Toisessa ketjussa (veneily) kyseltiin mitenpäin spinnupuomi pitää olla, ja siellä sain myös hyviä ohjeita dippipuomin käsittelyyn, siis sellainen spinnupuomi jossa toinen pää on "kiinteästi" mastolla.
Keskustelussa oli mm. tämä selkeä spinnupurjehdusohje erikokoisille spinnuille:
http://www.seldenmast.com/files/1378899451/595-560-E.pdf
Yksi kohta siinä vaan jää mietityttämään: "Recommended crew: helms
man and six crew - three crew minimum."
Pitääkö siis unohtaa spinnupurjehdus - normaali tilanne veneessä on perämies 1 miehistöä, joskus kaksi. Seitsemän ei edes mahdu kunnolla. Spinnu on 105 neliöinen. Nosto/lasku - spinnusukka.
Kyselen kokemuksia siitä kuinka pienellä miehistöllä spinnupurjehdus (jiipit) onnistuu dippipuomilla?
Keskustelussa oli mm. tämä selkeä spinnupurjehdusohje erikokoisille spinnuille:
http://www.seldenmast.com/files/1378899451/595-560-E.pdf
Yksi kohta siinä vaan jää mietityttämään: "Recommended crew: helms
man and six crew - three crew minimum."
Pitääkö siis unohtaa spinnupurjehdus - normaali tilanne veneessä on perämies 1 miehistöä, joskus kaksi. Seitsemän ei edes mahdu kunnolla. Spinnu on 105 neliöinen. Nosto/lasku - spinnusukka.
Kyselen kokemuksia siitä kuinka pienellä miehistöllä spinnupurjehdus (jiipit) onnistuu dippipuomilla?
Vastaukset 58
Vanhimmat
Riippuu tuulen määrästä. Jo isonkin jiippaus työllistää kaksi jos tuulee. Spinnu sukkaan jiipin ajaksi. Autopilotti ajaa. Toinen keulakannella ja toinen sittlådassa. Pitäisi onnistua.
Lisään seppomartin käytännön ohjeisiin sen, että sukkaa käyttämällä spinnujiippi onnistuu hyvin yksinpurjehduksessakin. Jos kuitenkin tuulee niin paljon, että sukkaa on vaikea vetää spinnun päälle, on paras ottaa spinnu alas.
Autopilotti 1 gasti minimi spinnujiippiin. Onnistuu hyvin kunhan ei lainetta liikaa. Löysää parberit, löysää hieman jalusta ja alagaijaa (siis puomin alasvetäjää), odottele ja varmista, että tuuli pysyy aivan takana ja autopilotti pitää suunnan. Täkille, tee jiippi ja takaisin sitlooraan. Kauheasti ei ole väliä vaikka spinnnu olisi miten sattuu. Jiippaa iso ja selvitä spinnu vetoon. Siten vaan ajelemaan ilman autopilotti tai kahvihetki autopilotin ajaessa.
Kyse siis dippipuomista, joten ylägaija pitää kanssa löysätä ja mahdollisesti puomin päätä nostaa mastolla jotta saa puomin mahtumaan etustaagin alta. Tuplaskuutithan dippipuomissa on (näin olen jo oppinut), niistäkään ei ole kokemuksia. Kuvista ja videoista päätellen spinnu jää skuuttien varaan, molemmat suunnilleen saman mittaisina kun puomi siirretään gaijasta gaijaan?
Aiemman veneen spinnu oli vähän yli 70 neliötä, symmetrinen puomi ja sen hallinta oli suht yksinkertaista, eikä spinnusukkaa kaivannut. Yksinpurjehduksessa jätän myötätuulipurjeet pussiin, sen verran vanha ja kömpelö olen. Jos gasti on manöövereissä apuna, niin onhan spinnuajelu nautinto sinänsä.
Otat kikka kuutosen käyttöön: irrotat puomin jiipissä ensin kaijasta, sitten menet mastolle ja irrotat puomin mastosta, uitat puomin pään etustaakin toiselle puolelle ja takaisin mastoon kiinni. Sitten uusi kaija kiinni ja kireälle.
