Ajattelin kysellä, että mitä osakkeita ihmiset pitävät myös mahdollisesti lähivuosina tulevan pörssiromahduksen aikaan ja mitä ei missään nimessä kannata olla rommauksen aikoihin salkussa?
Tai muistaako joku mitkä olivat sellaisia osakkeita 2007 rommauksen aikaan, jotka eivät kovin paljoa laskeneet arvoaan ja mitkä rysähti ihan kunnolla pohjille? Kyllä tuossa varmaan jonkinmoinen romahdus tulee viimeistään 2019 tienoilla niin osaisi vähän salkkuaan muokata sitä varten. Kaikkea ei kuitenkaan viitsisi käteiseksi muuttaa.
Tai muistaako joku mitkä olivat sellaisia osakkeita 2007 rommauksen aikaan, jotka eivät kovin paljoa laskeneet arvoaan ja mitkä rysähti ihan kunnolla pohjille? Kyllä tuossa varmaan jonkinmoinen romahdus tulee viimeistään 2019 tienoilla niin osaisi vähän salkkuaan muokata sitä varten. Kaikkea ei kuitenkaan viitsisi käteiseksi muuttaa.
Vastaukset 47
Vanhimmat
En luettele yksittäisiä osakkeita, mutta on olemassa defensiivisiä aloja, kuten halvat kuluttajatuotteet, consumer staples enkuksi. Laman tullen ihmiset ostavat suhteellisesti enemmän halpaa tavaraa ja ylellisyystuotteet jätetään hyllyyn. McDonald’s nyt yhtenä esimerkkinä pärjää lama-aikoina suhteellisesti paremmin. Myös panimot pärjäävät lama-aikaan monia muita paremmin.
Alhaisen volatiliteetin osakkeet eivät yleensä kärsi lamasta vastaavasti kuin korkean volan osakkeet.
Näihin löytyy omia rahastojaan ja etf:iä, joten ei välttämättä tarvitse poimia yksittäisiä osakkeita. USMV, PSCC ja XLP esimerkiksi.
Myös kultakaivosyhtiöt voivat menestyä lamassa. GDX ja ABX esimerkiksi.
Lähtökohtaisesti on kuitenkin paras varautua siihen, että kaikki osakkeet laskevat romahduksessa, nuo edellä esitellyt vain toivottavasti vähemmän kuin muut.
Historiallisesti parhaan turvan on saanut USA:n pitkistä valtionlainoista, joiden arvot yleensä nousevat lamassa. Toisaalta näistä ei voine odottaa tulevaisuudessa pidemmän päälle yhtä hyvää tuottoa kuin osakkeista eli turvalla on hintansa. Defensiiviset osakkeet toisaalta ovat usein tuottaneet syklien ylikin paremmin kuin markkina keskimäärin. Näin ollen turvaa hakevan vaihtoehdot ovat keskittyä defensiivisiin ja / tai hajauttaa huomattava osa salkusta bondeihin ja ehkä vähän muuallekin, kuten kultaan.
Sykliset teollisuusyhtiöt, esim. metsä, metalli ja konepajat ainakin kannattaa myydä: varmoja laskijoita, jos maailmantalous kääntyy laskuun, ja lisäksi kovassa kurssissa tällä hetkellä. Omassa salkussani on enää pienyhtiöitä ja Nokiaa. Pienyhtiöiltä toivon kasvua, edes joiltakin. Nokia taas on oman toimialansa syklin pohjalla tällä hetkellä ja saattaa nousta tai ainakin säilyttää arvonsa, jos operaattorien investoinnit lähtevät taas vetämään, vaikka yleisesti kurssit laskisivatkin. Ja kuten sanoit, kaikkea ei käteiseksi viitsi muuttaa. Ehkä on hyvä pitää osakkeissa kaikissa suhdannetilanteissa jonkin verran hajautuksen vuoksi, mutta yhtiöiden suhteen voi käyttää tarkkaa seulaa. Jos on sijoittanut osakkeisiin rahastojen kautta, kaikkea ei välttämättä kannata myydä, mutta todennäköisesti aika hyvät kaupat tekee, jos nyt keventää painoa reippaasti. Myyntivoittovero kannattaa tosin ottaa yhtenä asiana huomioon, mutta tuskin monella on sitä positiivista ongelmaa, että salkku olisi parisataa prosenttia plussalla ja myyntivoittovero muhkea, jos osakepainoa keventää.
