suomalaista työeläkejärjestelmää. Hän on saamassa työeläkettä vain noin tuhat euroa, vaikka on painanut töitä 45 vuotta.
– Minulla on reilu vuosi aikaa eläkkeelle jäämiseen, kertoo tällä haavaa osa-aikatöitä tekevä Huttunen.
Hän perusti oman yrityksen 1997 ja pyöritti sitä kaksikymmentä vuotta. Yritys asensi esitys- ja av-tekniikkaa eri tapahtumiin.
– Ensimmäiset kymmenen vuotta sujuivat ihan hyvin, mutta sitten ulkomaiset toimijat alkoivat tulla Suomeen. Ei siinä pienen kannattanut sinnitellä.
Rahat kuluivat laitevuokriin ja alihankkijoille eikä Huttunen pystynyt maksamaan itselleen kovin paljoa palkkaa. Työntekijöitä hänellä ei ollut.
– Siivoojakin tienasi minua paremmin.
Hyvien vuosien ansiosta Huttunen pystyi kuitenkin maksamaan itselleen vapaaehtoista eläkettä, jota hän on saanut pari vuotta. Muutaman vuoden kuluttua se loppuu ja hän siirtyy työeläkkeen piiriin.
Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Huttunen oli palkkatöissä, mutta ne olivat hänen mukaansa lyhyitä suhteita. Välillä hän oli työttömänä ja työvoimakoulutuksessa. Eläkettä alkoi kertyä vasta 23-vuotiaana, vaikka työnteon hän aloitti jo 17-vuotiaana.
– Suomi on kallis maa eikä tuhannen euron eläke riitä elinkustannuksiin Helsingissä. Omistusasuminenkin on kallista, vastikkeemme on yli 500 euroa kuukaudessa, hän puuskahtaa.
Huttunen pohtiikin muuttoa halvempaan maahan, esimerkiksi Italiaan tai Kroatiaan. Elinkustannukset näissä maissa ovat puolet Helsingin tasosta.
Hänen vaimonsa eläkevuosiin on aikaa vielä viitisen vuotta.
Yhteiskunnan tuilla Huttunen ei halua elää, sillä silloin pitäisi luopua niin omistusasunnosta kuin mökistäkin.
Suomen Yrittäjien työlainsäädännön asiantuntija Albert Mäkelä muistuttaa yrittäjän eläkkeen kertyvän yel:stä eli yrittäjän eläkevakuutuksesta.
– Yel on pakollinen, mutta sen tason voi käytännössä määrittää itse. Jos pitää maksun pienenä, eläkekin on sitten pieni. Mitä suurempi maksu, sitä parempi eläke.
Mäkelän mukaan suuri osa pienyrittäjistä pitää eläkevakuutusmaksut minimissä. Varsinkin nuoret yrittäjät tinkivät maksusta, koska eivät välttämättä paljoa mieti eläkevuosia ja yel-maksu on kallis.
– Eläkettä varten voi tietysti varautua myös muillakin tavoin, esimerkiksi vapaaehtoisilla eläkejärjestelyillä, muilla säästöillä tai vaikka sijoitusasunnolla, Mäkelä sanoo.
Hän ei allekirjoita Huttusen väitettä, että pienyrittäjistä on tulossa eläkeköyhälistöä.
– Se on turhan jyrkästi sanottu. Tosin voi sanoa, että yrittäjien eläkejärjestelmässä on kyllä ongelmiakin.
Uskotko, että eläkkeesi riittää elämiseen?
– Minulla on reilu vuosi aikaa eläkkeelle jäämiseen, kertoo tällä haavaa osa-aikatöitä tekevä Huttunen.
Hän perusti oman yrityksen 1997 ja pyöritti sitä kaksikymmentä vuotta. Yritys asensi esitys- ja av-tekniikkaa eri tapahtumiin.
– Ensimmäiset kymmenen vuotta sujuivat ihan hyvin, mutta sitten ulkomaiset toimijat alkoivat tulla Suomeen. Ei siinä pienen kannattanut sinnitellä.
Rahat kuluivat laitevuokriin ja alihankkijoille eikä Huttunen pystynyt maksamaan itselleen kovin paljoa palkkaa. Työntekijöitä hänellä ei ollut.
– Siivoojakin tienasi minua paremmin.
Hyvien vuosien ansiosta Huttunen pystyi kuitenkin maksamaan itselleen vapaaehtoista eläkettä, jota hän on saanut pari vuotta. Muutaman vuoden kuluttua se loppuu ja hän siirtyy työeläkkeen piiriin.
Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Huttunen oli palkkatöissä, mutta ne olivat hänen mukaansa lyhyitä suhteita. Välillä hän oli työttömänä ja työvoimakoulutuksessa. Eläkettä alkoi kertyä vasta 23-vuotiaana, vaikka työnteon hän aloitti jo 17-vuotiaana.
– Suomi on kallis maa eikä tuhannen euron eläke riitä elinkustannuksiin Helsingissä. Omistusasuminenkin on kallista, vastikkeemme on yli 500 euroa kuukaudessa, hän puuskahtaa.
Huttunen pohtiikin muuttoa halvempaan maahan, esimerkiksi Italiaan tai Kroatiaan. Elinkustannukset näissä maissa ovat puolet Helsingin tasosta.
Hänen vaimonsa eläkevuosiin on aikaa vielä viitisen vuotta.
Yhteiskunnan tuilla Huttunen ei halua elää, sillä silloin pitäisi luopua niin omistusasunnosta kuin mökistäkin.
Suomen Yrittäjien työlainsäädännön asiantuntija Albert Mäkelä muistuttaa yrittäjän eläkkeen kertyvän yel:stä eli yrittäjän eläkevakuutuksesta.
– Yel on pakollinen, mutta sen tason voi käytännössä määrittää itse. Jos pitää maksun pienenä, eläkekin on sitten pieni. Mitä suurempi maksu, sitä parempi eläke.
Mäkelän mukaan suuri osa pienyrittäjistä pitää eläkevakuutusmaksut minimissä. Varsinkin nuoret yrittäjät tinkivät maksusta, koska eivät välttämättä paljoa mieti eläkevuosia ja yel-maksu on kallis.
– Eläkettä varten voi tietysti varautua myös muillakin tavoin, esimerkiksi vapaaehtoisilla eläkejärjestelyillä, muilla säästöillä tai vaikka sijoitusasunnolla, Mäkelä sanoo.
Hän ei allekirjoita Huttusen väitettä, että pienyrittäjistä on tulossa eläkeköyhälistöä.
– Se on turhan jyrkästi sanottu. Tosin voi sanoa, että yrittäjien eläkejärjestelmässä on kyllä ongelmiakin.
Uskotko, että eläkkeesi riittää elämiseen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eiköhän yrittäjäjäjärjestö saane prosentit YEL vakuutuksista. Siksi puhuvat sen hyväpuolista.
Tuollaiset+"mäkelät"+ei+tiedä+paskaakaan+todellisuudesta.+Hän+voi+puhua+lämpimikseen+mitä+lystää.+