Siinä se dippijiippi juuri on oikein kuvattuna. Kätevää, jos on gasti mukana, joka laskee ylägaijaan löysää, mutta menee se keskituuliin saakka yksinkin. Yksin tehdessä järjestys on:
-autopilotti ajamaan lenssiä
-spinnu lenssiasentoon skuutien varaan, tulevaan gaijaan reilusti löysää
-ylägaijaan löysää, siinä kannattaa olla merkki oikealla kohdalla
-mastolle nostamaan puomin päätä, sekin mieluiten teippimerkkiin ja ulkopään laukaisu
-uusi gaija kädessä keulaan ja saalistetaan ehkä vähän vaeltelevakin puomi alagaijan avulla
-uusi gaija kiinni puomiin, puomi alas mastolla ja gaijan kiristys
-ison jiippaus ja asettuminen uudelle kurssille
Onnistuu hyvin keskituuliin saakka, jos vain autopilotti on tehtäviensä tasalla. Pieniä hankaluuksia tulee, jos skuuti ei lähtötilantessa ole puomin päällä, vaan jää kannattelemaan puomin päätä ylhäällä. Spinnua nostaessa voi laittaa sen takia sekä skuutin että gaijan puomin läpi. Aika usein onnistuu niinkin, että spinnu pysyy vedossa koko ajan. Silti tehtäviä riittää 6-7 hengen kisamiehistölläkin jokaiselle käsiparille.
Kyse oli dippijiipistä, mitä kikkakutosen ohje ei ole. Reippaassa tuulessa ja aallokossa puomin irrottaminen mastosta ja gaiasta muuttuu vaaralliseksi, varsinkin yksinpurjehduksessa. Yli 4m alumiinipuomilla on kahdenkin keulgastin ollut vaikeaa saada puomia takaisin mastoon kiinni.
Ohje toimii heikossa tuulessa ja pienillä veneillä. 35-40ft , aallokkoa ja tuulta 20 kts niin ohje on vaarallinen.
Jäiköhän Seppomartilta huomaamatta, että Kikkakuutosen ohjeen mukaisesti toimittaessa spinnu ja siihen kiinnitetyt köydet eivät edes koske puomiin kun sitä kiinnitetään uudestaan mastoon?
Mitähän vaikeuksia puomin saamisessa mastoon kiinni silloin on?
Mitä vaaraa kuvittelet siitä tuulessa ja aallokossa aiheutuvan?
Ei siinä paljoa tarvitse kuvitella. Painava alumiinipuomi yhdessä kädessä ja vene keinahtelee sekä aaltojen että ilman puomia lisää vapausasteita saaneen spinnun voimalla. Pahimmillaan tarvitset toisen käden pitämään mastopuolen helaa kohdillaan. Ylägaija kannattaa puomin ulkopäätä, mutta tukee sitä vain pystysuunnassa.
Yläkaija ei tue puomin etupäätä sitä mastohelaan kiinnitettäessä, vaan on täysin löysättynä!
Puomin etupää voi olla vaikka keulakaiteen etukolossa, mikä yhdessä keulaharuksen kanssa pitää puomin etupään myös sivusuunnassa paikallaan.
Jos keliä on liikaa, voi spinnun aina laittaa sukkaan sisälle operaation ajaksi. Kysehän ei ollut kilpapurjehduksesta vaan pienellä miehistöllä toimimisesta.
Jään vain ihmettelemään laittaisitko sinä spinnupuomin paikalleen jo satamassa valmiiksi aallottomissa olosuhteissa, vaikka ensimmäinen vuorokausi olisi luovimista?!?
Mikäli et, ei mitään eroa ole ko tavalla jiippauksessa ja spinnun nostoa edeltävien alkuvalmisteluiden välillä.
"Pahimmillaan tarvitset toisen käden pitämään mastopuolen helaa kohdillaan."
En tietenkään, Toisella kädellä pidetään mastosta kiinni, ettei heiluta liikaa mastoon nähden eikä kaaduta. Helat valitaan jo ennen ylitykselle lähtöä siten että ne toimii ilman pitelemistä.
Miettiskältä jäi huomaamatta että kikka ohjeessaan kertoi jiipistä: "Oma 4m puomi ja omat 185 cm ei tarvitse yläkaijan löysäystä normisetupissa"
Eli ylägaija tukee eli pitää puomin etupään koko ajan ylhäällä jiipattaessa hänen kikkansa mukaisesti.
Miettiskän tulkinta ohjeesta on siis niin että dippijiippi tehdään normaalisti, mutta jos puomi ei mahdu etustaagin alle mastohelaa nostamatta, niin mastohelan noston sijaan irroitetaankin puomi mastolta.
Miettiskältä jäi huomaamatta sekin, että tässä oli kyse juuri jiipistä aallokossa ja tuulessa.
Tietenkin ennen spinnun nostoa puomin pää on kannella, eihän ylägaijan tarvitse olla edes kiinni puomissa siinä vaiheessa.