Painotus+osakkeiden+ja+pitkien+valtionlainojen+yms.+tuottavien+omaisuusluokkien+välillä+on+oma+lukunsa,+mutta+osakkeista+vain+käteiseen+siirtyminen+on+nyt+mielestäni+iso+riski.+Ihan+hyvin+kurssit+voivat+nousta+vielä+vaikka+50%+ennen+romahdusta,+ja+sen+romahduksen+pohjakin+voi+jäädä+korkeammalle+kuin+tämän+hetken+taso.+Eikä+siihen+pohjaan+ole+helppo+osua.
"sen romahduksen pohjakin voi jäädä korkeammalle kuin tämän hetken taso"
Tähän en usko, sillä arvostuskertoimet syklin pohjalla ja huipulla ovat eri planeetalta. Jos seuraavan romahduksen pohja jäisi korkeammalle kuin nykytaso, tämä olisi mahdollista vain siten, että tuloksissa on tapahtunut todella suuri, pysyvä tasokorjaus ylöspäin, jonka ansiosta kurssit olisivat nykyistä korkeammalla myös syklin pohjan arvostuskertoimilla.
Aikaisemmin nousut ovat jatkuneet naurettavan tuolle puolen, samoin laskut, ja eiköhän samoin käy tälläkin kertaa. Kun osakekursseista lähtee ilmat, yleensä sieltä purkautuu kaikki yliarvostus ja paljon enemmänkin. Sitä en osaa sanoa, milloin tämä tapahtuu, mutta on mielestäni tärkeämpää ymmärtää nykyinen kurssitaso, tietää, että korjaus on tulossa ja varautua siihen kuin arvata tarkoin laskun ajankohta. Korkosijoitukset voinee joissain tapauksissa rinnastaa käteiseen (ainakin lyhyet vakaiden yritysten ja valtioiden lainat) mutta oleellista on osakepainon pitäminen pienenä.
Jokainen+romahdus+on+erilainen,+ei+aina+painuta+p/e+10:n+alle.+2008+oli+pahin+romahdus+sitten+1929:n+eli+ei+mikään+5-10v+välein+liki+säännöllisesti+toistuva+ilmiö.
Vasta+aika+näyttää,+ovatko+vuoden+2008+tasoiset+romahdukset+pari+kertaa+vuosisadassa+toistuvia+vai+esim.+kerran+vuosikymmenessä+tapahtuvia.+Eikä+tuohonkaan+romahdukseen+ollut+syynä+kuin+kuumentunut+talous+(mm.+raaka-ainesektori)+ja+finanssijärjestelmän+sisäinen+epävakaus.+Melkoisia+velkapommeja+on+nytkin+viritelty.+Entäpä+sitten,+jos+pistetään+vielä+sota+tai+luonnonmullistus+kaupan+päälle?
Kuinka moni osake sitten 2008 nousi vastavirtaan? Ei tietääkseni juuri yksikään, vaikka bisnes kunnossa olisi ollutkin, kurssit laskivat silti.
Moni taisi 2008-2009 laskea senkin varaan, että Nokia on alennusmyynnissä. Eipä vaan ollutkaan; kruununjalokivemme ei sieltä noussutkaan koskaan. Eli osakepoimijalle oma haasteensa tämäkin.
Ei minullakaan esimerkkejä mieleen tule, mutta pienyhtiöiden joukosta lähtisin katselemaan ensin. Pienemmässä liikevaihtoluokassa voi löytää jonkin kannattavan markkinaraon, jossa pärjää huonompanakin aikana, isolle yhtiölle tämä on vaikeampaa. Lisäksi pienet yhtiöt eivät kovin paljon kiinnosta isoja rahastoja, joten ne saattaisivat säästyä verilöylyltä, kun rahastot ryhtyvät myymään firmaa ja hintaa katsomatta.
Jokin uusi teknologia voisi auttaa firman nousemaan vastavirtaan, jos teknologian läpilyönti sattumalta ajoittuu yleisen laskun aikaan. Esineiden internet voisi olla tällainen. Ehkä.
