Saanko esimies asemassa

Ei saa, minäkin jouduin ottamaan lopputilin,kun ei enää saanut naisilta koittaa töissä tissejä, ja,,,,,,,,,, sitä

Kaippa tää on vapaa maa mutta en kyllä ymmärrä miksi joku haluaisi työpaikkaromanssia ?
Ei millään pahalla, mutta itse en ikinä alkaisi edes harkitseen oman puolison kanssa yhteisen yrityksen perustamista.

Työssä ja kotona yhdessä olisi aivan liikaa yhdessä oloa ja parisuhdekriisien yhteydessä voisi yrityksessäkin olla aika myrskyisää tuo työnteko. Konflikteilta ei voisi välttyä ja kodin ongelmat seuraisi töihinkin. Pari on pari mutta täytyykö niiden olla liimattu toisiinsa joka helvetin paikassa?

Mitä nyt normi työpaikkaromansseihin tulee.. ei kai kukaan tunteilleen mitään mahda mutta kuka helvetti nyt haluaa parisuhdedraaman tuoda töihin ja elää sen keskellä hyvässä ja pahassa vaiheessa siellä töissä? Hullun hommaa! Kun romanssi lopahtaa onkin ehkä töissä niin jäistä että jommankumman tekee mieli vaihtaa työpaikkaa.

Itse en edes ymmärrä miksi joku nyt töissä keskittyisi työnteon sijaan johonkin ihmissuhde peleihin... minusta työssä ollaan tienaamassa rahaa eikä mikään hakupäällä.

Toisaalta aatteeni johtuu kait siitä että itse en käy töissä tai katsele vastakkaistasukupuolta muuna kuin työkaverina ja ajatuksella että kivampi kaikille olla töissä jos yhteishenki on hyvä, mutta se jää siihen. Voi olla kiva ja ystävällinen, jutustella ja vitsailla mutta se ei ole mitään muuta kuin yritystä pitää yllä ilmapiiriä missä on mukava tehdä töitä.

Naama näkkärillä ja haistatellen toinen toiselle ja nyrkit pystyssä joka suuntaan pienestäkin väärästä ilmeestä ja sanasta olisi ikävä ilmapiiri olla töissä.

Saa tehdä aloitteen, jos kannat aloitteestasi vastuun, se on asiallinen ja ymmärrät siitä johtuvat seuraamukset. Vaikuttaako aloite vain teidän kahden välillä vai voiko se aiheuttaa ongelmia työyhteisössänne? Jos teidän kahden välille tulee ongelmia, pystyttekö enää hoitamaan työtehtäviänne ammattitaitoisesti? Onko mahdollista, että toinen teistä joutuisi irtisanoutumaan?

Tätä et kysynyt, mutta kirjoitan muuten vain:

Asiallinen aloite on mielestäni esim. kahville/ravintolaan pyytäminen, kävelylenkille pyytäminen, kulttuuritapahtumaan x pyytäminen (x: näyttely, ravintolapäivä). Leffaan/konserttiinkin voi pyytää, mutta siellä on vaikeampi tutustua toiseen ihmiseen, ellei sen jälkeen suuntaa kahville/kävlelylle juttelemaan.

Ensimmäinen pahin seuraamus aloitteen tekemisessä on se, että alainen sanoo EI ja miten sinä reagoit siihen. Mutta jos aloitteella tarkoitat, että flirttailet/kosketat alaistasi niin on okei vaikka "vahingossa" hipaista alaisen kättä kun annat paperin hänelle, Kosketukset kannattaa aloittaa pienestä ja katsoa, miten alainen reagoi niihin. Jos alainen sanoo EI tai ei pidä siitä, niin tietysti lopetat. Kosketuksen voima ja tapa = aloita pienestä ja etene vaiheittain eteenpäin alaisesi reagoinnin mukaan.

Epäasiallinen aloite on mielestäni esim. käyminen alaisen genitaalialueisiin kiinni pyytämättä, pyytäminen omaan asuntoonsa harrastamaan seksiä. Ellei alainen ole ilmaissut haluavansa tehdä niin, sitten se on tietysti okei. Mutta oletan, että ette tunne toisianne kovin hyvin. Siinä kahvilareissun/kävelyreissun jälkeen kahden kesken on varmaan ihan okei ehdottaa tätä, mutta ei heti työpaikalla.

Et. Näpit irti. Kuormasta ei syödä.

Olen rakastunut toiseen ihmiseen vaikka olen naimisissa. Haluaisin erota, mutta vaimo ei halua lähteä kotoaan mihinkään. Vaimo ei käy töissä ja on passiivinen kotitöiden suhteen. Minä kannan taloudellisen vastuun. Vaimo kirjoittelee vain trolleja vauva palstalle päiväkaudet. Suunnittelen yhteistä elämää uuden rakkaani kanssa ja joku päivä se toteutuu.

Kylläpäs esamiestä nyt kiinnostaa kovin, toinen aloitus jo. Samaa mieltä kuitenkin 'en ole robottilemmikin' kanssa.

Anna mennä vaan, rajoitteet ovat vain omassa päässä. Muita ei kannata paljoa kuunnella näissä, etköhän itse tiedä tilanteesi parhaiten.

Ei mielellään

Tykkäisin ainakin sellaisesta aloitteesta jos molemmat yhtä fiksuja asian suhteen eikä vaikuta töihin.

Sen jälkeen voi olla vaivaantunutta jos toinen ei halua.. Esimiehen asemassa on aina se asetelma. Työssä mikään ei saa olla kiinni vastauksesta.

Ei saa.

Kyllä esimiesasemassakin oleva voi tehdä aloitteen, aivan kuin muutkin työntekijät

Riippuu täysin tilanteesta ja siitä miten kauan tai miten paljon olette tekemisissä? Ja alasta. Jos pystyy eriyttämään työn ja sen elämän sen ulkopuolella niin miksei. Ei se silti helpoimmasta päästä ole.

Hoida hommasi ammattimaisesti äläkä diivaile.

Tein joskus. Lyhyt ja tulinen suhde. Sitten otettiin joksikin aikaa etäisyyttä ja asia laimeni. Ei. Vaikuttanut työhön. Tästä on kolme vuotta.

En lähtisi esimiehenä tekemään mitään. Aika hankala tilanne, jos toinen ei tuntisi samoin tai, jos jossakin vaiheessa tunteet loppuisivat. Vaikeaa olla töissä sen jälkeen ... esimiehenä olen.

Noh jokainen on sitten vastuussa itse jos seuraamuksia tulee eli pitäisi osata käyttäytyä.