poikaystäväni asuu n.300 km:n päässä minusta. tästä huolimatta olemme seurustelleet kohta vuoden. viime vuoden vappuna petin häntä. (olimme olleet yhdessä silloin reilun kuukauden) sänkyyn asti en mennyt, mutta suutelin monet kerrat omasta tahdostani ja nautin siitä..
pidin tuon kaiken sisälläni, en kertonut kenellekään pettämisestäni, mutta viime vuoden lopussa oli kerrottava. poikaystäväni ei edes suuttunut. tämä, ei kuitenkaan ole varsinainen ongelmani.. ongelma on se, etten voi luottaa poikaystävääni, koska hän on lukemattomat kerrat valehdellut minulle.. aluksi jopa ikänsä. itse petin, onko nyt väärin olla luottamatta toiseen? olen jo kolme kertaa jättänyt poikaystäväni pienen ajan sisällä.. tekeekö hän väärin kun rukoilee minua takaisin? teenkö minä väärin kun otan hänet takaisin? eikö se, että olen jättänyt hänet kolme kertaa, kerro siitä, etten tahdo olla hänen kanssaan enää? etten halua menettää nuoruuttani näin, ikävän kanssa eläen? silti.. en voi kieltää sitä, ettenkö häntä rakastaisi, rakastan, enemmän kuin mitään.. mutta kaipaan vaihtelua.. olisin valmis pettämään häntä uudestaankin, eihän hän sitä saisi tietää, kun asuu niin kaukana, mutta tiedän, ettei omatuontoni antaisi minulle rauhaa, jos häntä pettäisin.. kuitenkin, eikö sekin, että haluaisin ja voisin kyllä pettää, kerro siitä, että tämä suhde on tuhoon tuomittu? mitä mieltä olette? eikö luottamus ole suhteen perusta..?
pidin tuon kaiken sisälläni, en kertonut kenellekään pettämisestäni, mutta viime vuoden lopussa oli kerrottava. poikaystäväni ei edes suuttunut. tämä, ei kuitenkaan ole varsinainen ongelmani.. ongelma on se, etten voi luottaa poikaystävääni, koska hän on lukemattomat kerrat valehdellut minulle.. aluksi jopa ikänsä. itse petin, onko nyt väärin olla luottamatta toiseen? olen jo kolme kertaa jättänyt poikaystäväni pienen ajan sisällä.. tekeekö hän väärin kun rukoilee minua takaisin? teenkö minä väärin kun otan hänet takaisin? eikö se, että olen jättänyt hänet kolme kertaa, kerro siitä, etten tahdo olla hänen kanssaan enää? etten halua menettää nuoruuttani näin, ikävän kanssa eläen? silti.. en voi kieltää sitä, ettenkö häntä rakastaisi, rakastan, enemmän kuin mitään.. mutta kaipaan vaihtelua.. olisin valmis pettämään häntä uudestaankin, eihän hän sitä saisi tietää, kun asuu niin kaukana, mutta tiedän, ettei omatuontoni antaisi minulle rauhaa, jos häntä pettäisin.. kuitenkin, eikö sekin, että haluaisin ja voisin kyllä pettää, kerro siitä, että tämä suhde on tuhoon tuomittu? mitä mieltä olette? eikö luottamus ole suhteen perusta..?
Vastaukset 7
Vanhimmat
mä oon tosi nuori ite! ja oon LESBO vaikken haluais! ei sinun kannata enään olla hänen kanssa jos sinusta oikesti tuntuu tuolta! ei millään pahalla mutta sä oot hänelle aika ilkeä! satutat häntä koko ajan enemmän ja enemmän kun jätät hänet ja niin edelleen............. no eipä tässä muuta!
Mielestäni teidän suhde on tuhoon tuomittu, kuten itsekin sanoit. Rakkautta on monenasteista. Täydellinen rakkaus ei salli pettämistä, eikä silloin edes tule mieleen moinen. Kuuntele sydäntäsi, mutta älä hylkää järkesi ääntä. Tämä on neuvoni, ja näin minäkin yritän tehdä, vaikka välillä ihmissuhdekiemurat tuntuvat liian monimutkaisilta.
sonjalle ja lesbo88:lle myös kaunis kiitos vastauksistanne..! :) kaunista kevään tulon odotusta kaikille toivottelee, Lumi.
Luottamus on todellakin suhteen perusta! Muista se! Ja suhteenne ei ole vakavalla pohjalla jos olet hänen kanssaan jo kolmatta kertaa...
mitä sä haluat elämältä, mieti sitä ja päätä sitten haluatko juuri nyt seurustella kun on nuoruus vielä tallella...ei sitä sitten kannata ruikuttaa kun on seurustellu nuoruus ajan ja on sitte eronnu että voi voi ku ei enää kehtaa mennä mihkään....
ja vaikka sä sanot rakastavas poikaa nii mieti rakastatko sitä todella, koko sydämestä...?
toivottavasti kirjoitukseni ei loukannut sua mitenkään, en tarkoittanut sitä niin.
Tsemppiä kuitenkin sulle!
eihän tuo minua loukannut.. kiitos vain kovasti vastauksestasi. ja niin.. minun piti miettiä, rakastanko poikaystävääni.. kyllä minä rakastan.. koko sydämestäni. täytyy vain saada tukeva ote omasta niskastani ja jälleen kertoa hänelle kuinka asiat ((oikeastaan, edelleenkin)) ovat.. no enivei. kiitos sinulle :)
Olen iloinen että kirjoitukseni ei loukannut sinua..jos haluat kirjoitella jatkossakin vielä niin osoite on: [email protected]
koska ystäviä ei voi koskaan olla liikaa... =)
Hyvää jatkoa sinulle!
Jos todellakin rakastaa, niin silloin ei päästä mitään siihen väliin ja jos rakastaa..EI PETÄ!!!! ELikkä älä ota sitä jätkää takaisin vitun lutka!!!!!!!! Sä et oo sen arvoinen!!!!!! Jätä kunnolliset jätkät rauhaan!!!!!!!!!!