Yleensä vaan niiden mullistavan teknologian osakkeidenkin hinnat laskevat yleisissä romahdustunnelmissa, kuten on nähty 2000-luvun IT-yhtiöistä vuosituhannen kahdessa romahduksessa. Tietenkin yllättävä mullistus juuri romahduksen kurimuksessa voinee nostaa pienyhtiön arvoa, mutta mitenpä noita yllätyksiä poimii? Ja jos positiivista yllätystä ei tapahdukaan, niin pienen teknofirman arvo laskee todennäköisesti enemmän kuin markkinan keskimäärin.
Oletko+löytänyt+historiasta+osakkeita,+joilla+olisi+pystynyt+välttämään+vaikkapa+dotcom+romahduksen,+sub-prime+kriisin+tai+sen+2011+jälkiaallon?+
"Jokainen romahdus on erilainen, ei aina painuta p/e 10:n alle. 2008 oli pahin romahdus sitten 1929:n eli ei mikään 5-10v välein liki säännöllisesti toistuva ilmiö."
Entäs it-kupla 2000-luvun alussa, kyllä silloin ainakin Amerikassa S&P500 indeksi laski yli 40 prosenttia huipustaan joten ei nuo nyt niin hirveän harvinaisia ole. Tuskin Euroopassa meni yhtään sen paremmin Suomesta puhumattakaan.
Orion piti pintansa hyvin finanssikriisin aikana, mutta harvassapa nämä ovat. Yleensä kun alas tullaan, kaikki tulevat yhtenä rintamana.
Defensiivisyyttä minäkin haen esim. pienyhtiöihin painottaen. Ehkä finanssikriisin peruja tunnen syvää epäluottamusta suuriin kansainvälisiin rahastoihin, jotka polkivat osakkeet lattiasta läpi firmaan katsomatta. Pienyhtiöt eivät ole ainakaan rahastojen armoilla. Piensijoittajiinkin luotan enemmän, vaikka heitä usein mollataan.
Näyttää Orioninkin arvo puolittuneen, noin 20e -> 10e.
https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1930&days=max&graafi=true#graph
Pienyhtiöthän eivät historiallisesti ja keskimäärin ole olleet yhtä defensiivisiä kuin suuret. Toisaalta ehkäpä defensiivisillä pienyhtiöillä voi saada sopivan cocktailin pienten korkeampia tuottoja ja defensiivisyyttä?
Ei se kuitenkaan juuri laskenut enää syksyn/talven 2008-2009 pudotuksessa, toisin kuin vaikkapa Nokian Renkaat, joka parissa kuukaudessa romahti murto-osaan.
Mutta joo, kaikki tulee alas enemmän tai vähemmän, eivätkä pienyhtiöt sinänsä ole mikään pelastus, tai defensiiviset isot yhtiötkään. Syklisimpien teollisuusyhtiöiden pitäminen suhdanteiden yli on kuitenkin mielestäni kaikkein huonoin idea. Ne kannattaa korkeasuhdanteessa myydä tai ainakin keventää, ellei sitten halua olla oikeasti ikiholdari. Kunnolla käteispainoa ja salkkuun korkeintaan defensiivisiä ja/tai pieniä, sillä reseptillä ainakin itse varaudun nyt tulevaan. Tämä on sikäli helppoa, ettei järkevän hintaista ostettavaa juuri enää löydy, joten ei ole houkutuksiakaan. Niitä muutamia firmoja, mitkä mielestäni ovat ehkä kohtuuhinnoissa vielä, olen ostanut sen verran kuin kyseisiin firmoihin uskallan laittaa.
Katselin vielä tuossa, olisiko pienten yhtiöiden joukossa esimerkkejä, ja löysin ainakin yhden. QPR Software ei reagoinut finanssikriisiin.
Testailin+Portfoliovisualizerin+Market+Timingilla+esittämääsi+ajatusta+pyrkiä+defensiivisyyteen+korkeasuhdanteessa+eli+kurssien+noustua+ja+aggressiivisuuteen+kurssien+laskettua.+Tulokset+ovat+yllättävänkin+lupaavia,+vaikka+tuolla+työkalulla+ei+ehkä+ihan+täsmällisesti+asiaa+voikaan+tutkia.