Mistähän ylityksestä mahtaa olla kyse, jolle helat valitaan? Ja jos on joku pidempi ylitys, on samantekevää, millainen hela on lähtiessä valittu, se hela on pikemminkin todennäköisesti jo löystynyt sen verran, ettei dildo enää omin voimin pystyssä pysy. Ja silloin tarvitaan se toinenkin käsi.
Jos kyse on nimimerkin mukaisesti Omega 36:sta, ei sen spinnu sentään ole kuin n. 90 m2. 80-luvulla pinta-ala laskettiin liian suuria aloja antavalla kaavalla, jolla saa yli 100 m2.
Olen monessa kohtaa voimakkaasti eri mieltä Seldenin ohjeen kanssa. Kyllä spinnun saa yksinkin ylös, alas ja jiipattua eikä se vaadi sukkaa. Riskinä on spinnun rullautuminen etustaagin ympärille. Pahassa kelissä puomin hallinta voi myös tuottaa vaikeuksia.
Sopiiko arvata, miten tekisit dippijiipin ilman sukkaa yksin.. Barbereilla takagaiat kiinni keskiveneeseen ja skuutit löysäksi. Pilotti ajamaan suoraan myötätuuleen. Puomin dippaus keulastaagin ali ja kiinni löysään skuuttiin. Virittelyn jälkeen ison jiippaus.
Hankalat hetket ovst spinnu ilman puomia. Kovassa tuulessa se rupeaa heijaamaan ja spinnun vienti ylittää autopilotin tai jopa käsiohjsuksrn ohhauskyvyn. Toinen kysymys on: muistelen sinun kertoneen, ettet käytä tuplaskuutteja. Miten silloin saat vedossa olevaan kireään ja vinoon köyteen puomin kiinni?.
Kyllä, kyse on Omegasta. Eri lähteistä on tosiaan erilaisia mittoja spinnulle, 90 - 113 väliltä http://www.udkik.dk/app/yyshow.jsp?id=OMEGA36&pr=1123 Olikohan tuo 105 neliötä purjepussissa.
Puomin hallinta voi tuottaa vaikeuksia myös ihan tyynessä, jos on kyseessä vähävoimaisempi keulagasti :) - neljäpuolmetrinen ja olikohan luokkaa 70 mm alumiinipuomi on melkoinen puntti käsiteltäväksi. Hiilikuituinen haaveissa - taitaa maksaa pari-kolme tonnia?
Edellinen vene toppirikinen puoltonnari, ja tosiaan etustaagi oli lähes yhtä pitkä kuin osatakilaisen Omegan, eikä spinnun kokoero ole kovin suuri. Mutta Omegan puomi on toista metriä pidempi ja vähintään tuplasti painavampi - siinä suurin ero spinnumanöövereiden suorittamisessa, ja tietysti epäsymmetrinen puomi - tuplaskuutit on selkeä ero.
Udkik linkissä suositellaan gaijaksi 14 mm köyttä - tuntuu vähän ylimitoitetulta, eikös 12 mm tai skuuteiksi jopa 10 mm olisi riittävä? Paksu köysihän painaa kevyellä tuulella spinnun kasaan.
Kiitos kaikille kommentoijille! Vesillelaskuun enää alle puoli vuotta :)
10mm dyneema riittää köysiin vetolujuuden kannalta. Lisäpaksuudesta ei ole hyötyä. 14mm on aivan liian paksua, 12mm yläraja kaikkiin köysiin vielä selvästi vaativampaan käyttöön. Rajoitukseksi tulee kuoriintuminen lukoissa, mikä ei koske ST- vinssejä vaan lähinnä fallia. Kuoriintumistaipumuksessa eri laaduissa on eroja. Lukkojen työkuorma on 1000kp tai hieman yli ja se voi ylittyä. Kuluneena pitää tietenkin huonommin.
Omasta kokemuksesta niin, että laitetaan puomi valmiiksi niin, että on pään yläpuolella etustaagissa kiinni. Sitten vedetään spinnun skuuttia käsin alaspäin lukon kitaan. Voima saa olla korkeitaan miehen painon verran. Jos spinnu on löysällä ja kulma staagissa kiinni, niin vaadittava voima on pienempi. Toimii helpoissa olosuhteissa.
Omassa veneessä ei ole tuplaskuutteja eikä dippipuomia. Spinnu 90 m2 (14,2×7.7). Spinnua olen jiippaillut yksin lukemattomia kertoja, mutta vain jonnekin 6-7 m/s saakka. Sitten alkaa mennä vaikeaksi lähinnä puomin saaminen takaisin mastoon kiinni.
