vastaan paljon aikaisemmin. Tämän takia on vaikeaa vertailla kahta kuvaa, joista toista ei ole olemassa ja toinen on.
Kittisuttuzoomit kannattaa jättää kauppaan, jos raha on tiukassa. Jos runko ilman suttua on kalliimpi, kannattaa se toki ostaa mukana ja käyttää saman tien vaihtolaitteena ostettaessa objektiivia. Sutusta voi saada jonkun euron. Jos hyvitys on yli 20 €, tiedät että itse hinnassa olisi ollut vielä tinkimisen varaa.En nyt tarkkaan tiedä sinun suttuzoomejasi mutta kuvaan paljon ja pääasiassa zoomeilla. Olen jopa ostanut juuri uuden sutun Nikkor 16 - 80 mm F2.8 - 4 VR ja mielestäni ne kuvat ovat ihan muuta kuin suttua. Aiemmin syksyllä kokeilin muutaman sadan kuvan verran syysluontoa Nikkorin 18 - 140 mm VR (aukkoja en viitsi muistaa ulkoa) enkä niitäkään alkaisi väittää sutuiksi.
Mistä se Canonisti ne suttunsa hankkii ja mihin tarvitset niitä kuvalakanoita joissa mahdollinen reunaepäterävyys olisi huomion arvoista, ehkä?
Montako kuvaa olet teettänyt tänä vuonna isommaksi kuin A3 sillä vasta siellä reunojen epäterävyys alkaa näkyä jos seisoo siellä reunan kohdalla näyttelyssä?
Vai mistä tuo uskontosi on peräisin?
Minä olen zoomari ja pidän zoomeja paljon kätevämpinä ja käytännöllisempinä kuin primeja paitsi ehkä makrokuvauksessa.
Harvoin kuitenkin zoomeissa löytyy F1.4 aukkoa joten jos sitä syystä tai toisesta kaipaa niin on pakko tyytyä primeen. Nyt kun isotkin ISO:t ovat pitkälti sallittuja niin yhä vähemmän tarvitaan F1.4 laseja kun sama hoituu ISO säädöllä. Ainoastaan jos haluaa kovin nirkoisen syväterävyyden puoltaa tuo iso aukko paikkaansa.
- ND750
Eli hyvällä rungolla saa enemmän irti optiikasta ja hyvällä optikalla saa enemmän irti rungosta ja kun on sekä hyvä runko että hyvä optiikka, niin erottelu on paras mahdollinen, jonka erottaa selvästi.
Parhaat rungot, ainakin alkaen Nikon D800 36 Mpix kennolla, ylittävät useimpien objektiivien piirtokyvyn ja D800 jälkeenkin on pikselimääriä lisätty Canonin muistaakseni 50 Mpix ja Nikonin 47 Mpix rungoilla.
Veikkaan seuraavan kehitysaskeleen olevankin sekä paremmissa objektiiveissa että kennojen pikseleiden rajoittamisessa ja pikselikoon lisäämisessä jotta vähäkohinaisia isoja ISO arvoja päästäisiin käyttämään. Taitaa pokkaririntamalla olla tuo jo menossa.
Nikon ainakin laski kroppien pikselimäärää luvaten isompaa ISO arvoa kun D7100 - D7200 saivat D500 ja D7500 kilpailijakseen samallahan pikselit putosivat 24 Mpix luvusta naftiin 21 Mpix arvoon. Ainakin D500 lunasti tuota ison ISO:n lupausta vaikka ei niin paljon kuin mainosmiehet unelmoivat.
Nyt sitten odottelemaan uusia erottelukykyisempiä laseja runkojen nokille! Veikkaan lompakon paksuuden olevan tuossa hieman kriittisessä asemassa kun noita uusia laseja aletaan kauppaamaan.
Tuo Nikonin uusi 21 Mpix riittää mainiosti A3 tulostuksiin valokuvalaadulla ja on vain hieman vaille A2 tulostuksissa (290 pix/"). Julisteisiinhan riittää 100 pix/" joten ongelmia tuskin syntyy pikselimäärän vuoksi.- ND750
Extyökkäri kirjoitti:
Parhaat rungot, ainakin alkaen Nikon D800 36 Mpix kennolla, ylittävät useimpien objektiivien piirtokyvyn ja D800 jälkeenkin on pikselimääriä lisätty Canonin muistaakseni 50 Mpix ja Nikonin 47 Mpix rungoilla.
Veikkaan seuraavan kehitysaskeleen olevankin sekä paremmissa objektiiveissa että kennojen pikseleiden rajoittamisessa ja pikselikoon lisäämisessä jotta vähäkohinaisia isoja ISO arvoja päästäisiin käyttämään. Taitaa pokkaririntamalla olla tuo jo menossa.
Nikon ainakin laski kroppien pikselimäärää luvaten isompaa ISO arvoa kun D7100 - D7200 saivat D500 ja D7500 kilpailijakseen samallahan pikselit putosivat 24 Mpix luvusta naftiin 21 Mpix arvoon. Ainakin D500 lunasti tuota ison ISO:n lupausta vaikka ei niin paljon kuin mainosmiehet unelmoivat.
Nyt sitten odottelemaan uusia erottelukykyisempiä laseja runkojen nokille! Veikkaan lompakon paksuuden olevan tuossa hieman kriittisessä asemassa kun noita uusia laseja aletaan kauppaamaan.
Tuo Nikonin uusi 21 Mpix riittää mainiosti A3 tulostuksiin valokuvalaadulla ja on vain hieman vaille A2 tulostuksissa (290 pix/"). Julisteisiinhan riittää 100 pix/" joten ongelmia tuskin syntyy pikselimäärän vuoksi.Objektiiveja ei ole montaa, joilla pääsee esim. Nikon D810 36 Mpix kennosta saamaan kaiken irti, lienee ainakin pari, Tamronin uusin 85mm ja Sigma ART 85mm ja muutana muu Sigma ART ja Zeiss pääsee lähelle.https://www.dxomark.com/Lenses/Sigma/Sigma-85mm-F14-DG-HSM-A-Nikon-mounted-on-Nikon-D810__963
ND750 kirjoitti:
Objektiiveja ei ole montaa, joilla pääsee esim. Nikon D810 36 Mpix kennosta saamaan kaiken irti, lienee ainakin pari, Tamronin uusin 85mm ja Sigma ART 85mm ja muutana muu Sigma ART ja Zeiss pääsee lähelle.https://www.dxomark.com/Lenses/Sigma/Sigma-85mm-F14-DG-HSM-A-Nikon-mounted-on-Nikon-D810__963
Nykyinen D800 ei ihan samaan yllä sen suodattimen kutaleen vuoksi. Nythän D850 antaa vielä enemmän mahdollisuuksia erotteluun, muistaakseni 47 Mpix mutta eläkevakuutusyhtiön kamera-apurahat ovat hieman kitsaita. Eikä taida montaakaan lasia olla joka tuon erottelun antaisi. Toistaiseksi siis koko kennolla D800 ja kropilla D500 toiveissa.
Itse en noista primeistä paljoa piittaa muutoin kuin makroissa, ne eivät anna sitä joustavuutta rajaukseen kuin zoom linssit. Vaikka zoomien erottelu ei ehkä vastaa hyvien prime linssien tasoa niin kuka alkaa laskemaan metsässä kuvatusta kuvasta männyn tai kuusen neulasia? Männyt ja kuuset on aina ollut helppoa erottaa toisistaan.- Canonisti_____minäkin
Extyökkäri kirjoitti:
Parhaat rungot, ainakin alkaen Nikon D800 36 Mpix kennolla, ylittävät useimpien objektiivien piirtokyvyn ja D800 jälkeenkin on pikselimääriä lisätty Canonin muistaakseni 50 Mpix ja Nikonin 47 Mpix rungoilla.
Veikkaan seuraavan kehitysaskeleen olevankin sekä paremmissa objektiiveissa että kennojen pikseleiden rajoittamisessa ja pikselikoon lisäämisessä jotta vähäkohinaisia isoja ISO arvoja päästäisiin käyttämään. Taitaa pokkaririntamalla olla tuo jo menossa.
Nikon ainakin laski kroppien pikselimäärää luvaten isompaa ISO arvoa kun D7100 - D7200 saivat D500 ja D7500 kilpailijakseen samallahan pikselit putosivat 24 Mpix luvusta naftiin 21 Mpix arvoon. Ainakin D500 lunasti tuota ison ISO:n lupausta vaikka ei niin paljon kuin mainosmiehet unelmoivat.