Täytyy samalla lisätä, että parempaa tuottoa olisi kuitenkin saanut momentum-perusteisesti hyppäämällä pitkiin US valtionlainoihin siinä vaiheessa, kun kurssit jo lähteneet laskuun.
Mutta ehkä näitä voisi yhdistellä, eli nousumarkkinassa osakkeita ajatuksella, että alkuun syklisempiä ja nousun kestettyä jo pidempään defensiivisiä ja laskun jo alettua korkoja. Tätä en vaan taida pystyä backtestaamaan.
"Eli jos olisi vaihdellut jenkkien suuryhtiöiden (edustavat paremman puutteessa defensiivisiä) ja pienyhtiöiden (volatiilimpeja syklisiä) välillä"
Tuohon voisi tosiaan olla tarkempikin seula, mutta suuryhtiöt ovat sikäli defensiivisiä, että riittävän isoksi kasvettuaan firma alkaa varmistella asemiaan ja pienentää riskiä. Suuryhtiöt ovat toisaalta rahastojen armoilla: jos isot rahastot alkavat pistää lappua laitaan, ei mistään löydy riittävän isoa vastavoimaa, joka voisi kurssilaskun pysäyttää.
"Mutta ehkä näitä voisi yhdistellä, eli nousumarkkinassa osakkeita ajatuksella, että alkuun syklisempiä ja nousun kestettyä jo pidempään defensiivisiä ja laskun jo alettua korkoja. Tätä en vaan taida pystyä backtestaamaan. "
Tuntuu varsin selvältä ilman backtestaustakin, tosin kiinnostavaa olisi tietää senkin tulokset. Markkinoilla on taipumus liioitella, ja siksi sykliset yhtiöt, joiden tulos vaihtelee rajusti suhdanteiden välillä, lyödään kaikkein alimmaksi laskumarkkinassa, vastaavasti ne nousevat korkeimmalle nousumarkkinassa. Siirtyminen defensiivisiin ei taatusti ole aivan huono veto, kun nousumarkkina alkaa näyttää kypsältä. Sitten hiljalleen painoa korkosijoituksiin, kun defensiivisetkin alkavat olla liian kalliita ja korkosijoitusten tuotto-odotukset muuttuvat houkutteleviksi.
Pörssissä pitää samaa mitä muutkin, mutta ennen muita tai ainakin ensimmäisten joukossa. Viimeisille jää maksajan rooli. Periaatteessa yksinkertaista, mutta markkinapsykologia tekee tämän vaikeaksi. Pitäisi uskaltaa ostaa silloin, kun kaikki näyttää huonolta, malttaa pitää silloin, kun kurssit vain nousevat ja nousevat, ja vielä raaskia myydä sitten, kun kaikki näyttää mahtavalta ja mitään uhkia ei tunnu olevan ilmassa. Näin tehdäkseen sijoittaja joutuu joka käänteessä toimimaan alkukantaisia laumaeläimen vaistojaan vastaan, mikä onnistuu lopulta vain harvoilta, vaikka kaikki periaatteessa tietävät, että näin kannattaisi toimia.
Jäi sana pois, siis pörssissä pitää tehdä samaa mitä muutkin, mutta ennen muita tai ainakin ensimmäisten joukossa. Ostaa silloin, kun muut eivät vielä osta, tai ainakaan kovin monet. Ja myydä silloin, kun muut eivät vielä myy. Näin tehdessään tosin tulee helposti toimineeksi kumpaankin suuntaan liian aikaisin (kokemusta on), mutta jos liikkeet ovat kuitenkin oikeansuuntaisia, tyyli on pitkällä tähtäimellä kannattava eikä ainakaan johda katastrofiin. En halua olla ainakaan se, joka ostaa syklisen osakkeen nousumarkkinan huipulla ja vielä parhaassa tapauksessa jää odottelemaan käännettä, kuitaten kymmenien prosenttien kurssilaskun. Ennemmin vaikka luovun lapuistani vähän liian aikaisin.
Paremmin defensiivisiä - syklisiä kuvaisivat consumer discretionary (XLY) ja staples (XLP) etf:t, mutta niillä historiaa vain vuodesta 2000 eteenpäin. Laittamalla ne tuohon market timer-malliin olisi saanut pientä ylituottoa niitä holdanneeseen verrattuna.