Kaverin veneessä on hiukan isompi spinnu tuplaskuuteilla ja dippipuomilla. Sillä on helpompaa 7-10 m/s.
"Hiilikuituinen haaveissa - taitaa maksaa pari-kolme tonnia?"
Ei maksa ihan noin paljon, 77 mm * 4,5 m puomi maksaa tonnin (9700 SEK) Benssillä.
Se vaan ihmetyttää miksi Suomessa tuo sama Seldenin puomi maksaa 1470 €?
Mitenkä hiilikuitupuomit ja mastot kestävät auringonvaloa / UV-rasitusta?
Hiilikuitu ei kestä vaan kuumuu ja pinta hapertuu himmeäksi. Uv on ilmeisesti syynä. Ei kai kukaan jätä paljaaksi hiilikuitua?. Maalattuna tai lakattuna kestää.
Dippipuomissa ei hiilikuidusta ole hirveästi iloa. Sehän on kokoajan mastossa kiinni ja toinen pää ylägaijan varassa. Painolla ei siis ole samas merkitystä kuin symmetrisessä puomissa.
Painoero Seldenin 72 mm alumiinin ja 77 mm hiilikuidun välillä on 0,7 kg/m eli alle 3 kg ko. puomilla. Lisäksi hiilikuitupuomiin on syytä laittaa suojus etustaagin kohdalle.
Mulla on dippipuomi, mutta miksi se pysyvästi mastossa kiinni olisi? Tietysti monessa veneessä puomia mastolla säilytetään, mutta ei suinkaan kaikissa. Kisakäyttöön olen kyllä vaihtanut kiskon ja kelkan kuulalaakeroiduiksi ja jatkanut kiskon niin alas kuin mahdollista, jotta tilapäinen säilytys kiinni mastossa olisi mahdollista. En kuitenkaan halua sellaista vastusta pysyvästi pystyssä seisomaan. Hiilikuitupuomi on hankinta/valmistus -listan kärkisijoilla.
Toisessa veneessä on hiilaripuomi. Se painaa varalla olevaan alkuperäiseen alumiinipuomiin verrattuna olemattoman vähän. Vielä kevyemmänkin puomiputken olen nähnyt. Se oli tehty puusta.
Monessa veneessä dippipuomia säilytetään kiinni mastokiskossa joko vaakatasossa alhaalla tai pystyssä. Tietysti kaikki eivät noin säilytä, mutta ainakin jiipissä dippipuomin paino ei ole oleellinen.
Hiilikuidusta on mahdollista tehdä kevyempi puomi kuin alumiinista tai puusta, mutta mitoituksella ja materiaalivalinnoilla on oleellinen merkitys. 72 mm alumiini on aivan minimi Omega 36:een, jolloin painoero tuskin on hirveän suuri. Seldenin 77 mm hiilikuitu taitaa olla aika uusi. Muutama vuosi sitten ainoa vaihtoehto tuohon oli 88 mm, joka on vain hiukan kevyempi ja selvästi ylimitoitettu.
Painoero Seldenin esitteen mukaan:
hiilikuitu 77 mm 0,65 kg/m = 2,9 kg/4,5 m
alumiini 72 mm 1,4 kg/m = 6,3 kg/4,5 m
Siis puolet kevyempi hiilikuidusta. Eihän tuo 7 kg (oisko päähelat tuon 0,7 kg?) paljolta tunnu, mutta 4,5 m pitkän puomin on aika mulperon muotoinen kapine käsiteltäväksi, ja jos paino tippuu puoleen niin luulisi sen tuntuvan käsiteltävyydessä?
"Ei kai kukaan jätä paljaaksi hiilikuitua?" Tarkoittaako "kukaan" puomin/maston valmistajaa vai sen ostajaa? Millä hiilikuitupuomi pitää päällystää kun sen on hankkinut?
Vai onko ne valmiiksi päällystetty, esim. Seldenin tai Seldenin alihankkijan toimesta? Silloin tietysti kysymys kuuluu että miten nuo tuolla tavalla päällystetyt hiilikuitupuomit kestävät aikaa ja kulutusta?
"Lisäksi hiilikuitupuomiin on syytä laittaa suojus etustaagin kohdalle."
Tuosta vielä - jos etustaagilla on rullapurje, niin suojus ei kait ole tarpeen, vai onko?
Päät painavat helposti yli 1 kg/kpl, mutta erot ovat suuria. Jopa jotkut 3" putkelle tarkoitetut komposiittihelat painavat toista kiloa, mutta keveimmät vain 300 g. Lisäksi se suojus tietysti painaa jotain. Pitää joskus punnita mitä minun perus Seldenin 72 mm alumiinipuomi painaa.