Nyt sitten odottelemaan uusia erottelukykyisempiä laseja runkojen nokille! Veikkaan lompakon paksuuden olevan tuossa hieman kriittisessä asemassa kun noita uusia laseja aletaan kauppaamaan.
Tuo Nikonin uusi 21 Mpix riittää mainiosti A3 tulostuksiin valokuvalaadulla ja on vain hieman vaille A2 tulostuksissa (290 pix/"). Julisteisiinhan riittää 100 pix/" joten ongelmia tuskin syntyy pikselimäärän vuoksi.Canonilla on nyt se on f/1.4 35 mm ja sitten on Zeissit. Onkohan Nikonilla joku oma lasi, joka riittää noille korkean pikselimäärän kennoille? Varmaan on joku.
Nyt APC-C kennoilla on käytännössä rajana 24Mpx, joka saattaa nousta tuosta vielä hieman, mutta joidenkin lukemieni juttujen mukaan jää alle 30Mpx:n nykyteknologialla, koska fysiikan lait tulevat vastaan. Eli pitkän päälle edullisin vaihtoehto on hankkia objektiiveja, jotka kelpaavat johonkin 26-28Mpx asti.
Jos haetaan pakasta huonoin runko ja kokeillaan sillä, niin totta kai erot jäävät pienemmiksi kuin paremmalla rungolla. Samoin kuvattaessa erittäin hyvässä valaistuksessa, saadaan eroja pienemmiksi. Sitten on vielä kikka kolmonen jakaa kuvat niin huonossa formaatissa, että erot voidaan hävittää. Joten keinoja on monia. Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, mutta objektiivin tekninen suorituskyky ei ole uskon asia vaan tekniikkaa. - Canonisti_____minäkin
Canonisti_____minäkin kirjoitti:
Canonilla on nyt se on f/1.4 35 mm ja sitten on Zeissit. Onkohan Nikonilla joku oma lasi, joka riittää noille korkean pikselimäärän kennoille? Varmaan on joku.
Nyt APC-C kennoilla on käytännössä rajana 24Mpx, joka saattaa nousta tuosta vielä hieman, mutta joidenkin lukemieni juttujen mukaan jää alle 30Mpx:n nykyteknologialla, koska fysiikan lait tulevat vastaan. Eli pitkän päälle edullisin vaihtoehto on hankkia objektiiveja, jotka kelpaavat johonkin 26-28Mpx asti.
Jos haetaan pakasta huonoin runko ja kokeillaan sillä, niin totta kai erot jäävät pienemmiksi kuin paremmalla rungolla. Samoin kuvattaessa erittäin hyvässä valaistuksessa, saadaan eroja pienemmiksi. Sitten on vielä kikka kolmonen jakaa kuvat niin huonossa formaatissa, että erot voidaan hävittää. Joten keinoja on monia. Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, mutta objektiivin tekninen suorituskyky ei ole uskon asia vaan tekniikkaa.Tästä on muuten mielenkiintoinen jatkumo videopuolella! Nykyteknologialla APS-C kennosta saa irti 4K videon ja oliko niin että vielä 6K irtoaa. Tuo 6K tulee markkinoille Tokion olympialaisiin. Ainakin Sony on pitkällä toteutuksessa.
Seuraava 8K on jo tutkimuspöydällä. Se taitaa vielä irrota kinokennosta, mutta ei enää APS-C kennosta. Jne.
Fuji lähti tekemään isompaa järjestelmäänsä puhtaalta pöydältä ja valitsi kinokennoa suuremman kennokoon. Yksi taustatekijä on varmasti ollut arvio tulevaisuuden tarpeista videokuvauksessa. - ND750
Canonisti_____minäkin kirjoitti:
Canonilla on nyt se on f/1.4 35 mm ja sitten on Zeissit. Onkohan Nikonilla joku oma lasi, joka riittää noille korkean pikselimäärän kennoille? Varmaan on joku.
Nyt APC-C kennoilla on käytännössä rajana 24Mpx, joka saattaa nousta tuosta vielä hieman, mutta joidenkin lukemieni juttujen mukaan jää alle 30Mpx:n nykyteknologialla, koska fysiikan lait tulevat vastaan. Eli pitkän päälle edullisin vaihtoehto on hankkia objektiiveja, jotka kelpaavat johonkin 26-28Mpx asti.
Jos haetaan pakasta huonoin runko ja kokeillaan sillä, niin totta kai erot jäävät pienemmiksi kuin paremmalla rungolla. Samoin kuvattaessa erittäin hyvässä valaistuksessa, saadaan eroja pienemmiksi. Sitten on vielä kikka kolmonen jakaa kuvat niin huonossa formaatissa, että erot voidaan hävittää. Joten keinoja on monia. Jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, mutta objektiivin tekninen suorituskyky ei ole uskon asia vaan tekniikkaa.Onhan Nikonilla omiakin laseja, jotka pyörii tuossa muutamia pikseleitä ali ja yli 30 Mpix Nikon D810 rungossa, taitaa tuossa olla lasi, joka yltää korkeimmalle https://www.dxomark.com/Lenses/Nikon/Nikon-AF-S-NIKKOR-105mm-F14E-ED-mounted-on-Nikon-D810__963
Vaan on aika tyyris yli parin tonnin hinnallaan, sekään ei toki ole rahamiehelle ongelma. ND750 kirjoitti:
Onhan Nikonilla omiakin laseja, jotka pyörii tuossa muutamia pikseleitä ali ja yli 30 Mpix Nikon D810 rungossa, taitaa tuossa olla lasi, joka yltää korkeimmalle https://www.dxomark.com/Lenses/Nikon/Nikon-AF-S-NIKKOR-105mm-F14E-ED-mounted-on-Nikon-D810__963
Vaan on aika tyyris yli parin tonnin hinnallaan, sekään ei toki ole rahamiehelle ongelma.Tyyristä on ja lisäksi pidän varsin rajoittuneena mahdollisuutta kuvata vain 105 mm lasilla vaikka kuvan laatu olisikin pikselin tarkka. Muotokuvaukseenhan tuo sopinee varsin mainiosti, jos se on pääkuvaustapasi ja aiheesi.
Isoon kennoon minulla on vakiona Sigman A sarjan 24 - 105 mm F4 lasi enkä lähtisi normaalikäytössä senkään kuvan laatua isosti sutuksi moittimaan.Se ei maksanut kahta tonnia joten tietysti eläkeläinen saa olla vähempään tyytyväinen 105:lläkin.
Vaikka olen kysynyt niin tuo Canonisti ei ole kertonut mihin erityiseen tarkoitukseen hän noita kehumiaan huippuerittelyjä käyttää. Tekeekö hän kuvistaan yli metrisiä seinatauluja vai mikä on hänen todellinen motiivinsa asiassa.
Paljonko Canonisti oikeasti kuvaa muuta kuin testitauluja on vaikeaa arvioida, kun hän matkustelee niin mitä hän kuvaa ja paljonko niitä kuvia syntyy. Itse olin viime kesänä turneella pohjoismaissa ja kuvasin Suomi, Ruotsi ja Norja akselilla reilut 3000 kuvaa jakautuen aiheen mukaan kahdelle rungolle kropille ja töäyskennoiselle, noista olen jo tehnyt kaksi matkakertomuskirjaa kun vanhemmiten se muistikaan ei välttämättä aina pelaa jotta muistaisi missä tuonkin olen kuvannut.- Canonisti_____minäkin
Extyökkäri kirjoitti:
Tyyristä on ja lisäksi pidän varsin rajoittuneena mahdollisuutta kuvata vain 105 mm lasilla vaikka kuvan laatu olisikin pikselin tarkka. Muotokuvaukseenhan tuo sopinee varsin mainiosti, jos se on pääkuvaustapasi ja aiheesi.
Isoon kennoon minulla on vakiona Sigman A sarjan 24 - 105 mm F4 lasi enkä lähtisi normaalikäytössä senkään kuvan laatua isosti sutuksi moittimaan.Se ei maksanut kahta tonnia joten tietysti eläkeläinen saa olla vähempään tyytyväinen 105:lläkin.
Vaikka olen kysynyt niin tuo Canonisti ei ole kertonut mihin erityiseen tarkoitukseen hän noita kehumiaan huippuerittelyjä käyttää. Tekeekö hän kuvistaan yli metrisiä seinatauluja vai mikä on hänen todellinen motiivinsa asiassa.