Monesti, myös korkojen kanssa, ylituottoa on saanut yksinkertaisesti myös vain tasapainottamalla salkun vuosittain alunperin sovittuun tasoon, eli esimerkiksi osakkeet - bondit 50/50:iin. Jos viimeisen vuoden aikana siis osakkeet ovat nousseet enemmän ja siten ylipainoon, niin niitä kannattaisi vähentää suhteessa bondeihin, jotta päästäisiin takaisin 50/50:iin.
Tämä tasapainotus olisi tuonut pientä bonusta myös XLY / XLP - parissa. Tosin XLP:n Sharpen lukua olisi vaikea voittaa, sen romahdukset kun niin pieniä.
Tässä mainitut ylituotot XLY / XLP:llä ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niiden takia varmaan kannata isosti käydä kauppaa, maksaa veroja ja käyttää aikaa. Mutta vahvistanevat ajatusta siitä, ettei ainakaan kannattaisi kasvattaa syklisten painoa pitkän nousun jälkeen eli uusien ostot ja muista syistä vanhojen myynnit voisi kohdentaa paremmin näillä hahmotelluilla tavoilla.
Itselläni oli juuri mielessä alkuviikosta kasvattaa joko staplesin, korkosijoitusten tai btal-long/shortin osuutta salkusta, mutta kun Nordnetin Superluottoraja ei vielä joustanut sellaisen kaupankäyntikuluiltaan optimaalisen erän ostamiseen, niin ajattelin vauhdittaa asiaa pelaamalla vähän warranteilla.. ja pahin romahdus kuukausiin seurasi lähes välittömästi. Ei ole enää sitä ongelmaa, että olisi melkein uuden erän verran maksukykyä, nyt täytyy joko myydä jotain pois tai harkita pankkitililtä rahan kaapimista noihin defensiivisiin.. niiden osuus jäänyt kiimassa ja koronnousujen lyömänä liian pieneksi itselläni. Tämäkin keskustelu vahvisti ajatusta siitä, että on hyvin tärkeää kovimman rallin aikanakin muistaa pitää salkku valmiina myrskyyn. Kiitos ajatuksista!
Se, että saat laskettua kannattavimman tavan selvitä romahdusta, menneellä datalla, ei ole tae mistään tulevasta.
"Monesti, myös korkojen kanssa, ylituottoa on saanut yksinkertaisesti myös vain tasapainottamalla salkun vuosittain alunperin sovittuun tasoon, eli esimerkiksi osakkeet - bondit 50/50:iin. Jos viimeisen vuoden aikana siis osakkeet ovat nousseet enemmän ja siten ylipainoon, niin niitä kannattaisi vähentää suhteessa bondeihin, jotta päästäisiin takaisin 50/50:iin."
Pidän tällaisista "mekanistisista" säännöistä siksi, että ne tuovat kurinalaisuutta ja eliminoivat markkinapsykologian vaikutusta. Heikoin lenkki on usein sijoittajan itsensä korvien välissä. Onko sopiva osakepaino sitten 50/50 vai jotain muuta, se on tapauskohtaista, mutta esimerkkihän tuo vain olikin. Itsellä tulee vähän liikaakin otettua näkemystä markkinoiden suunnasta, eikä se useinkaan osu oikeaan. Voisi jatkossa pyrkiä kurinalaisempaan systeemiin, jossa kaikissa markkinatilanteissa jätetään tavallaan ovi auki sekä nousulle että laskulle, kun ei ikinä tiedä mitä tulee ja markkina voi yllättää täysin.
Nousut ja laskut eivät toistu täysin identtisinä, mutta hyvin samankaltaisina, ja sijoittajat oppivat niistä hämmästyttävän vähän. Kuplaa seuraa romahdus, ja siitä taas kupla, ja romahdus. Aina vain uudestaan.
Milloin se romahdus alkaa, maanantaina, vuoden kuluttua maanantaina vai viiden vuoden kuluttua?
Eikä se ole ollenkaan varmaa että mitään romahdusta edes tulee, alkaa vain pitkä hitaan kasvun aika. Siinähän sitten pidät suurta käteispainoa pankkitilillä nollakorolla.
"Eikä se ole ollenkaan varmaa että mitään romahdusta edes tulee, alkaa vain pitkä hitaan kasvun aika."