Pikkuisen keinuttavaa aallokkoa ja puomin painolla alkaa olemaan merkitystä myös dippijiippiä tehdessä. Puhumattakaan siitä vaiheesta kun puomi otetaan kansitelineestään ja asetellaan mastoon. Ja sen jälkeen, kun puomi on nostettu ylös ennen spinnun nostoa ja se pyrkii heilahtelemaan, on edelleen eroa sillä, millainen massa siinä liikkuu. Kevyempi on joka vaiheessa parempi.
Etkö nosta spinnua genuan ollessa vielä auki? Ainakin kannattaisi, niin ei spinnu ikinä pyörähdä etustaagin ympäri ja saat spinnun ylös genuan suojassa. Ratakisassa proseduuri on toinen, mutta perheporukalla myös laskisin spinnun genuan takaa. Eli etustaagi on juuri oleellisimmilla hetkillä paljaana puomin iskuille. Tai oikeammin puomi iskee paljaaseen etustaagiin ja juuri niitä iskuja vastaan hiilikuitupuomi tarvitsee kevlarholkin suojaksi.
Lentävien purjeiden nosto ja lasku genoan alta on turvallinen ohje estämään "rintsikoita". Sukkaa käytettäessä kuitenkin hankala eikä kannata käyttää. Myös purjehtiessa voi pitää genoaa hieman auki. En muista koskaan spinnun tai genaakkerin kiertyneen etustaagin ympäri jos genoaa pitää hieman auki. Joskus menneisyydessä näki verkkoja tai naruja viritettynä keulakannen yläpuolelle estämään kiertymistä.
Kuinka pitkä tuo Joakimin puomi on? On varmaan noin 4.5 m, ja symmetrinen?
4,3 m symmetrinen. Kuinka niin?
Ei kun mietin vaan, kuinka seppomartti tuomitsi yllä esittämäni kikkakuutosen, eli dippipuomin shorthanded jiipin hengenvaarallisena, koska siinä irrotetaan dippipuomin mastonpuoleinen pää, verrattuna siihen, että jiippaat 4.3 m symmetrisen puomin yksin irrottamalla sen mastosta...
Onhan noissa merkittävänä erona se, että symmetrinen puomi on tasapainoisesti ylägaijan varasssa ja dippipuomissa vain toinen pää. En tiedä tuleeko tuosta sitten hengenvaarallista. Kovassa kelissä dippipuomi ja tuplaskuutit on kyllä suuri helpotus. Välimuotona myös tuplaskuutit symmetrisellä puomilla, jolloin ei tarvitse tapella spinnua vastaan.
No, jos olet joskus päästänyt siitä puomin mastonpuolen päästä irti, niin tiedät, ettei se paikoillaan pysy. Ero on muutama kilo pystysuunnassa, jota joutuu kannattelemaan. Dippipuomilla tuplaskuuteilla ei purjeen vetoa toisessa päässä edes ole... Väittäisin, että saman painoisella puomilla ei ole kikkakuutosjiipillä ja symmetrisellä puomilla jiipattuna yksillä käsillä mitään oleellista eroa. Saattaa olla helpompaa kikkakuutosella dippipuomilla tuplaskuuteilla?
Luepa uudelleen. Kirjoitin, ettei ole dippijiippi jos olemmat päät ovat irti. Sanoin , että on vaarallinen ( ei "hengenvaarallinen") ohje jos vene on 35-40 ft ja tuulta 20kts tai enemmän ja on aallokkoa. Olen edelleen samaa mieltä. Perustuu muutamaan tuollaiseen jiippiin pasaatituulessa, missä kaksi miestä keulakannella ei ole pystynyt hallitsemaan 4.4m alumiinipuomia. Puomi on vienyt miehiä eikä päin vastoin. Ohjeesi olin soolopurjehtijalle?.
Dippijiippi on turvallisempi heiluvassa ympäristössä, missä puomiin kohdistuvat voimat ylittävät miehistön voimat. Seuraavan veneen mastoa rakennetaan juuri eikä puomi enää ole symmetrinen eikä mastolta irroitus jiipissä tule kyseeseen.
Yksi turvallinen jiippi, mitä ei ole tässä mainittu, on 2 spinnupuomia. Plattisosuus jiipissä spinnu on molemmissa puomeissa kiinni. Ennen kuin poijunkiertäjät tyrmäävät hitaana niin perustelen, ettei yleensä reissussa kannata kiireen perusteella tinkiä turvallisuudesta.
