Uskonnon ja mielisairauden suhdetta voidaan lähestyä monella erilaisella tavalla. Yksi tapa olisi lähteä mielisairautta virallisesti määrittävien laitosten tämänhetkisestä käsityksestä. Uskonnollisuutta etenkään laajassa merkityksessä ei ole tällä hetkellä määritelty mielisairaudeksi. Sellainen lähestymistapa jättää kuitenkin kokonaan auki kysymyksen siitä, millä perusteilla sellaisia määritelmiä esitetään ja omaksutaan.
Psykiatrian tautiluokitukset eivät välttämättä ole aina oikeassa — esimerkiksi homoseksuaalisuus määriteltiin psykiatriassa pitkään mielisairaudeksi, mutta se ei ole sitä enää. Samoin on periaatteessa mahdollista, että uskonnollisuus määritellään tulevaisuudessa mielisairaudeksi.
Olennaista on millaisilla perusteilla ratkaisuja tehdään ja ovatko ne keskenään ristiriitaisia. Psykoottisten harhojen ja voimakkaiden uskonnollisten kokemusten samankaltaisuus on tunnettua. Eräs erottava tekijä on uskomusjärjestelmän levinneisyys ympäröivässä yhteiskunnassa: mielisairaudelle ominaiset uskomukset ovat »erikoisia« epätavanomaisen merkityksessä, vaikka yleisellä tasolla tarkasteltuna piirteet olisivat samoja.
Yksi syy miksi voimakkaasti uskonnolliset ihmiset säilyttävät korkeamman toimintakyvyn, on että yksilö tarvitsee yhteisössä toimiakseen enemmän tai vähemmän jaetun maailmankuvan — eristäytyminen yksityiseen harhamaailmaan on selvempi merkki sairaudesta kuin jaettu harhamaailma.
Tiedämme kuitenkin, että pelkkä lukumäärä ei poista mielentilan sairautta, vaan pahimmillaan kätkee sen terveen kaapuun. Esimerkiksi nykyaikaista kapitalistista ihmistä (»homo consumericus«), joka työskentelee pelkän vaihtoarvon takia ostaakseen itselleen turruttavaa »viihdettä« voidaan pitää sairaana, vaikka hän itse pitää ajatusmaailmaansa tavanomaisena — toisinaan tavanomainen tarkalleen on sairasta. Miljoonien hulluus, »folie à millions« on valitettavan tuttua ns. pahan arkipäiväisyydessä.
Patologinen käytös ei lakkaa olemasta patologista vaikka se kerrotaan miljoonalla. On siten etsittävä perusteita uskonnon ja mielisairauden suhteelle muualta kuin pelkästä tavanomaisuudesta ja levinneisyydestä. Psykoottisia sairauksia ja voimakkaita uskonnollisia kokemuksia yhdistää esimerkiksi äänten kuuleminen, näkyjen näkeminen, kokemus riivattuna olemisesta, jne.
Psykoosin rakenteen kannalta on tärkeää ymmärtää, että valvetilassa ihminen on enemmän ulkoisen — olettamatta silti yksinkertaista jaottelua ulkoisen ja sisäisen välille — todellisuuden vaikuttama, mutta unessa sisäinen todellisuus rakentaa ulkoista todellisuutta. Tätä kutsutaan heijastamiseksi — ihminen heijastaa unessa esimerkiksi ruumiillisia tarpeitaan ulkoisiksi esityksiksi todellisuudesta, kuten kun janoinen näkee unessa olevansa Niagaran putouksilla.
Vastaavasti esimerkiksi tarvetta löytää varmuus siitä, että elämä ei ole epäreilua, vaan yksinomaan kaikissa osissaan hyvän ja täydellisen suunnitelman jatkuvaa toteutumista, voidaan pitää pakona epäreilusta todellisuudesta — ihminen heijastaa sisäisen toiveensa ulkoiseksi todellisuudeksi kuten unessa. Psykoottinen ihminen on unissakulkija, joka ei suostu heräämään, koska todellisuuden kitkeryys pakottaa hänet pysymään loitolla. Tämä on pakenemista lapsuuden primaarinarsismin kaltaiseen sekundaariseen narsismiin.