Tämän voi käytännössä sulkea pois, sillä se edellyttäisi sijoittajilta ennenkuulumatonta malttia ja rationaalisuutta. Lisäksi reaalitalouden pitäisi kasvaa koko ajan, jotta tavoite olisi realistinen.
Mikään ei olisi estänyt vuosikymmeniä kestävää hitaan, tasaisen kasvun aikaa tähänkään asti, mutta silti kuplat ja romahdukset ovat toistuneet melko tasaiseenkin tahtiin. Tämä vaikuttaa markkinatalouden perusominaisuudelta, jonka kanssa on elettävä jatkossakin.
"Tämän voi käytännössä sulkea pois, sillä se edellyttäisi sijoittajilta ennenkuulumatonta malttia ja rationaalisuutta. Lisäksi reaalitalouden pitäisi kasvaa koko ajan, jotta tavoite olisi realistinen."
Reaalitalous voi koko ajan kasvaa mutta hitaasti, silloin osakkeidenkin kurssit nousevat hitaasti.
Nyt on poikkeuksellinen tilanne koska korot ovat hyvin alhaalla, ovat olleet sitä jo pitkään. Eivät korot nopeasti nouse. Korkopaperit eivät tuota, osakkeet tuottavat, ei ole mitään syytä romahdukseen.
"Reaalitalous voi koko ajan kasvaa mutta hitaasti, silloin osakkeidenkin kurssit nousevat hitaasti."
Tämä onkin tuottanut osakkeisiin pitkän aikavälin kasvutrendin, mutta ei ole poistanut romahduksia välillä.
"Nyt on poikkeuksellinen tilanne koska korot ovat hyvin alhaalla, ovat olleet sitä jo pitkään. Eivät korot nopeasti nouse. Korkopaperit eivät tuota, osakkeet tuottavat, ei ole mitään syytä romahdukseen."
Tällaisissa perusteluissa ylirationalisoidaan sijoittajien käyttäytymistä ja unohdetaan se, että korot ovat olleet poikkeuksellisen alhaalla jo pian kymmenen vuotta ja silti kurssit ovat heiluneet esim. eurokriisin ja Kiinan tilanteen säikyttäminä, vaikka mitään ratkaisevaa ei ole tapahtunut. Jos sijoittajat täydellisen rationaalisesti puntaroisivat osake- ja korkotuottoa ja niihin sisältyvää riskiä, kurssit olisivat nousseet nopeasti ja kehittyneet tasaisesti. Nyt nousu on ollut hidasta ja kuoppaista. Matala korkotaso on ainoastaan yksi osatekijä kurssinousun taustalla.
Ostin kun romahtivat. Odotin kun nousivat. Nyt miljonääri.
kun kunnolla romahtaa, niin kaikkien kurssit laskee, toisien enemmän ja toisien vähemmän.
Itse pidän salkun ennallaan, romahtaa tahi ei.
Osta Trainers housea, Tecnotreetä, Savo Solaria ja kaikenlaista muuta paskaa.
Kun sentin maksaa, niin ei voi enää paljoa romahtaa.
Sijoitusongelmissa osta Nordnetin etf-tuotetta.
Ei ole eikä tule enää sijoitusongelmia.
Tilisi on pakkasella helposti palvelumaksuista ja elämä jatkuu pikavippejä ottaessa.
Mitä sulle on käynyt Nordnetin kanssa? Huomasin vaan kun oli useammassa viestissä juttua, että Nordnet on saanut sinut perikatoon. Tilillä pitää ilmeisesti aina jonkin verran pitää rahaa, jotta ei mene palvelumaksuista miinukselle?
Kylläpä teillä hienoja ja pitkiä ajatuksia!
-Ite en tee mittään! Olen ikuisuusholdari: osakkeet nousevat ja laskevat! Nyt takana vajaan 10 vuoden nousiputki... ei velkoja, tavallinen työ.... jos romahtaa: jatkan ostoja. Hyvä hajautus mulla.
Ruokakauppa, lääkebisnes, turva-ala; niitä vois kumminkin lisätä? Entäpäs hoivabisnes?