Paljonko Canonisti oikeasti kuvaa muuta kuin testitauluja on vaikeaa arvioida, kun hän matkustelee niin mitä hän kuvaa ja paljonko niitä kuvia syntyy. Itse olin viime kesänä turneella pohjoismaissa ja kuvasin Suomi, Ruotsi ja Norja akselilla reilut 3000 kuvaa jakautuen aiheen mukaan kahdelle rungolle kropille ja töäyskennoiselle, noista olen jo tehnyt kaksi matkakertomuskirjaa kun vanhemmiten se muistikaan ei välttämättä aina pelaa jotta muistaisi missä tuonkin olen kuvannut.Lukumääräisesti parin viikon lomalla vähän vähemmän kuvia, mutta suuruusluokka samaa. Kuvat ovat jakautuneet pokkarin (X70) ja croppirungon (X Pro2) välille. Muutama kuva vielä puhelimella tuohon päälle.
Kuvat on järjestelty ja niissä on metatiedot. Kirjaa ei ole ollut aikaa valitettavasti taittaa.
Palataan objektiiveihin, mistä tässä on keskusteltu. Väitän yhä, että nyt käytetty objektiivicombo 18 (X70) 23 56 ( 300) on monipuolisempi kuin pari kolme zoooooooomia. Kaikki objektiivit ovat niin laadukkaita, että on mahdollista cropata se, mitä kenno antaa myöden. Ei tule objektiivien suorituskyky vastaan.
- canon_FANBOY
"Canonin EF 35mm f/1,4 L II USM-objektiivia on sanottu kaikkien aikojen parhaaksi 35-milliseksi lasiksi. Tässä sellaisella objektiivilla otettuja testikuvia (ei kuvia testitaulusta, vaan "oikeista" kohteista):"
Kuka on sanonut, sinäkö fanboy mielessäsi?- Vertailua
Kamera-lehdessä 7/2016 sivulla 38 näin väitettiin. Siellä sanotaan:
"... suorituskyky on uskomaton: sen voi sanoa olevan paras 35 mm:n objektiivi markkinoilla..."
Objektiivi sai arvonimen: EISA AWARD Best Product 2016-2017 European professional DSLR lens 2016-2017. Sen myönsivät eurooppalaisten valokuvalehtien toimittajat, joilla luulisi olevan kokemusta kaikenlaisista laitteista. - 54588
Vertailua kirjoitti:
Kamera-lehdessä 7/2016 sivulla 38 näin väitettiin. Siellä sanotaan:
"... suorituskyky on uskomaton: sen voi sanoa olevan paras 35 mm:n objektiivi markkinoilla..."
Objektiivi sai arvonimen: EISA AWARD Best Product 2016-2017 European professional DSLR lens 2016-2017. Sen myönsivät eurooppalaisten valokuvalehtien toimittajat, joilla luulisi olevan kokemusta kaikenlaisista laitteista.Tuskin on testaillut uudet sigmat ja samyangin vastaavat. Samyangilta löytyy nyt jo terävempi piirtoisia primejä kuin vastaavat löllö ällä canon objektiivit. Ja sigmalta löytyy niin hyviä laajakulmia ettei canoni edes valmista.
Tuskin nuo "toimittajat" edes on testannut noita objektiiveja. Super fanboikia ovat. - lens_rentals
Ehkäpä lensrentalsin "pojat" tietävät paremmin kun tuo yritys on USAn suurin kamera/objektiivivuokrafirma. Tässä heidän käistys ko objektiivista: Canon 35mm f/1.4L II lens, and ran it through a series of tests comparing it to the competitors. He found, that the new lens from Canon is among the sharpest and most consistent in its class, beating the beloved Sigma 35mm Art Series lens in the process.
lens_rentals kirjoitti:
Ehkäpä lensrentalsin "pojat" tietävät paremmin kun tuo yritys on USAn suurin kamera/objektiivivuokrafirma. Tässä heidän käistys ko objektiivista: Canon 35mm f/1.4L II lens, and ran it through a series of tests comparing it to the competitors. He found, that the new lens from Canon is among the sharpest and most consistent in its class, beating the beloved Sigma 35mm Art Series lens in the process.
Tulee mieleen kysyä mitä todellista on kuvassa tuolla Canonilla enemmän kuin mainitus Sigman kuvassa jos sitä katsoo täysHD näytöltä, A4 printilta tai A3 printiltä?
Tulevatko suurimmat erot näytön laadusta vai printereiden/tulostimien?
Missä te nuo erot huomaatte? Jossain nurkan suurennuskuvassa 100% koolla vai missä?
Jos teet noilla linsseillä otetuista kuvista A4 kokoisen valokuvakirjan käyttäen samaa runkoa niin mitkä ovat ne suurimmat käytännön erot niiden kirjojen välillä?
Onko näissä vertailuissa todella kyse käytännöstä vai nk. lillukan varsista?
Odotan selväkielisiä vastauksia yllä oleviin kysymyksiin! Vielä sen verran jotta en käytä kumpaakaan klasia! Objektiivini ovat tosin alkujaan Nikkorin, Sigman jaTamronin valmistamia ja kuvittelen saavani vallan mainioita kuvia (on niitä muillekin näytetty) jos itse en munaa.
- Tsuumiko
Muistui mieleen, millaista kalustoa itselläni joskus oli filmille kuvaamisen aikoina. Kuusi tsuumia ja kuusi kiinteää polttoväliä. Kiinteät painottuivat laajakulmapuolelle, mutta tsuumit olivat telejä kaikki. Joissakin enemmän valovoimaa, jossakin vakaaja, jossain hyvin lähikuvausetäisyyttä jne. Kalustossa oli paljon tällaista, että yhdessä välineessä yksi hyvä puoli, toisessa toinen, jne.
Laajakulmissa oli suosikkina perinteinen 35/2 Canon EF. Mielestäni huippuobjektiivi, erittäin terävä, kuten myös EF 100/2. Oli minulla myös valovoimaisempaa 28-millistä, mutta sitä ei tullut käytettyä yhtä paljon. Syitä oli monenlaisia.
- 35-millinen oli kevyempi, mukavampi esim. olkapäällä roikottaa: noin kilon kamera pysyi suunnilleen suorassa.
- 35-milliseen sopivat pienemmät suotimet. Esim. polarisaatiosuotimen kanssa aivan mahtava maisemakuvauskalusto. Siis mukaan kamera, yksi objektiivi ja suodatin.
- 28-millistä ei usein viitsinyt pitää mukana, kun se oli kookas, painava, eikä yleensä tarvittu sellaisia valovoimia, verrattuna tuohon kätevämmän kokoiseen 35-milliseen. Eikä 28-millisen näkökulma ollut valtavan paljon laajempi. Ehkä myös 35 milliä oli itselle helpompi hahmottaa; tajuta maisemasta, että tuosta saan 35-milliselle sopivan kuvan, jos alan sihtailla.
- 18-millistä tuli pidettyä mukana vielä harvemmin. Mutta silloin kun sillä onnistui kuvaamaan onnistuneita otoksia, ei sitä olisi voinut millään syrjäyttää.
Nykyään olen pähkäillyt, hankkisinko vielä joskus kamerajärjestelmää - harrastuksen vuoksi. Pientä kennoa. Ja ostaisinko esim. Nikonin 10-24 tsuumin (kinovastaavuus 15-36 suunnilleen), vai päätyisinkö uudelleen tuohon kinokokoon, ja kevyen 35-millisen käyttämiseen.
Eli mikä on kullekin se paras objektiivi esim. maisemien kuvaamiseen, on makuasia. Monesti testeissä arvostellaan esim. terävyyden mukaan jokin objektiivi parhaaksi, ottamatta huomioon, että pienempi näppärämpi edullisempi saattaa olla paljon käytännöllisempi - ja riittävän laadukas vaihtoehto. Ainakin siinä mielessä ymmärrettävä tuo Ex-Työkkärin näkökulma. - djahsjgfh
Monesti paremmuus on myös tottumuskysymys. Eräs ruotsalaislehti testasi kaikkien silloin tunnetut harraste systeemikamerat ja kaikkien yllätykseksi paras ei ollu Canon, eikä Nikon.
Heidän kommenttinsa oli, että merkki x on eittämättä testattujen paras kamera, mutta siitä puuttuu Nikon tuntuma. He olevat kaikki Nikonisteja ja heidän mielestään vain Nikon antoi oikean käyttötunteen.