Psykiatria ei vain kerro miten asiat ovat vaan se pyrkii myös hyvään — siihen mikä on hyväksi ihmisyksilön mielelle. Psykoanalyyttisessa teoriassa ajatellaan, että totuus vapauttaa. Esimerkiksi jotta alitajuntaansa kykenee hallitsemaan siitä täytyy ensin olla tietoinen: myöntäminen on ensimmäinen askel paranemiseen. Terve ihminen suostuu ns. uimaan ulos psyykkisestä kohtuvedestään, eli pakopaikkana toimivasta lapsen ajatusmaailmastaan.
Uskonto ja mielisairaus
7
132
Vastaukset
- TämmöneTerveysNörttiMoi
Yhteistä uskonnoilla ja mielisairaudella on se että mielisairautta ja jumalia ei ole olemassa. Lisäksi mielisairaus termi on nykyään alatyylinen, vanhahtava ja loukkaavaksi koetti ilmaus kuten esimerkiksi se pannaan julistettu Nigerian ja Nigerin valtioiden nimeä muistuttava sana.
Lääketiteessä sen sijaan käytetty virallinen termi on ihan mielenterveyden häiriö. Kyseessä on siis yleensä perinnöllisestä poikkeamasta kuten vaikka autismi, psykoosi tai AD/HD. Silti siitähuolimatta myöskin niidenkin ihmisten, joilla perinnöllisiä tekijöitä ei ole, kannattaa todella pitää huolta omasta psyykkisestä hyvivoinnistaan ja henkisestä jaksamisestaan sillä kenellä tahansa mieli voi järkkyä esimerkiksi stressin, trauman, väkivallan, onnettomuuden tai läheisen ihmisen kuoleman seurauksena. Kuitenkaan minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveyden häiriöitä, vaan kyse on pikemminkin useiden tekijöiden summasta.
Minulla on siis täysi oikeus huomattaa, että käytät aloituksessasi lähes rasistista kieltä. Kiitos.- Kristitty86____
›Häiriö‹ ja ›sairaus‹ ovat melkein sama asia, paitsi että sanaa ›häiriö‹ käytetään koneista, mutta sanaa ›sairaus‹ ihmisistä. Itse pysyn sanassa ›sairaus‹. Voi ruumiin sairautta kuten syöpää tai murtunutta luuta kutsua myös häiriöksi, mutta minusta se on melko turhaa sanojen vääntelyä. Mielisairaus pyritään parantamaan siinä missä ruumiin sairauskin. Häiriö on ei-toivottava siinä missä sairauskin. Tietysti asetan sairauden tai häiriön vähemmän arvokkaaksi kuin terveyden, niin tekee koko psykiatria, psykoanalytiikka, psykologia, sosiologia, yms. jos niillä on itseymmärrystä siitä mitä ovat tekemässä — arvottaminen on välttämätön osatekijä moraalisessa toiminnassa ja sellaista häiriöiden tai sairauksien parantaminen on. Sanalla ›häiriö‹ ennemminkin luodaan vaikutelma jostakin koneesta joka täytyy mekaanisesti korjata, eikä parantaa. Häiriöiden korjaaminen tarkoittaa ensisijaisesti elottomia kohteita tai jotka halutaan mieltää sellaisiksi, kuten ›häiriö‹ teurastamossa on kaasukammiosta pakoon juokseva karja, mutta teurastamo on eettisesti sanottuna sairas paikka. Sanalla ›sairaus‹ on eettisesti ja ihmisistä puhuttaessa paljon parempi kalskahdus.