Helpompiakin mastoheloja on dippipuomille kuin Seldenin bajonetti. Mutta minä en mielelläni irrottaisi jiipissä puomia mastolta, sen verran tarkkaan se on aseteltava. Ja toisaalta puomin sisäpää olisi vapaana pyörimään kannella sen aikaa kun vaihtaa ulkopäätä gaijasta toiseen. Kun lisäksi 4-5 metrinen puomi on usein käytössä sen verran korkealla, että joudut joka tapauksessa päästämään ylägaijaa, mikset samalla vaivalla laske sitä enemmän?
On dippijiippi. Dippipuomin ulommassa päässä on molemmat kaijat kiinni, mastonpuoleinen pää dipataan. Ei varmaan onnistu hirmumyrskyssä. Väitän kuitenkin, että onnistuu samankokoisella spinnulla ja puomilla, jolla onnistuu symmetrisellä puomilla yksin jiippaus.
Et ehkä ymmärtänyt, mutta mastolta irroitus on ainoastaan hetkellinen, jolla puomi saadaan keulastaakin toiselle puolelle. Sitä ei todellakaan jätetä höyläämään kannesta lastua. Irrotetaan mastosta, uitetaan puomin pää staakin toiselle puolelle, ja laitetaan takaisin mastoon kiinni. Oma 4m puomi ja omat 185 cm ei tarvitse yläkaijan löysäystä normisetupissa.
"Ei+maksa+ihan+noin+paljon,+77+mm+*+4,5+m+puomi+maksaa+tonnin+(9700+SEK)+Benssillä.
Minun terminologiassa ei ole dippijiippi, jos irroitat puomin mastosta ja lasket alas ja sen jälkeen siirtelet puomia kannella. Myrskystä ei ole ollut puhe, hirmumyrskystä vielä vähemmän.
Spinnuterminologiassa muutoinkin on vaihtelua, mikä on gaia,takagaija tai luuvartin skuutti.
Hyvä Selden myyjä Suomessa - mitä ihmettä sönkötät? Onko valmistajan "suositusvähittäismyyntihinta" nykyisin edes kilpailulain sallima menettely? Ja vähittäismyyntihinta yksityisasiakkaille sisältää alv:n. Ja Selden myyjät Suomessa eivät osta vähittäismyyntihinnalla vaan tukkuhinnalla. Ja Selden myyjät Suomessa eivät tilaa yksittäistä puomia kalliilla rahdilla, vaan osana isompaa toimitusta joten rahtikustannukset vähittäismyyntiyritykselle eivät ole samaa kuin nettikaupankäynnissä.
Tietysti olen verrannut samojen tuotteiden hintoja, eli Benssin tonnin hintainen symmetrinen maksaa Marnelassa 1470 ja dippipuomi Marnelassa 1560.
Mutta ei hätä tämän näköinen, nimittäin Meredinillä tuo symmetrinen hiilikuitupuomi maksaakin "vain" 1055 €, maininnalla että sh. 1145 €. Marnelan 1468 € hintaisen puomin kohdalle ei ole mainittu tuota 1145 suositushintaa :D
Joten "myyjä Suomessa" - ota luska kauniiseen käteen ja kunnioita sitä että kuluttaja tekee vertailuja ja valintoja eri myyjien välillä.
Täytyy myöntää, etten ymmärtänyt, enkä ymmärrä vieläkään. Ainakaan en ymmärrä, miten ulkopään saisi vaihdettua gaijasta toiseen, ellei puomia sillä välilä dippaa. Ja se dippaaminen sitten välillä pitäisi tehdä mastolla. Jos puomi on lähtötilanteessa hieman ylempänä, on puomia yli metrin verran etustaagin etupuolella. Varsinkaan en ymmärrä, mikä proseduurissa olisi helpompaa kuin ylägaijan löysääminen dippausta varten. Tietenkin dippauksen voi mastoltakin tehdä, mutta miksi?
Ja siihen Seldenin bajonettiin puomi on ihan yhtä tarkka tökättävä, oli irroitus hetkellinen tai pitkällinen. Vapaana heiluva puomi ei toimitusta helpota. Uudessa helassa se mastolla oleva fallossymboli sentään pysyy siinä asennossa, mihin sen asettaa, vanhassa sillä oli paha erektio-ongelma ja se vaati toista kättä kannattelemaan. Toisessa kädessä sitten se kymmenkiloinen puomi.
Kannattaisiko pitää näppiksensä kiinni, jos ei ymmärrä...