Sama on usein ns. Piraattien kanssa. Ne ei sovi samaan sarjaan merkkikohtaisten kanssa, säätimetkin on usein päin vastoin, vaikka optiikka saattaisi olla hieman parempikin. - Tsuumiko
Testeissä saattaa olla jotain tämän tyyppistä, että vessanpytyn kokoisen, omaisuuksia maksavan huippuobjektiivin terävyys on 99,99 prosenttia jostain kuvitellusta maksimista, äärirajasta. Ja sitten se toiseksi paras, kevyempi objektiivi, kohtuullisen hintainen, käytännöllinen, piirtää ehkä 99,59 tarkkuuden mukaisesti. Näin sitten testiteoreetikot voivat hifistellä: teoreetikot täyttämään kirjahyllyjä ja lasivitriinejä vessanpytyn kokoisilla huippuobjektiiveilla. Voivat sitten kyläileville vieraille kehua, katsokaa, miten hienon huippuobjektiivin olen onnistunut ostamaan: se on niin huippu, ettei sitä jaksa kantaa, vaan täytyy kuljetukseen käyttää kottikärryjä tai lava-autoa. Mutta onko tämä valokuvauksen harrastamista.
Jos minulla olisi kaapissa vessanpytyn kokoinen, kottikärryillä kuljetettava huippuobjektiivi, ja toisaalta lähes samaan laatuun yltävä Canon EF 35 /2, niin sitten olisi melko ilmeistä, kumpaa yleensä käytännössä käyttelisin - vaikkapa iltalenkillä auringonlaskun kuvaamiseen. Itselleni on tuottanut ihmetystä jo sekin, että pieni kennoko mieluummin, ja Nikonin 10-24 tsuumiko. Vai se perinteinen 35/2. Olisiko tuo tsuumi turhan kömpelö ja hankala, vai juuri sopiva laahata mukanansa.
Toisaalta eihän tämä mikään uskonto ole. Ei yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Jos joku haluaa maksaa itsensä kipeäksi ja täyttää kirjahyllynsä ja lasikaappinsa vessanpytyn kokoisilla huippuobjektiiveilla, niin mikäs siinä. Ei kai sitä mikään laki estä.
Aloitteleva harrastajalle voi olla hyötyä jostain halvasta kittisuttutsuumista, joka ei ole vessanpytyn kokoinen, mutta jolla voi saada tuntumaa, mitä polttovälejä käyttelisi. Onko keskustelun avaus on vähän kuin autoilija yrittäisi kylän raitilla kilpailla 45 km/h ajavaa pyöräilijää vastaan: pakko päästä ohi ja näyttää tuolle vaikka kuraakin roiskuisi! Mitä mieltä verrata noin erilaisia vehkeitä toisiinsa, ja kehitellä jokin epätasaväkinen kisa. - Valokuvauksessa voi olla kyse myös siitä suhteellisuudentajusta, että eri välineet sopivat eri tilanteisiin. En suosittelisi alkajalle kuvitelmaa, että jollain yhdellä supertsuumilla sujuu kaikki valokuvaukseen liittyvä. Objektiiveissa vaan on eri ominaisuuksia, eri käyttötarkoituksia. Ei henkilöautoa ole tarkoitettu kuuraketiksi, mutta saattaa toimia ihan hyvin siihen tarkoitukseen, mihin on valmistettukin.- Canonisti______minäkin
Asia ei ole kyllä noin. Erot objektiivien optisissa- ja kestävyysominaisuuksissa ovat suuria. Sen sijaan huomio objektiivin koon, tai pikemminkin koko järjestelmän koon, painon ja lisäksi kestävyyden, merkityksestä on tärkeä.
Kun haetaan hyvälaatuista ja pienikokoista kamerajärjestelmää, käytännössä vastaus on tällä hetkellä Fuji tai Olympus. Jos laadukas video on tärkeä, tulee mukaan vielä Panasonic. Sekä Fuji että MFT tarjoavat hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisia primeja.
- ffdsfdsfdsfsssfdfdsf
Objektiivi on hyvä jos se on tarpeeksi hyvä, eikä objektiivin ostanut kuole objektiiviostoksensa takia nälkään.
- Canonisti______minäkin
Minusta määritelmä on alkuosaltaan huono. Aloitetaan kuitenkin sen jälkimmäisestä osasta, niin se on kyllä paikkansa pitävä.
Ensimmäinen osa taas on kovin kallis toteutus varsinkin harrastajalle. Harrastajan kannattaa ostaa vain sellaisia objektiiveja, joilla on pitkä elinkaari. Tämä tarkoittaa, että objektiivin on optisesti vastattava nykyisen kennoteknologian näkyvissä oleviin tarpeisiin. Toisaalta en on oltava riittävän kestävä, jotta se on käytössä vielä vuosienkin päästä.
- kannustaja
milloin vertaillaan ferraria ja ladaa
- Tsuumiko
"Himmennettynä ei näytä olevan kovin paljon eroa kuvanlaadussa, mutta valovoimaiset objektiivit on tarkoitettu kuvaamiseen, jossa käytetään lähinnnä täyttä aukkoa, muu on tavallaan tuhlausta."
Mielestäni tuo aloitusviestin kohta kiteyttää jotain olennaista, ja saattoi mennä ohi monelta. Kohta oli kuin testi, oletko valokuvaajan tavalla todella havainnoimassa asioita, vai jankutatko keskustelussa vain omia luutuneita käsityksiäsi - niiden väriset aurinkolasit päässä hokemassa, että kaikki on punaista, kaikki on punaista.
Ei siis kovin paljon eroa kuvanlaadussa! Tämän tiesin jo, tai arvasin ilman testin lukemista. Mutta tilanteissa, joissa valovoimaa tarvitaan tuo 1,4, ei voida kilpailla tsuumilla, jossa ei sellaista valovoimaa ole. Toisaalta jos on tilanne, että tarvitaan tsuumailua, sitten tuota kittisuttutsuumia ei voi syrjäyttää kiinteäpolttovälisellä objektiivilla. Eli valokuvauksen perusasioiden äärellä ollaan tässäkin keskustelussa. Hevonen ei ole koira. Mopo ei ole polkupyörä. Jne. Tsuumeissa on usein huonompi valovoima kuin kiinteäpolttovälisissä objektiiveissa.
Alkavat harrastajat saavat kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin, mitä ominaisuuksia kussakin objektiivissa on:
- Mikä objektiivi on järkyttävän painava mukana laahattavaksi: yleensä tsuumi tai huippuvalovoimainen objektiivi painaa enemmän kuin samalta polttovälialueelta yksi hyvä polttoväli - kohtuullisen kevyt, kohtuullisen valovoimainen ja käyttökelpoinen objektiivi. Esim. normaalitsuumi saattaa olla kookas ja painava tötterö verrattuna johonkin 50/1,8 normaaliobjektiiviin. Se kalliimpi 1,4 -valovoimainen ei ole välttämättä hirvittävän paljon laadukkaampi optisesti, kuin tuo 1,8. Toisaalta, jos on aivan pakko saada nopeampia suljinaikoja esim. tähtivalokuvaukseen, silloin tuolla 1,4 -lukemalla saattaa olla merkitystä jossain tilanteissa. Youtube-videolla annetaan kaavaa, millaisia suljinaikoja voi käyttää ennen kuin tähtivalokuva menee suttuiseksi. Kaava oli muistaakseni sekunteina 500/polttoväli.
The Best Lenses for astrophotography and photographing the Milky Way
https://www.youtube.com/watch?v=2D-Gn1_Ni5g
- Mikä objektiivi tarkentuu lähelle tai antaa mainion lähikuvaussuhteen. Moni pikkutsuumi saattaa tarkentua mukavasti lähietäisyyksille 90-100 millin kinovastaavuuden tienoilla - niin ettei aivan välttämättä tarvitse ostaa saman polttovälin makro-objektiivia erikseen. Toisaalta, jos halutaan huippulaatua lähikuviin, makro-objektiivi voi olla parempi. Makroja on arvosteltu monenlaisilla Youtube-videoilla, esim.
https://www.youtube.com/results?search_query=best macro lens
- Mikä tsuumi on sillä alueella, mitä itse eniten käyttäisi. Tarvitaanko koko alueelle hillitön valovoima, riittääkö vakaaja, jne. Jos esim. makroilun lisäksi/asemesta on itsellä jokin muu intohimo, esim. kuvata laajakulmalla maisemia tai muuta, niin onko kalliimpaa ja hankalampaa käyttää esim. 18, 20, 24, 28 ja 35 millin objektiiveja erikseen, vai mieluumminko käyttäisi pienen kennokoon kameraa ja siinä tsuumia, esim. Nikon 10-24. Näitä tsuumeja voi ajatella logaritmisesti. Matka 10:stä millistä 24:ään kuulostaa erittäin pieneltä, mutta 2,4 -kertainen tsuumausväli on tällä laajakulmapolttovälien alueella melkoisen laaja, koska kuvakulmat ovat siellä suurempia kuin normaali ihmisen näkökenttä.