- TämmöneTerveysNörttiMoi
Kristitty86____ kirjoitti:
›Häiriö‹ ja ›sairaus‹ ovat melkein sama asia, paitsi että sanaa ›häiriö‹ käytetään koneista, mutta sanaa ›sairaus‹ ihmisistä. Itse pysyn sanassa ›sairaus‹. Voi ruumiin sairautta kuten syöpää tai murtunutta luuta kutsua myös häiriöksi, mutta minusta se on melko turhaa sanojen vääntelyä. Mielisairaus pyritään parantamaan siinä missä ruumiin sairauskin. Häiriö on ei-toivottava siinä missä sairauskin. Tietysti asetan sairauden tai häiriön vähemmän arvokkaaksi kuin terveyden, niin tekee koko psykiatria, psykoanalytiikka, psykologia, sosiologia, yms. jos niillä on itseymmärrystä siitä mitä ovat tekemässä — arvottaminen on välttämätön osatekijä moraalisessa toiminnassa ja sellaista häiriöiden tai sairauksien parantaminen on. Sanalla ›häiriö‹ ennemminkin luodaan vaikutelma jostakin koneesta joka täytyy mekaanisesti korjata, eikä parantaa. Häiriöiden korjaaminen tarkoittaa ensisijaisesti elottomia kohteita tai jotka halutaan mieltää sellaisiksi, kuten ›häiriö‹ teurastamossa on kaasukammiosta pakoon juokseva karja, mutta teurastamo on eettisesti sanottuna sairas paikka. Sanalla ›sairaus‹ on eettisesti ja ihmisistä puhuttaessa paljon parempi kalskahdus.
Itselleni on psykiatrisessa hoidossa toettu autismin kirjo joka vielä aiemmassa luokituksessa luettiin aspergerin syndroomaksi. Koen itse todella loukkaavaksi kun puhuttaessa käytetään näitä vahentuneita ja lähes rasistisia termejä "mielisairaus" ja "mielisairas" eikä siis tätä nykykäytännön mukaista hyväksyttyä virallista lääketieteellistä termiä mielenterveyden häiriö. Nämä imaisut "mielisairaus" ja mielisairas" ovat vahvaasti leimaavia ja saavat tuntemaan ulkopuoliseksi. Näitä termejä käytetään nykyisin pääsääntöisesti puhekielen halventavana alatyylinä, joilla tarkoitetaan eihyväksyttyä käytöstä joka poikkeaa kuvitellusta normaalista tai eihyväksyttyä henkilöä joka poikkeaa kuvitellusta normaalista. Virallisesti kuitenkaan minkään kaltaista normaalia ihmistä ei ole olemassa muualla kuin mielikuvitus mailmassa, normaalia ihmistä ei siis ole olemassa todellisuudessa ja se voidaan todistaa myös sillä että ainuttakaan tismalleen täysin samanlaista ihmistä ei tässä maailmankaikkeudessa yksinkertaisesti vain ole. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö, oli ihminen tässätapauksessa millainen tahansa. Olisin näin siis todella todella kiitollinen jos voisitte pyyntää minulta anteeksi halventavaa kielenkäytöstänne ja siirtyä jatkossa käyttämään sitä hyväksyttyä virallista lääketieteellistä termiä puhuttaessa mielenterveyden häiriöistä. Minulle se olisi todella paljon. Kiitos.
Mielisairaudet masentaa ja lannistaa. Vainoharhaisuus, pakkomielteen ja neuroosit ovat kyllä aivan eri asia kuin uskonto. Uskonto tekee iloiseksi ja antaa egoon voimaa ja monia muita positiivisia tuntemuksia. Pyhässä Hengessä oleminen on välillä kuin olisi humalassa ja täynnä iloa.