Homman idea on se, että dipatessa normaalisti tarvitaan kahdet kädet. Toiset löysäämään yläkaijaa ja toiset dippaamaan puomia ja pitämään se uudella puolella kunnes yläkaija on taas kiristetty... jos ei mene jakeluun, niin ...
Taidat olla niitä, joiden mielestä "tulipalo on väärin sammutettu", kun sitä ei tehdä sinun tavallasi. Ilmeisesti pidät "dippijiippiä" hankalampana kuin puomin irrottamista mastosta. Yksinpurjehtijana olen käyttänyt pelkästään dippijiippiä, koska puomin käsittely etukannella on oman kokemukseni mukaan helpompi ja turvallisempi kuin sen irroittaminen mastosta edes hetkeksi - varsinkin avomeren mainingeissa.
Edellisessä veneessä oli puomi oli raskas ja spinnu 150m2. Muu kuin dippijiippi ei tullut ksymykseen.
(Nykyisessä veneessäni spinnu on vain 85m2 ja spinnupuomeja on kaksi. Kummallakin on oma kiskonsa mastossa, jossa ne myös pystyasennossa säilytän. Enää en tarvitse "dippijiippiä", vaan puomin vaihdon. Käytän tuplaskuutteja spinnussa).
Sen verran silti ymmärrän, että yksinpurjehtiessani en ole toista käsiparia dippijiippiin tarvinnut. Hieman nopeammin tietenkin jiippi on tehty, jos se toinen käsipari veneessä on. Silloin on ehkä jo isokin jiipattu, kun palaan keulasta spinnua jiippaamasta. Sama pätee tosin kaikkiin mieleen tuleviin manöövereihin, kaksin suoritettuna vikkelämpää.
Niinpä niin. Dippijiipissä olet ensin kannella. Irroitat vanhan kaijan puomin päästä. Menet sitlootaan, lasket yläkaijasta metrin verran, menet kannelle, siirrät puomin keulastaakin toiselle puolelle. Menet takaisin sitloolaan ja toivot, että puomi on edelleen oikealla puolella keulastaakia, kiristät yläkaijaa metrin. Menet takaisin keulakannelle, otat uuden kaijan puomin päähän.
Kikkakuutosessa irtoitat vanhan kaijan, menet mastolle, otat dildon pois aunuksesta, uitat puomin keulastaakin toiselle puolelle, lyöt dildon takaisin aunukseen, otat uuden kaijan puomin päähän.
Aasin voi taluttaa veden äärelle, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan. Nuff said. Over and out.ki
Lisäksi pyydän kaikilta anteeksi, että olen yrittänyt tuoda julki dippijiippiä vajaamiehistöllä avustavan pikku kikan, jota itse olen pitänyt oikeasti erittäin hyvänä. Ilmeisesti olen saattanut monia purjehtijakollegoita lähes hengenvaaraan. Anteeksi myös tästä.
Lopuksi haluan vielä ilmaista sen, että älköön kukaan koskaan kokeilko kyseistä hankalaa ja vaarallista kikkaa.
Älähän turhia liiottele ja pyytele anteeksi. Purjehtijoilla on omia tapojaan. Spinnujiipeistä näyttää löytyvän monenlaisia videoita youtubesta. Tässä eka osuma yksinpurjehtijan spinnujiiipistä:
https://www.youtube.com/watch?v=Zt53cic5vOw
Kiitokset kaikista näistä - katselin videon ja löysin muitakin. Näistä "single handed spinnaker gybe" pätkistä sain sellaisen käsityksen ettei dippijiippi vaadi Seldenin ohjeen mukaisesti kuutta gastia, ja parhaimmillaan dippijiippi näyttää jopa helpommalta kuin se "perinteinen" mihin olen aiemmin tottunut.
Esimerkiksi tässä on rauhallista toimintaa kun harjoitellaan yksinpurjehduskisaa varten. Ei hötkyilyä eikä edestaas keulan ja sitlootan välillä haahuilua. Keli videolla on tietysti hyvä ja kevyt treenauskeli, mutta tuosta minäkin keväällä aloitan :)
https://www.youtube.com/watch?v=aoeQvIcYOII
Ei todellakaan läheskään noin monimutkaista. Proseduuri menee kohta kohdalta, kuten aivan ylhäällä esitetty. Yksi kulku istumalaatikosta keulaan ja sieltä takaisin. Miksi siitä tekisi monimutkaisempaa, siksi en ole ymmärtänyt kikkakuutosen etua.
