kauppalehti.fi/uutiset/tama-on-rakennusalan-suuri-tabu/QyASc4gL?ref=facebook:7d86
Kyllä on kieroa hommaa ja samaa harrastetaan tälläkin paikkakunnalla.
"Tämä on rakennusalan ”suuri tabu”.
Vuosikymmeniä alalla toiminut kertoo, mistä rakennusalalla ei puhuta.
Rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen totesi yhtiön tulosinfossa 9. elokuuta, että ilman virolaisia käytännössä mitään kohdetta ei voida rakentaa.
Toimitusjohtajan heitto ulkomaalaisten palkkaamisesta suomalaisille työmaille on noussut kuumaksi puheenaiheeksi työpaikkojen taukopöydissä. Juttu onkin poikinut paljon palautetta suoraan rakennustyömailta.
”SRV ei kanna yhteiskuntavastuutaan. He lähettivät sopivasti koulun alkuihin viestin, että koulunkäynti ei kannata, teille ei ole töitä”, sanoo pitkään rakennusalalla työskennellyt, nimettömänä pysyttelevä lähde.
”Työmailla on sähkömiehinä sikopaimenia Kohtla-Järven takaa, ja hometaloa tulee tuubista ulos”, hän jatkaa.
Hän luettelee muutamia homekohteita pääkaupunkiseudulta ja kertoo, miksi näin on päässyt käymään.
”Matalaenergiatalossa ei ole enää hukkalämpöä, joka kuivattaisi kosteutta. Sen takia virolaisia pidetään kovassa arvossa, koska he vähät välittävät kuivamisajoista. Alitetaan kaikkien valmistajien kaikki ajat ja laitetaan märkää märän päälle. Ei se sieltä ikinä kuivu. Se muuttuu homeeksi”, hän sanoo.
Hänen mukaansa rakennuttajia ei ole kuitenkaan pistetty korjaamaan takuuaikana homehtuneita rakennuksia, vaan niitä päästetään tarkoituksella läpi.
”Suomessa on rakennusmääräykset, ja jos ei muuta, niin on toteutettava hyvää rakennustapaa. Se ei toteudu. Homekouluja on Suomen-maa pullollaan”, hän kertoo.
Mahdoton hintakilpailu
Suomalaiset joutuvat hänen mukaansa kouluttamaan ”umpimetsästä tulleita”, kun nämä eivät osaa käyttää edes työkaluja. Heidän toiminnastaan aiheutuu jatkuvasti myös vaaratilanteita.
”Heti kun he vähän oppivat, heidät pistetään kotimaahansa rakentamaan suomalaista laatua.”
”Joka ikinen tarjous, jonka minä olen nähnyt, joissa rakennetaan esimerkiksi venäläisille Suomessa tai rajojen ulkopuolella, niin tarjousasiakirjoissa on kissankokoisilla kirjaimilla, että hyväksytään ja on käytettävä vain suomalaista työvoimaa. Eli venäläiset miljonäärit eivät luota pätkääkään oman toppahousunsa ammattitaitoon.”
Yhtenä suurena ongelmana hän pitää sitä, että isojen rakennusyhtiöiden tarjoamat laskutushinnat ovat 27–28 euroa tunnilta. Sillä suomalaiset yritykset eivät pärjää mitenkään. Samaan aikaan nuoria pitäisi aktivoida töihin.
”Herranjumala sentään! Ei niitä kiinnostakaan tulla raatamaan kymmenellä eurolla tunti.”
Suomalaisten kouluttamat työntekijät pistävät myös monesti jo parin työmaan jälkeen oman yrityksensä pystyyn ”suurelta osin pääurakoitsijoiden rohkaisemina”.
”Sen jälkeen samoilla työmailla kisataan juuri tällä 20-plus-euroa per laskutustunti hintatasolla entisiä työntekijöitä vastaan. Tätä kaksinaamaista peliä pelaavat kaikki suuret rakennusalan toimijat.”
”Tämä on tehokkain tapa saneerata suomalaiset ammattimiehet kortistoon ja yhteiskunnan tukiverkkoihin.”
Suuri tabu
”Tällä pistetään koko koulujärjestelmä matalaksi. Täällä on järjetöntä käydä kouluja, koska tuolta saa oppimatonta porukkaa, joka on ’parempaa tekemään töitä’. Se on vaarallinen viesti, oli ala mikä hyvänsä.”
”Kymmenen vuoden päästä me olemme eläkkeellä. Onko tilanne todella silloin se, että tuolta umpimetsästä Udmurtiasta tulee halppistekijät tekemään tänne töitä, ja suomalaiset ovat köyhyysloukussa ja kortistossa?”, mies ihmettelee.
Hänen mukaansa Suomeen rakennetaan yhteiskuntaa, jossa suomalaiset eivät tule toimeen.
”Tämä ei ole lainkaan isänmaallista toimintaa. Ei ole ihme, että yhtiöt ovat kriisissä. Mikään niiden rakentama ei käy kaupaksi, kun kaikki tietävät, että siellä on niin paljon rakennusvirhettä piiloteltuna.”
”Näitä kohteita ei ole rakennettu sillä lailla, että ne kestäisivät kohtuullisesti käyttöiän loppuun. Mutta se on suuri tabu. Siitä ei saa puhua”, hän sanoo."
Kyllä on kieroa hommaa ja samaa harrastetaan tälläkin paikkakunnalla.
"Tämä on rakennusalan ”suuri tabu”.
Vuosikymmeniä alalla toiminut kertoo, mistä rakennusalalla ei puhuta.
Rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen totesi yhtiön tulosinfossa 9. elokuuta, että ilman virolaisia käytännössä mitään kohdetta ei voida rakentaa.