Turvallisin sijoitus pitkällä aikavälillä on tietysti se joka tuottaa eniten. Kaikissa muissa kohteissa poltat suhteellisesti ottaen joka päivä rahaa. Suorat osakesijoitukset siis. Tavoite kasvattaa vuosi vuodelta maksettavaa osinkoa. Tähän tullee merkittäväkin notkahdus aikanaan kun markkinat romahtavat, koska myös yritysten tulokset aidosti painuvat. Toisaalta markkinoiden toipuessa alkaa todellinen kiitolaukka alennushintojen vuoksi jotka voidaan jälkikäteen todeta sellaisiksi. Kunhan pitää huolta että on mukana laukassa.
Osingot kyykkäävät vähemmän kuin arvo.
Kyllä. Sijoitusten onnistumista voi mitata ainakin kolmella tavalla. Markkina-arvolla. Osinkojen kassavirralla. Ja jos haluaa kyetä ostamaan tulosta tekeviä yrityksiä jotka eivät maksa osinko esim. Berkshirea, laskee yhteen tulos per osake -perusteisesti. Kaikki kolme antavat salkulle hiukan erilaista käyrää suhdanteiden yli pitkällä aikavälillä (kymmeniä vuosia). Osingot kaikkein stabiilein. Markkina-arvot usein kaikkein mukavin. Ja huom. valitsee noista minkä tahansa tilanteen mukaan, ylläpitääkseen kykyään olla sijoittaja, ei tee pienintäkään itsepetosta. Kaikki kolme ovat perusteltuja tarkastelutapoja. Ottavat vain hiukan eri painotuksilla huomioon yhtiön tuloksen ja kanssasijoittajien rationaalisuuden/epärationaalisuuden.
Itse asiassa kirjoitin muunneltua totuutta aiemmassa kommentissa. Optimoin salkun kehitystä tulos per osake -perusteisesti koska olen poisoppinut suurista nimellisistä osinkotuotoista. Vähän makuasia eikä oikein tai väärin asia. Huomasin vaan että en kyennyt aiemmin sijoittamaan joihinkin yrityksiin koska osinkotuottoprosentti oli matala.
Kaikki kolme vääriä. Ainoa, millä on väliä on kokonaistuotto eli aikavälillä kertynyt markkina-arvon kasvu osingot.
Osinko on hyvä varmistus sen varalta, että markkina polkee kurssia turhankin alas. On paljon mukavampi odotella kurssinousua osingon kanssa kuin ilman. Pääosa tuotosta tulee kuitenkin kurssinousun muodossa, jos ostaa ja myy edes suunnilleen oikea-aikaisesti. Sen parempaan ei oikeastaan kannata tähdätäkään: luu jää helposti ahneen kouraan, jos odottelee liian pitkään.
Osta ja pidä -strategiaa noudattaville vain osingolla on merkitystä. Mitä markkina-arvon nousulla tai edes firman tuloksella tekee, jos ei koskaan myy?
Vaikka ikiholdarin osinkosalkku tähtää aikanaan syömään vain osingot kestävällä tavalla lisäeläkkeenä, en silti osta osingon perusteella. Tulostuotto, oman pääoman tuotto ja niiden trendi on paljon yhden vuoden osinkoa olennaisempi mitta sijoittajan saamalle tuotolle.
Osta- ja pidä strategin on hyvä pystyä irrottamaan katseensa arvosta, etenkin sen pudotessa. Silti firman tuloksella on aivan yhtä suuri merkitys kuin kenelle tahansa muullekin. Tulos määrää osingonmaksukyvyn pitkällä ajalla, ja turvaa mahdollisuuden vaihtaa hevosta ilman suuria menetyksiä.
Olennaista ei siis ole myyminen, vaan mahdollisuus myyntiin ilman hurjia tappioita, jos sen tahtoisi tehdä. Sekä hevosten vaihtamisen mahdollisuuden että kestävän tuoton mahdollistaa pidemmällä tähtäimellä vain yrityksen tulos.
Olet tietenkin oikeassa. Mutta puhuin hiukan eri asiasta kuin tuotosta. Sinä kuvasit sen kuinka kilpa-autoilija motivoituu lopputuloksesta. Sijoituksestaan kisassa. Minä kuvasin sitä kuinka hän motivoituu siitä kaikesta mitä tapahtuu varikolla ja ennen kisaa ja sen toteutuvaa lopputulosta. Ja kuinka tulee hankalia aikoja ja huomion voi kiinnittää niihin asioihin jotka sujuvat ja joihin voi vaikuttaa.