Mielisairaus on masennusta, pelkotiloja, täydessä stopissa olemista, vainoharhoja etc. Melko lailla eri asia kuin uskonto.- Kristitty86____
Totta, en huomioinut kuin psykoottisten harhojen rakenteen. Masennuksen psykoanalytiikka on paljon vaikeampaa. Otsikointi on mitä on, mutta käsittelin aihetta varsin rajatusta näkökulmasta. Etenkin keskiajalla monet uskovaiset olivat erittäin masentuneita. Munkkien masentuneeseen jumalanpalvelukseen väsynyt Luther sanoikin, että melankolinen, raskas, masentunut yms. kokemus uskonnosta on merkki Saatanan vallasta ja että Jumala tekee iloiseksi — Luther itse kokikin Saatanan jatkuvasti riivaavan itseään. Minusta kuulostaa äkkiseltään sairaalta, että joku tulkitsee Saatanan riivaavan itseään kun on masentunut. Toisaalta prosessiteologisestikin voitaisiin ajatella, että Saatana on ihmisen psykofyysistä lankeamista esimerkiksi syvään masennukseen... ja sikäli oikeanlaisten lääkkeiden kehitys on myös Jumalan työskentelyä — sellaisten lääkkeiden kuin Venlafaxin, jotka aidosti auttavat ihmisiä kamppailemaan itselleen tärkeiden asioiden puolesta ja itse paljastamaan elämän merkityksen uudelleen. Venlafaxiinia kutsutaan tietyissä piireissä vauva-MDMA:ksi, vaikka sen vaikutusmekanismi onkin tavallaan päinvastainen; MDMA vapauttaa serotoniinia ja SnRI puolestaan kerryttää sitä estämällä serotoniinipumppuja toimimasta (minkä takia MDMA ei toimi kun on SnRI-lääkitystä veressä).
- wind-
>>Samoin on periaatteessa mahdollista, että uskonnollisuus määritellään tulevaisuudessa mielisairaudeksi.<<<
Kun uskonnollisuus pysyy kontrollissa terveen järjen avulla, kuten yleisesti
mennään uskovaisten ajatuksissa, ei puhuta edes mt-häiriöistä. Vakaumuksissa
olevat terveen järjen vastaisuudet, kuten kunniamurha, lapsiavioliitot, verensiirron kielto, marttyyrikuolema, homoseksuaalien hirttäminen ym ym, voitaisiin kriminalisoida. Kuitenkin kulttuurit ja uskonlahkot kieltävät sen, vaikka ne voivat aiheuttaa herkemmille ihmisille mt-ongelmia ja pakoa pois liikkeiden sisältä. Mielisairaus todennetaan kuitenkin aina lääketieteellisin metodein.
Hallusinaatiossa tapahtuva harhaisuus ja itsekseen profetointi, keskustelu jeesuksen ja jumalan kanssa herättää äkkiarvaamatta kysymyksen harjoittaako henkilö vakavasti omaa uskontoaan, vai onko kyseessä mielialahäiriö tai -sairaus.
Kun kontrolli menee....eli ihminen kokee olevansa poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen Hengen Ilmaus ja omaa äärettömiä voimia ja ominaisuuksia
eli kuvittelee olevansa jumala muiden oireiden ohella...silloin mennään harhoihin.... valtuudet on toki luvattu Jumalan Kaltaiseksi luotuna, mutta se ei tarkoita samaa, vaikka äänet tuntuisivat olevan läsnä ja voimat täydessä kunnossa juuri tänään ja huomenna profetoimisen päivinä, joita on viikossa seitsemän.... tässä mennään sekä mielisairauden että ääriuskonnollisuuden rajapyykille ja näiden yhdistelmässä syntyvät terroriteot joita on maailmassa lähes joka päivä... - 12___13
Ehkä suurin mielen sairaus on pelko (ja sen alalajit, ahneus, kateus). Ne voivat pahimmillaan olla kuin mielen syöpä. Uskonto ei ole mielensairaus, jos sillä tarkoitetaan, että uskoo Jeesuksen sanoman rakkaudesta ja rakastaa lähimmäistä niin kuin Jeesus opetti, se tuo vain hyviä asioita esiin ja parantaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911505
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1701203En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1041060Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll15947- 82870
- 66793
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?40777Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli289743Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107738Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K59725