Ei se nyt noin vaikeaa ole! Yksi käynti kannella pitäisi riittää. Spinnu skuuttien varaan ja ylägaijaa löysäksi sekä alagaijaa kireäksi niin puomi etustaagia vasten. Tarvittaessa nosto mastokiskolla ja toisen gaijan kanssa keulaan vaihtamaan gaija. Tarvittaessa lasku mastokiskolla. Uutta gaijaa kiristämällä voi varmistaa puomin siirtymisen uudelle puolelle ennen ylägaijan kiristystä.
Kevyessä tuulessa gaija on syytä laukaista irti puomista ennen puomin siirtoa keskelle, jotta kitka ja gaijan paino ei vedä spinnua mukana. Silloin voi ensin laskea ylägaijaa, mennä kannelle uuden gaijan kanssa, laukaista vanhan, mennä keulaan laittamaan uuden gaijan ja palata taakse nostamaan ylägaija.
Unohdat sen toisen ketjun veneen, jossa on babystay, ja avauspostauksen mukaan tämä keskustely jatkuu edelleen siitä. Puomia ei silloin voinut dipata mastossa kiinni, koska sen etu pää ei mahdu babystayn sisäpuolelle, kun puomi on mastossa kiinni. Kiskoa mastossa ei voi jatkaa babystayn kiinnityksen yläpuolelle, koska puomia ei voi dipata babystayn läpi!
Nämä ongelmat esiintyvät nimenomaan isoissa mastonhuippu rikatuissa veneissä, joissa on painava dippipuomi tupla skuuteilla. Ja se spinnukin on silloin kookas ja jolloin voimat kelissä ylittävät miehistön lihasvoimat.
"Niinpä niin. Dippijiipissä olet ensin kannella. Irroitat vanhan kaijan puomin päästä. Menet sitlootaan, lasket yläkaijasta metrin verran, menet kannelle, siirrät puomin keulastaakin toiselle puolelle. Menet takaisin sitloolaan ja toivot, että puomi on edelleen oikealla puolella keulastaakia, kiristät yläkaijaa metrin. Menet takaisin keulakannelle, otat uuden kaijan puomin päähän."
Väärin sammutettu.
Menet sitlootaan, lasket yläkaijasta metrin verran, menet kannelle, siirrät puomin keulastaakin toiselle puolelle. Tämän jälkeen et mene vielä sitloodaan, vaan kiinnität uuden puolen valmiiksi oikean määrän löysätyn takakaijan puomin helasta läpi. Kun se on oikean pituinen, se estää puomia heilahtamasta takaisin entiselle puolelle.
Vasta tämän jälkeen voit palata takaisin sitloodaan.
Ja sit vielä sellainen juttu, että mastohelaa on ehkä nostettava jotta puomi mahtuu dippaamaan yläkaija löysättynä keulaharuksen takaa! Se tietenkin tehdään oikeaan aikaan yläkaijan löysäyksen jälkeen ja ennen puomin dippaamista.
Jos on niin iso vene, spinnu ja spinnupuomi, ettei puomia ole syytä irroittaa mastosta niin kiinteä babystaagi on tietenkin ongelma. Ei liene muuta hyvää ratkaisua kuin käyttää kahta spinnupuomia. Näitä näkee, ehkä Amel on tällainen. Jos mastolla on kaksi kiskoa, ne pysyvät paljon paremmin kiinni. Yksi spinnukisko maston etuosassa on tavanomainen, mutta esim ARCissa joka vuosi näkee irtivääntyneitä kiskoja (myös Lucky Lady ja Vahine). Spinnupuomin koko voima vääntää kiinnitystä. Molemmin puolin etuviistoon asennettuihin kiskoihin kohdistuu vain puristus. Haittana on yhdellä puomilla toimiessa kiskon vaihto jiipatessa.
Aunus jäi rajan taakse, anus seuraa meitä kaikkia
Punnitsin puomini painoksi 7,5 kg. Se on siis 4,28 m pitkä ja 72 mm Seldenin profiilia. Profiilia lienee melko tarkasti 4 m ja sen pitäisi painaa 1,38 kg/m eli 5,5 kg. Päädyt, köydet jne. painavat siis yhteensä n. 2 kg lisää. Päädyt ovat vanhanmallisia ulkopäätä kohti aukeavia.
Seldenin 77 mm hiilikuituputki painaa 0,65 kg/m eli 4 m putki painaisi 2,6 kg eli lähes 3 kg vähemän. Lisäksi päädyissä ja muissa heloissa voi säästää n. 1 kg (myös alumiinipuomissa!) eli nykyisen puomin painon saisi puolitettua.
Yksi