- Muiden kuvia katsomalla voi saada käsitystä, mitä milläkin optiikalla voi tehdä. Esim. Flickr-sivustolle on pantu tietoja, millaisilla objektiiveilla kuvat on otettu. Hakukoneella voi hakea tyyliin site:flickr.com nikon 10 24. Jotkut hakukoneet tulkitsevat väliviivan miinusmerkiksi, jolla jätetään tuloksista pois, mitä miinusmerkin perässä hakusanoihin on kirjoitettu. Paitsi jos kirjoitetaan sitaatteihin esim. "10-24".
http://search.carrot2.org/stable/search?source=web&view=folders&skin=fancy-compact&query=site:flickr.com nikon 10 24&results=100&algorithm=lingo&EToolsDocumentSource.country=ALL&EToolsDocumentSource.language=ALL&EToolsDocumentSource.customerId=&EToolsDocumentSource.safeSearch=false- Canonisti______minäkin
Valovoimaiset objektiivit on kyllä tarkoitettu kuvaukseen kaikilla himmenninarvoilla. Tämä muuten kannattaa tsekata testeissä, miten objektiivi toimii himmennettynä.
Tsuumiko nimimerkki unohtaa myös täysin sen, että tarkennus toimii valovoimaisilla objektiiveilla paremmin kuin pimeillä. Yleensä raja on f/2.8, sitä pimeämmillä moni runko menettää merkittävästi tarkennuskyvystään. Toinen pykälä on sitten f/4.0. Sitä huonompia objektiiveja ei kannata ostaa mihinkään käyttöön. - Tsuumiko
Canonisti______minäkin kirjoitti:
Valovoimaiset objektiivit on kyllä tarkoitettu kuvaukseen kaikilla himmenninarvoilla. Tämä muuten kannattaa tsekata testeissä, miten objektiivi toimii himmennettynä.
Tsuumiko nimimerkki unohtaa myös täysin sen, että tarkennus toimii valovoimaisilla objektiiveilla paremmin kuin pimeillä. Yleensä raja on f/2.8, sitä pimeämmillä moni runko menettää merkittävästi tarkennuskyvystään. Toinen pykälä on sitten f/4.0. Sitä huonompia objektiiveja ei kannata ostaa mihinkään käyttöön.Ei kaiketi tässä mitään unohdusta, vaan näyttää jokin väärin tulkitulta tai tarttumiselta siihen, mikä oli kyseenalaista.
Aloitusviestissä oli olennainen havainto, ettei optiikan laadussa suuria eroja. Sitaatteihin pääsi sitten muutakin. Mutta jos tartuit siihen, sitten et tuntunut tajuavan, mikä siellä sitaateissa oli huomionarvoista, olennaista tämän keskustelun kannalta? Ja mihin viittasin? Vai tartuitko jonkinlaisella dialektiikalla tuohon vastaanväitettävään asiaan mieluummin?
Kyllä tarkennus voi toimia nopeammin kirkkaassa valossa, se ei ole ensimmäistä kertaa kuultava, uusi uutinen minulle. Jopa ihmissilmän toiminta, silmän tarkennus voi toimia paremmin kirkkaassa auringonvalossa kuin hämärässä. Osa päänsäryistä saattaa johtua siitäkin, että silmä yrittää hämärässä pinnistää tarkennusta kohdalleen vaivalloisemmin kuin jos huone olisi kunnolla valaistu.
Jos optikon näöntarkastustaulu on huonosti valaistu, ehkä saadaan myytyä ihan eri määrä silmälaseja, enemmän kuin toisessa optikkoliikkeessä, jossa on kirkkaampi tai valkoisempi valaistus?
Suuren valovoiman yksi etu on kirkas etsimen näkymä. Mutta jos joku käyttää kittisuttutsuumia kameran näytöltä, sähkön voimalla, hämärässä, niin eikö siihen riitä vähäisempi valomäärä ja sähkö kuin kirkkaassa päivänvalossa? Ja jos katselen kameran näyttöruudulta kuvia hämärässä huoneessa, kamerasta kuluu sähköä vähemmän, joten riittää pienempi virta kuin kirkkaassa valossa. Moni asia on tällaista, että sekä hyvä puoli että huono puoli löytyy.
Ehkä näistäkin syistä tähtivalokuvaajat pitävät valovoimaa tärkeänä? Onko Canonistilla kokemusta tähtien valokuvauksesta? Tarvitaanko mielestäsi yö- tai iltamaisemiin 35/1,4 mieluummin kuin himmeämpi Nikon 10-24 esimerkiksi? Eikö riitä tsuumin valovoima? - Canonisti______minäkin
Tsuumiko kirjoitti:
Ei kaiketi tässä mitään unohdusta, vaan näyttää jokin väärin tulkitulta tai tarttumiselta siihen, mikä oli kyseenalaista.
Aloitusviestissä oli olennainen havainto, ettei optiikan laadussa suuria eroja. Sitaatteihin pääsi sitten muutakin. Mutta jos tartuit siihen, sitten et tuntunut tajuavan, mikä siellä sitaateissa oli huomionarvoista, olennaista tämän keskustelun kannalta? Ja mihin viittasin? Vai tartuitko jonkinlaisella dialektiikalla tuohon vastaanväitettävään asiaan mieluummin?
Kyllä tarkennus voi toimia nopeammin kirkkaassa valossa, se ei ole ensimmäistä kertaa kuultava, uusi uutinen minulle. Jopa ihmissilmän toiminta, silmän tarkennus voi toimia paremmin kirkkaassa auringonvalossa kuin hämärässä. Osa päänsäryistä saattaa johtua siitäkin, että silmä yrittää hämärässä pinnistää tarkennusta kohdalleen vaivalloisemmin kuin jos huone olisi kunnolla valaistu.
Jos optikon näöntarkastustaulu on huonosti valaistu, ehkä saadaan myytyä ihan eri määrä silmälaseja, enemmän kuin toisessa optikkoliikkeessä, jossa on kirkkaampi tai valkoisempi valaistus?
Suuren valovoiman yksi etu on kirkas etsimen näkymä. Mutta jos joku käyttää kittisuttutsuumia kameran näytöltä, sähkön voimalla, hämärässä, niin eikö siihen riitä vähäisempi valomäärä ja sähkö kuin kirkkaassa päivänvalossa? Ja jos katselen kameran näyttöruudulta kuvia hämärässä huoneessa, kamerasta kuluu sähköä vähemmän, joten riittää pienempi virta kuin kirkkaassa valossa. Moni asia on tällaista, että sekä hyvä puoli että huono puoli löytyy.
Ehkä näistäkin syistä tähtivalokuvaajat pitävät valovoimaa tärkeänä? Onko Canonistilla kokemusta tähtien valokuvauksesta? Tarvitaanko mielestäsi yö- tai iltamaisemiin 35/1,4 mieluummin kuin himmeämpi Nikon 10-24 esimerkiksi? Eikö riitä tsuumin valovoima?Ei riitä ei kittisutun valovoima, kun runko ei pysty tarkentamaan. Eli ollaan tilanteessa, jossa kittisuttu vs. prime vertailua ei synny, koska sutulla ei saa kuvaa. Tätä on yritetty vääntää rautalangasta.
- Sekakäyttäjä
Canonisti______minäkin kirjoitti:
Ei riitä ei kittisutun valovoima, kun runko ei pysty tarkentamaan. Eli ollaan tilanteessa, jossa kittisuttu vs. prime vertailua ei synny, koska sutulla ei saa kuvaa. Tätä on yritetty vääntää rautalangasta.
Minä olen saanut yömaisemakuvia jopa kompaktikameralla, jossa huonompi valovoima verrattuna tuohon Nikon 10-24 laajakulmaobjektiiviin. Kompaktikamerassa on tarkennuksen apuvalo, mutta se toimii vain lähietäisyyksillä. Olen kytkenyt sen pois virran säästämiseksi. Yleensä maisemasta löytyy sen verran kontrastisia kohteita, että passiivitarkennus osaa tarkentaa ilman apuvaloja. Eli tarkennuksen onnistuminen ja kuvan saaminen ei voi olla kiinni pelkästään objektiivin valovoimasta. Maisemakuvauksessa voi tarkennuksen lukita äärettömään, joten ei siinä 1,2 suuruista valovoimaa tarvita ainakaan pelkän tarkennuksen takia. Jos yömaisemassa on valomainoksia, pilvenpiirtäjän valoja, tai muuta kirkasta, niin tarkennuksen voi kohdistaa kontrastiseen valokohtaan, lukita tarkennusta pitämällä laukaisija puoliväliin painettuna, sitten sommitella ja laukaista. Onkohan Canonisti jotenkin nyt provoilemassa tahallisella pelleilyllä? Eihän tuo valovoiman paisuttaminen voi olla kaikki kaikessa?!