Arvo vaan kertoo paljon tulevaisuuden tulosodotuksista. Tänä vuonna julkaistu tuloshan ei ole mikään tae tulevasta. Moni yhtiö tekee erinomaista tulosta tänään, mutta osakkeen hinta on alhaalla, koska markkinat odottavat alan tai yrityksen olevan laskussa.
Periaatteessa tehokkailla markkinoilla yhtiön tuloskin on siis sijoittajalle yhdentekevä. Todellisuus voi olla toinen, muttei silti kannata liikaa uskoa tulokseenkaan, vaikka loppupeleissä kaikki tietenkin siitä riippukin. Ongelma vaan on, ettei tänään sijoittava saa mitään tuottoa jo toteutuneesta ja varmistetusta tuloksesta, vaan tulevista, joita ei varmuudella tiedä.
Samalla tässä vastausta tuonne ylös huudelleelle vähämieliselle siitä, ettei tulevasta voi varmaksi tietää. Se koskee siis aivan kaikkea sijoittamisessa, jopa ylipäätään oletus pitkän aikavälin positiivisista tuotoista perustuu pitkälti menneisyyden perusteella tehtyyn arvioon. On kuitenkin mahdollista, että seuraavien sadan vuoden aikanakaan pörssi ei nouse nykytason yläpuolelle. Hyvin epätodennäköistä mielestäni, mutta varmuutta ei ole.
Arvohan on tietenkin käyttämäni tulostuoton filtteröintikriteerin osana sen huono puoli.
En ole oikein parempaakaan löytänyt salkun rakentamisen vuosina, jolloin on tavoitteena ostaa lisää. Hyväkään yritys ei nimittäin ole minulle edullinen ostos, jos maksan sen tuotosta liikaa ostaessani. Siksi screenaan kiinnostavien yritysten joukosta ne, joita saa ostaa järjelliseen hintaan silloin kun minulla sattuu olemaan rahaa.
Ja taustapeilistähän näitä tunnuslukuanalyysejä katsotaan ihan täysin. Tunnuslukuotannan seasta pitääkin seuloa sumealla logiikalla ne yritykset, joiden arvoidaan pysyvän kisassa mukana tulevinakin vuosina.
Mikä vähämielinen?
Jos toistelen ihan sinun omia kommenttejasi, niin olen vähämielinen?
Vähän kuin sahaisit omaa jalkaasi poikki. Ei taida olla kaikki muumiot mukissa.
Tuloksen+painottaminen+ainakin+ehkäisee+pahimpiin+kupliin+säntäämisen.+Vaan+aina+se+spekuloinniksi+menee+kuitenkin,+Amazon+tehnyt+heikkoa+tulosta+aina,,+mutta+olisi+ollut+yksi+parhaista+sijoituksista+ellei+ihan+paras.
Isojen kertoimien ahnehtiminen on tyypillinen strategiavirhe. Amazoneja on harvassa ja vielä harvempi osaa ne luotettavasti haistaa etukäteen, jos kukaan. Paljon mieluummin kannattaa valita suhteellisen varmoja arpoja, jotka nousevat luultavasti vain vähän, mutta tekevät sen hyvin todennäköisesti. Perusterveitä, tuloksentekokykyisiä firmoja silloin, kun niitä ilman firmaan tai toimialaan liittyvää pysyvää ongelmaa poljetaan alas. Esimerkiksi Nokian vaikeuksia mielestäni tällä hetkellä liioitellaan, mutta vasta aika varmuudella näyttää.
Entä sitten jos romahtaa, romahduksen jälkeen alkaa uusi nousu. Aivan turha yrittää veikata milloin romahdus alkaa ja milloin on pohjat, harva tuossa onnistuu.
Jos on varma että hirmuinen romahdus on kohta tulossa niin silloin myy kaikki. Ostaa kun saa "puoleen hintaan" , tietysti käyttää mahdollisimman suurta velkavipua. Kyllä rikastuminen on helppoa vai mitä?
savo solar ryöstää taas ihmisten rahat viime vuonna sai 1.2 miljoonaa osake annilla samanvarran tuli tappiota johtajalla ja omistajalla palkka 200 000€