- Canonisti______minäkin
Sekakäyttäjä kirjoitti:
Minä olen saanut yömaisemakuvia jopa kompaktikameralla, jossa huonompi valovoima verrattuna tuohon Nikon 10-24 laajakulmaobjektiiviin. Kompaktikamerassa on tarkennuksen apuvalo, mutta se toimii vain lähietäisyyksillä. Olen kytkenyt sen pois virran säästämiseksi. Yleensä maisemasta löytyy sen verran kontrastisia kohteita, että passiivitarkennus osaa tarkentaa ilman apuvaloja. Eli tarkennuksen onnistuminen ja kuvan saaminen ei voi olla kiinni pelkästään objektiivin valovoimasta. Maisemakuvauksessa voi tarkennuksen lukita äärettömään, joten ei siinä 1,2 suuruista valovoimaa tarvita ainakaan pelkän tarkennuksen takia. Jos yömaisemassa on valomainoksia, pilvenpiirtäjän valoja, tai muuta kirkasta, niin tarkennuksen voi kohdistaa kontrastiseen valokohtaan, lukita tarkennusta pitämällä laukaisija puoliväliin painettuna, sitten sommitella ja laukaista. Onkohan Canonisti jotenkin nyt provoilemassa tahallisella pelleilyllä? Eihän tuo valovoiman paisuttaminen voi olla kaikki kaikessa?!
Tarkennus osuu helposti horisonttiin, jolloin lähellä oleva "kehykset" jäävät epätarkoiksi. Toki on aina mahdollisuus käsitarkennukseen, mutta jos ollaan rehellisiä, niin vain Leican käsitarkennus on tänäpäivänä hyvä.
Olipas poukkoileva ketju. Terävyyttä on objektiiveissa yleensä tarpeeksi. Jos kuva ei ole terävä syy yleensä muualla. Itselläni on IG:ssä kuvia järkkärillä, pikkupokkarilla ja kännyllä. Ei niitä erota toisistaan. Suurin osa lomakuvista otetaan nättinä päivänä yleensä aukolla 8. Nättinä päivänä myötävalossa pokkarini kuva on yhtä hyvä kuin 10 tai 100 kertaa kalliimman kameran samoilla arvoilla vaikka f8 /250. Jos tarvitaan muraali parempi kamera voittaa.
Mainoksissa, levykansissa ym. kuvituksissa on paljon epäteräviä kuvia. Joku 85 mm f1.8 on kiva. Ei maksa mahdottomia ja taustaa saa jo epäteräväksi. Kaveriksi 35 mm. Sigman art f1.4 on hyvä mutta painaa. 35 mm f1.8 riittää. Kennoissa riittää pikseleitä. Kannattaa kuvatessa rajata väljästi ja lopulinen rajaus editorissa.
Jos jaksaa kantaa 35 mm ja 70-200 zoom on hyvä. Esim Nikonin 70-200 f2.8 on hyvä. Oikea ammattilaisen työkalu. Siihen vielä jatke. Tarkentuu silläkin kohtuullisesti.
Toki makroilija ja tähtikuvaaja vaatii omat työkalunsa. Ja on monia muitakin tilanteita jotka vaativat erikoisen lasin. Mutta eihän kaikesta tarvitse saada kuvaa? Pistetään rahaa myös jalustaan ja jonkinlaiseen valaisukalustoon. Siinä ammattilaisen ja harrastajan ero. Harrastaja tietää kameroista, mutta ei tiedä valaisusta mitään. Ei omista edes yhtä halpaa heijastinta. Ei se kallis lasi auta jos valo on kova. Otan pokkarillakin paremman kuvan muutamalla salamalla ja niihin sopivat boxit ym. kuin joku harrasta sillä kalliilla superpiirtävällä kameralla ilman valaistusta.- Sekakäyttäjä
En tiedä, kehtaanko tunnustaa, tai onko tämä hieman perverssiä. Mutta olen silloin tällöin kävellyt iltaisin ja kuvaillut räpsinyt pokkarikameralla paikallisten kauppaliikkeiden valomainoksia iltahämärässä tai yöllä, koska siellä näkyy mainosvalotauluissa bensan ja dieselin hinnat. On ollut hauskaa seurailla, minä päivinä tulee hintojen muutoksia mihinkin kauppaan, ja miten muut seuraavat perässä hetken päästä - hinnoittelemaan täsmälleen samoihin lukemiin, kahden desimaalin tarkkuudella! En tiedä, teenkö näistä vielä jotain artikkelijuttua, mutta tuntuu toisaalta vähän hölmöltäkin, jos on kamerassa muistissa hintakehitys kuin päiväkirjana. Kuvista saa näkyviin päiväyksen. Ja valomainoksista näkyy selvästi kaupan nimi - tämä kuva ja hinnasto tuossa kaupassa, jne. On kuin jotain todistusaineistoa jostain kartellista olisin kerännyt. Eihän kerrota kellekään vielä, jooko? Pokkarilla on tullut käsivaralta tosi teräviä kuvia, kun olen tarkentanut valomainoksiin. Erittäin helppoa ja nopeaa kuvaamista sopivalla kuvausohjelmalla, kun ei tavoittele päivänvalon näköiseksi ylivalottaa, vaan mieluummin alivalottaa pimeän mustan näköiseksi tausta.
Olen pohtinut, jaksaisiko sitä lähteä tutkimaan, onko Suomessa muita öljyn maahantuojia ja tukkumyyjiä kuin se yksi. Joskus kai oli, mutta entä nykyään? Saman firman nesteet kaikilla huoltoasemillako? - cgm
80D:ssäni on vain yksi 2.8 tarkennuspiste. 45 tarkennuspistettä toimii aukolla 5.6 ja 27 pistettä tietyillä objektiiveilla aukolla 8. Ilmeisesti nämä uudet rungot tarkentavat huonommillakin valovoimilla.
- Canonisti______minäkin
Canonin 80D on optimoitu edulliseksi HD-videorungoksi, mutta siihenkin on otettu mukaan yksi hyvälaatuinen tarkennuspiste. Rungossa käytetään pääosin (ainakin Canonin mielestä) halvemman pään objektiiveja.
- Tsuumiko
Tähtitaivaan katselu ja kuvaaminen voi olla kaksipiippuista. Maalaiskaupungissa vähäisessä valosaasteessa erottuu tähtitaivaalta helposti kuu, kirkkaimmat tähtikuviot ja planeettoja. Sysipimeällä maaseudulla näkyvien tähtien runsaus voi olla niin valtava, että on vaikeampaa hahmottaa, missä ne tutut tähtikuviot olivat. Kuvauksessa voi olla samanlaista kaksinaisuutta. Jos hiukan alivalotetaan tai kuvataan juuri auringonlaskun jälkeen, vielä kun taivas ei ole mustan pimeän näköinen, vaan loistaa sinisenä, niin kuvaan saattaa tulla komea indigo värisävy, ja kirkkaimmat tähdet. Mutta jos yritetään valottaa yötaivaan kuvaa kuin tehtäisiin kirkkaan päivämaiseman kaltaista kuvaa, niin tulokseksi saattaa tulla vaaleaa "suttua" kuin sumua tai päivän pilvipoutaa. Eli kyllä tässäkin on monenlaisia makuasioita, ja muotoseikkoja, ja mahdollisuuksia. Aina ei välttämättä ole parasta, että pyritään kirkuvaan terävyyteen ja huippuvalovoimiin.
Toisaalta, jos katsotaan esim. tähtitieteen alan lehdistä, millaisia välineitä ja valotusarvoja on käytetty, niin aika monessa kuvatekstissä saattaa olla mainittu
- erinomaisen huippuvalovoimainen ja erinomaisen terävä objektiivi, kiinteällä polttovälillä, ei tsuumi
- täydellä aukolla kuvaaminen
- valotusaika monia, monia sekunteja, ja
- hämmästyttävän suuria ISO-lukemia, tuhansissa.
Oletteko huomanneet tuollaista? Valovoiman suuri tarve tähtitaivaan kuvaamisessa, ja yritys silti vielä lisää maksimoida valon määrää - kaikin tavoin?
Entä se ruskehtava sävy, joka moniin kuviin on tullut mustan tai sinisen taivastaustan paikalle? Johtuuko painotekniikasta, miten lehti on painettu, vai valotuksesta kuvaamisessa?
Vielä erikoinen asia, jota kaikki eivät tiedä: valokuvauksella, monien sekuntien valotuksella, on kuvattu taivaalta kohteita, joita on vaikeampaa edes havaita paljain silmin. Yksi tällainen kohde on hevosenpääsumu, joka muistuttaa shakkinappulan muotoa. http://www.ursa.fi/yhd/sirius/viikonkuva44.html
Mitäs arvelette, onko osa kuvista jälkikäsitelty, sävytetty?
https://images.search.yahoo.com/search/images;_ylt=A0LEV0ucfgRaIkQAlARXNyoA;_ylu=X3oDMTB0N2Noc21lBGNvbG8DYmYxBHBvcwMxBHZ0aWQDBHNlYwNwaXZz?p=barnard 33&fr2=piv-web&fr=yfp-t - miettijä.-
joko tästä on päästy sopimukseen? kumpi on parempi?
- Canonisti_____minäkin
Ei, eikä varmaan päästäkään. Liikaa liikkuvia osia ja mukana myös sellaisia keskustelijoita, joiden kokemus erilaisista objektiiveista ei ole kovin laajaa.
Hyvä on myös huomata, että erilaisten kuvaajien tarpeet ovat erilaisia. Oli tarve mikä tahansa, niin huonolaatuista objektiivia on paha perustella. Sen takia aloittelijan kannattaa rakentaa setti kohtuuhintaisista primeista. Halvat zoomit ovat järjestäen huonoja. Canonisti_____minäkin kirjoitti:
Ei, eikä varmaan päästäkään. Liikaa liikkuvia osia ja mukana myös sellaisia keskustelijoita, joiden kokemus erilaisista objektiiveista ei ole kovin laajaa.
Hyvä on myös huomata, että erilaisten kuvaajien tarpeet ovat erilaisia. Oli tarve mikä tahansa, niin huonolaatuista objektiivia on paha perustella. Sen takia aloittelijan kannattaa rakentaa setti kohtuuhintaisista primeista. Halvat zoomit ovat järjestäen huonoja.Kannattaa ja kannattaa, sekin on vain sinun mielipiteesi. Zoomaillen on paljon helpompaa sopeutua muuttuviin tilanteisiin kun ei sitä lasia tarvi alvariinsa vaihtaa.
Digini alkuaikoina käytin paljon halpaa zoomia Sigman 70 - 300 mm "makro" ja sillä kuvailin luontokohteita kuten joutsenien pesintää lähijärvellä, tipuja lintulaudalla sekä tuolla makro ominaisuudella (1:2) kukkia ja pienempiä eläviä. Eivät ne kuvat niin kurjia olleet mitä annat ymmärtää! Nyt minulla ei sitä zoomia enää ole vaan muun sortin zoomit ovat syöneet sen paikan.
Aikoinaan kun lueskelin aatetovereidesi jankutusta noista primeistä ostin Nikkorin 35 mm F1,8 lasin jota käytin kerran kokeeksi mutta oikeaa käyttöä en sille keksinyt joten sekin ajan mittaan käveli jonnekin muualle.
Näissä valokuvausasioissa on yhtä monta mieltä kuin miestäkin/naistakin/muutakin (nykyään) jotta ehdottomien lausuntojen antaminen vaikuttaa ajattelemattomuudelta. Kun sinäkään et varsinaisesti kertomasi mukaan harrasta metrisiä ja yli sen olevia kuvakokoja niin tuskinpa sinun suttuzoomisi kuvan suttua paljon kukaan kuvistasikaan huomaisi jos et aina suuremma nurkkia 100% tasolle. A3 - postikorttikoossa ne jäävät jokaiselta huomaamatta ilman sormella osoittamista.
Kun joka tapauksessa kuvan pääkohde useimmiten löytyy jostain keskialueelta tai sen läheisyydestä niin pieni epätarkkuus reunoissa ja kulmissa on useimmiten epäolennaista, saattaa olla jopa toivottavaa, siihenhän muotokuvissakin monesti oikein pyritään jotta naama olisi paremmin esillä taustaan verraten.
Voin vielä kertoa ostaneeni kerran 50 mm F1,4 optiikan joka seuraa mukana odottaen tilaisuuttaan mutta isompaa käyttöä ei sillekään ole löytynyt. Ehkä joskus kroppirungon (75 mm kuvakulma) mutotokuvaan voisi kokeilla kunhan ensin innostun muotokuvista. Saisihan sillä taustan helposti sumeaksi täydellä aukolla.- Canonisti_____minäkin
Extyökkäri kirjoitti:
Kannattaa ja kannattaa, sekin on vain sinun mielipiteesi. Zoomaillen on paljon helpompaa sopeutua muuttuviin tilanteisiin kun ei sitä lasia tarvi alvariinsa vaihtaa.
Digini alkuaikoina käytin paljon halpaa zoomia Sigman 70 - 300 mm "makro" ja sillä kuvailin luontokohteita kuten joutsenien pesintää lähijärvellä, tipuja lintulaudalla sekä tuolla makro ominaisuudella (1:2) kukkia ja pienempiä eläviä. Eivät ne kuvat niin kurjia olleet mitä annat ymmärtää! Nyt minulla ei sitä zoomia enää ole vaan muun sortin zoomit ovat syöneet sen paikan.
Aikoinaan kun lueskelin aatetovereidesi jankutusta noista primeistä ostin Nikkorin 35 mm F1,8 lasin jota käytin kerran kokeeksi mutta oikeaa käyttöä en sille keksinyt joten sekin ajan mittaan käveli jonnekin muualle.
Näissä valokuvausasioissa on yhtä monta mieltä kuin miestäkin/naistakin/muutakin (nykyään) jotta ehdottomien lausuntojen antaminen vaikuttaa ajattelemattomuudelta. Kun sinäkään et varsinaisesti kertomasi mukaan harrasta metrisiä ja yli sen olevia kuvakokoja niin tuskinpa sinun suttuzoomisi kuvan suttua paljon kukaan kuvistasikaan huomaisi jos et aina suuremma nurkkia 100% tasolle. A3 - postikorttikoossa ne jäävät jokaiselta huomaamatta ilman sormella osoittamista.
Kun joka tapauksessa kuvan pääkohde useimmiten löytyy jostain keskialueelta tai sen läheisyydestä niin pieni epätarkkuus reunoissa ja kulmissa on useimmiten epäolennaista, saattaa olla jopa toivottavaa, siihenhän muotokuvissakin monesti oikein pyritään jotta naama olisi paremmin esillä taustaan verraten.
Voin vielä kertoa ostaneeni kerran 50 mm F1,4 optiikan joka seuraa mukana odottaen tilaisuuttaan mutta isompaa käyttöä ei sillekään ole löytynyt. Ehkä joskus kroppirungon (75 mm kuvakulma) mutotokuvaan voisi kokeilla kunhan ensin innostun muotokuvista. Saisihan sillä taustan helposti sumeaksi täydellä aukolla.Pari, kolme keskinkertaista primea antaa enemmän kaikissa olosuhteissa käyttökelpoisia polttovälejä kuin vastaava määrä halpoja zoomeja.
Canonisti_____minäkin kirjoitti:
Pari, kolme keskinkertaista primea antaa enemmän kaikissa olosuhteissa käyttökelpoisia polttovälejä kuin vastaava määrä halpoja zoomeja.
Niinpä ainakin jos on kolme runkoa jotta ei tarvitse koko aikaa vaihdella lasia ja samalla pyydystää roskia kennolle.
Halpojakin zoomeja tarvitaan vain yksi jotta se peittää nuo 3 lasiasi. Kun viimeksi itse ostin niin kroppizoomi maksoi pyöreästi tonnin. Mikä se sinun halpasi on? Tuo kattaa kropin 16 - 80 mm alueen.
Vaikka sinua nyt kyrsii kun et onnistu saamaan lahkoosi uusia uskovaisia niin sinä olet ainakin osin harhauskoinen. Et vieläkään ole kertonut mihin ja koska sinä niitä reuna-alueiden parempia erotteluja käytät. Jos katsot monitorilta niin suurin osa on täysHD laatua eli 2 Mpix suuruusluokkaa vaikka kamerasi olisi 20 - 50 Mpix alueella. Jos printtaat A4 kokoon niin eroja et huomaa ja vaikeaa se on A3:kin koossa eli sinä vain uskot testeihin joissa kuvataan jotain viivatesteriä?- Canonisti_____minäkin
Extyökkäri kirjoitti:
Niinpä ainakin jos on kolme runkoa jotta ei tarvitse koko aikaa vaihdella lasia ja samalla pyydystää roskia kennolle.
Halpojakin zoomeja tarvitaan vain yksi jotta se peittää nuo 3 lasiasi. Kun viimeksi itse ostin niin kroppizoomi maksoi pyöreästi tonnin. Mikä se sinun halpasi on? Tuo kattaa kropin 16 - 80 mm alueen.
Vaikka sinua nyt kyrsii kun et onnistu saamaan lahkoosi uusia uskovaisia niin sinä olet ainakin osin harhauskoinen. Et vieläkään ole kertonut mihin ja koska sinä niitä reuna-alueiden parempia erotteluja käytät. Jos katsot monitorilta niin suurin osa on täysHD laatua eli 2 Mpix suuruusluokkaa vaikka kamerasi olisi 20 - 50 Mpix alueella. Jos printtaat A4 kokoon niin eroja et huomaa ja vaikeaa se on A3:kin koossa eli sinä vain uskot testeihin joissa kuvataan jotain viivatesteriä?Mikä objektiivin vaihdossa on niin vaikeaa? Toki moni kuvaaja kantaa kahta runkoa. Varsinkin ammattilaisilla tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Itse olen ratkaissut tämän niin, että mukana on usein pokkari, X70, jolla otan yleiskuvat. Ystäväni, kokenut luontokuvaaja kertoi, että jopa Afrikan savannilla hän käytti samaa. Järjestelmärungossa oli kiinni f/2.8 400 mm. Telejatke oli saatavilla taskussa ja kaulassa roikkui laatupokkari laajakulmalla yleiskuviin. Canonisti_____minäkin kirjoitti:
Mikä objektiivin vaihdossa on niin vaikeaa? Toki moni kuvaaja kantaa kahta runkoa. Varsinkin ammattilaisilla tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Itse olen ratkaissut tämän niin, että mukana on usein pokkari, X70, jolla otan yleiskuvat. Ystäväni, kokenut luontokuvaaja kertoi, että jopa Afrikan savannilla hän käytti samaa. Järjestelmärungossa oli kiinni f/2.8 400 mm. Telejatke oli saatavilla taskussa ja kaulassa roikkui laatupokkari laajakulmalla yleiskuviin.Ei lasinvaihto ole vaikeaa mutta joskus "vaarallista", tuulella varsinkin. Olen alkanut välttämään vauhdissa vaihtoa sen jälkeen kun aikoinaan erään vaihdon yhteydessä meni tuulen mukana useita roskia kennolle ja jouduin viemään sen putsattavaksi. Harmittaa jos käy noin kurjasti.
Sehän pokkari vastaa toista kameraa! Joten niitä on kaksi!!
- Tsuumiko
<< joko tästä on päästy sopimukseen? kumpi on parempi? >>
Jos jollekin sekä huippuvalovoima 1,4 että polttoväli 35 ovat erittäin tärkeitä, saattaa kiinnostua tuosta kiinteäpolttovälisestä objektiivista. Syitä tällaisiin arvostuksiin keskustelussa hiukan sivuttiin: ehkä kuvaajalla on muita harrastuksia, tai aihepiirejä, joihin tuo 35/1,4 sopii. Tai ehkä kuvaamisen tapa vaatii valovoimaa: ilman salamaa vallitsevassa valossa.
Mielestäni on ymmärrettävää näkökulmaa, jos ei haluta käyttää salamavaloja, heijastimia, kuvien jälkikäsittelyä, jne. Kuvaajalla saattaa olla asenne, että kuvataan dokumentaarisesti vain sitä, mitä näkyy valmiina, eikä mennä itse "manipuloimaan" tilannetta esim. salamavalolla - kuin se olisi valehtelua tai vääristelyä. Ehkä tuo valovoiman vaatimus liittyy aitouteen, ehkä siinä on jotain symboliikkaakin.
Itseäni jäi askarruttamaan keskustelusta se, miksi 35/2 valovoimaisen kevyen objektiivin asemesta joku tarvitsisi 35/1,4. Jos olisi kaupoissa tarjolla vessanpytyn kokoinen 35/1,0 objektiivi, niin ostettaisiinko sitäkin samoilla perusteilla?
Ihmettelen esim. luontokuvaaja Hannu Hautalaa. Miten ihminen on voinut rakastaa oravia, kuukkeleita ja pöllöjä niin paljon, että on raahannut hirvittävän kokoisia kamerakalustoja, ehkä suunnilleen vessanpytyn kokoisia valovoimaisia teleobjektiiveja - pakkasessa, tuulessa ja tuiskussa? Eikö tuota voi verrata sodankäyntiin, hiihtämiseen ja konekiväärien painoon - kymmeniä kiloja?Jos haluat saada kuvia joita siellä Kuusamossa Hannun jäljillä pääset näkemään niin siinä saa kyllä raahata pitkää ja paksua putkea korvissa. Kun Hannu teki päätyönsä ei ollut kameroita joiden ISO/ASA tai DIN arvija muuteltiin joka kuvan välissä vaan koko rulla oli samaa herkkyyttä. Jos halusi julkaista ei juurikaan kannattanut yli 400 ASAa pitää mukanaan tai rakeisuus tuppasi yllättämään kuvissa.
Kaikki kunnia Hannulle siitä työstä jonka hän on tehnyt luontokuvauksen parissa. Hieman ihan kadehdittaa moinen suoritus.- Valovoimasta
Sen suuren valovoiman merkitys on jo vähän muuttunut. Eli ISO herkkyydet ovat huimasti parantuneet ja suurillakin herkkyyksillä otetut kuvat näyttävät vain parantuvan vuosivuodelta. Vakaajatkin ovat yleistyneet ja parantuneet ja myös osaltaan poistaneet tuota suuren valovoiman tarvetta. Toki nopeasti hämärässä liikkuva kohde ei vakajaalla sen paremmin terävöity.
Se mihin se parantunut herkkyys ei vaikuta, on taustan terävyys/ epäterävyys. Siinä yhdistelmä suuri valovoima ja suuri kenno on hyvä (tai huono, riippuen tarpeesta)
Itse olen alkanut vähän karsastamaan noita suurivalovoimaisimpia niiden suuren painon johdosta. Ei vain viitsi kannella mukana. - Canonisti_____minäkin
Valovoimasta kirjoitti:
Sen suuren valovoiman merkitys on jo vähän muuttunut. Eli ISO herkkyydet ovat huimasti parantuneet ja suurillakin herkkyyksillä otetut kuvat näyttävät vain parantuvan vuosivuodelta. Vakaajatkin ovat yleistyneet ja parantuneet ja myös osaltaan poistaneet tuota suuren valovoiman tarvetta. Toki nopeasti hämärässä liikkuva kohde ei vakajaalla sen paremmin terävöity.
Se mihin se parantunut herkkyys ei vaikuta, on taustan terävyys/ epäterävyys. Siinä yhdistelmä suuri valovoima ja suuri kenno on hyvä (tai huono, riippuen tarpeesta)
Itse olen alkanut vähän karsastamaan noita suurivalovoimaisimpia niiden suuren painon johdosta. Ei vain viitsi kannella mukana.Juuri näin. Vakaajan merkitystä liioitellaan ja valovoima on tärkeä syvyysterävyyden hallinnassa. Kolmanneksi lisäisin vielä valovoiman merkityksen tarkennuksen onnistumiseen.
Rajana monilla rungoilla moitteettomaan tarkennukseen on f/2.8. Sen vuoksi myös laatulasit ovat yleensä valovoimaltaan f/2.8 tai parempia. Canikon tekee tärkeimmistä teleistä sekä f/2.8 että f/4.0 versiot. Kyse ei ole pelkästään hinnasta, vaan myös kannettavuudesta.
Laajakulmissa ja normaaliobjektiiveissa säästää myös huomattavasti koossa sekä painossa, kun hankkii harkiten primeja. Usei laatukin on parempi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 853535
Minä itkin kotona kun tajusin että
Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten112075- 791638
Muistutus t-Naiselle.
Olet ilkeä ja narsistinen k-pää. Annat itsestäsi kiltin kuvan ulospäin kelataksesi ihmiset ansaan. Sitten päsmäröit, hau1521491Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta
Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu3151471Oiskohan se aika
Selvittää pää vihdoin ja viimein. Minun kaivattu ei todellakaan käy täällä ja piste. Ei ole mitään järkeä enää tuhlata t71305Oho! Varmistusta odotellaan.
Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"1231251- 201233
Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa
Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä291209Mää oikeasti vielä kuolen
Tämän tilanteen takia. Minä tosissani yritin ja tiedän että tämä tilanne sattuu sinuunkin. Molemmat taidetaan olla niin451087