Toimitusjohtajan heitto ulkomaalaisten palkkaamisesta suomalaisille työmaille on noussut kuumaksi puheenaiheeksi työpaikkojen taukopöydissä. Juttu onkin poikinut paljon palautetta suoraan rakennustyömailta.
”SRV ei kanna yhteiskuntavastuutaan. He lähettivät sopivasti koulun alkuihin viestin, että koulunkäynti ei kannata, teille ei ole töitä”, sanoo pitkään rakennusalalla työskennellyt, nimettömänä pysyttelevä lähde.
”Työmailla on sähkömiehinä sikopaimenia Kohtla-Järven takaa, ja hometaloa tulee tuubista ulos”, hän jatkaa.
Hän luettelee muutamia homekohteita pääkaupunkiseudulta ja kertoo, miksi näin on päässyt käymään.
”Matalaenergiatalossa ei ole enää hukkalämpöä, joka kuivattaisi kosteutta. Sen takia virolaisia pidetään kovassa arvossa, koska he vähät välittävät kuivamisajoista. Alitetaan kaikkien valmistajien kaikki ajat ja laitetaan märkää märän päälle. Ei se sieltä ikinä kuivu. Se muuttuu homeeksi”, hän sanoo.
Hänen mukaansa rakennuttajia ei ole kuitenkaan pistetty korjaamaan takuuaikana homehtuneita rakennuksia, vaan niitä päästetään tarkoituksella läpi.
”Suomessa on rakennusmääräykset, ja jos ei muuta, niin on toteutettava hyvää rakennustapaa. Se ei toteudu. Homekouluja on Suomen-maa pullollaan”, hän kertoo.
Mahdoton hintakilpailu
Suomalaiset joutuvat hänen mukaansa kouluttamaan ”umpimetsästä tulleita”, kun nämä eivät osaa käyttää edes työkaluja. Heidän toiminnastaan aiheutuu jatkuvasti myös vaaratilanteita.
”Heti kun he vähän oppivat, heidät pistetään kotimaahansa rakentamaan suomalaista laatua.”
”Joka ikinen tarjous, jonka minä olen nähnyt, joissa rakennetaan esimerkiksi venäläisille Suomessa tai rajojen ulkopuolella, niin tarjousasiakirjoissa on kissankokoisilla kirjaimilla, että hyväksytään ja on käytettävä vain suomalaista työvoimaa. Eli venäläiset miljonäärit eivät luota pätkääkään oman toppahousunsa ammattitaitoon.”
Yhtenä suurena ongelmana hän pitää sitä, että isojen rakennusyhtiöiden tarjoamat laskutushinnat ovat 27–28 euroa tunnilta. Sillä suomalaiset yritykset eivät pärjää mitenkään. Samaan aikaan nuoria pitäisi aktivoida töihin.
”Herranjumala sentään! Ei niitä kiinnostakaan tulla raatamaan kymmenellä eurolla tunti.”
Suomalaisten kouluttamat työntekijät pistävät myös monesti jo parin työmaan jälkeen oman yrityksensä pystyyn ”suurelta osin pääurakoitsijoiden rohkaisemina”.
”Sen jälkeen samoilla työmailla kisataan juuri tällä 20-plus-euroa per laskutustunti hintatasolla entisiä työntekijöitä vastaan. Tätä kaksinaamaista peliä pelaavat kaikki suuret rakennusalan toimijat.”
”Tämä on tehokkain tapa saneerata suomalaiset ammattimiehet kortistoon ja yhteiskunnan tukiverkkoihin.”
Suuri tabu
”Tällä pistetään koko koulujärjestelmä matalaksi. Täällä on järjetöntä käydä kouluja, koska tuolta saa oppimatonta porukkaa, joka on ’parempaa tekemään töitä’. Se on vaarallinen viesti, oli ala mikä hyvänsä.”
”Kymmenen vuoden päästä me olemme eläkkeellä. Onko tilanne todella silloin se, että tuolta umpimetsästä Udmurtiasta tulee halppistekijät tekemään tänne töitä, ja suomalaiset ovat köyhyysloukussa ja kortistossa?”, mies ihmettelee.
Hänen mukaansa Suomeen rakennetaan yhteiskuntaa, jossa suomalaiset eivät tule toimeen.
”Tämä ei ole lainkaan isänmaallista toimintaa. Ei ole ihme, että yhtiöt ovat kriisissä. Mikään niiden rakentama ei käy kaupaksi, kun kaikki tietävät, että siellä on niin paljon rakennusvirhettä piiloteltuna.”
”Näitä kohteita ei ole rakennettu sillä lailla, että ne kestäisivät kohtuullisesti käyttöiän loppuun. Mutta se on suuri tabu. Siitä ei saa puhua”, hän sanoo."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täyttä soopaa. Suomalaisia työmiehiä saa samalla hinnalla vuokrafirmojen kautta töihin ja rakennusfirmat myös käyttävät heitä. Joskin käyttävät myös virolaisia ja muita, jotka yleensä ovat alihankkijoiden työntekijöitä ja joiden työstä moni vetää välistä. Itse rakennusfirma saa vuokrafirmasta kyllä työntekijän samalla hinnalla. Joskaan ei mitään liitonmiestä, joka valittaa joka asiasta ja jonka töiden pitäisi muiden tehdä. Ne ovat liitä kalliita suomalaisia ammattiliiton suojelemia työmiehiä, joiden avulla ajettu firmoja konkurssiin.
Kyllä on täyttä totta mitä itse työmaita kierrelly, niin yleensä on juurikin tuota että kauhea vauhti ja virheistä ei välitetä tai puhuta.
Itse en osta mitään tuotteita, jos sitä ei ole puhtaalla suomalaisella työvoimalla valmistettu.
Sitten jos ulkomaalaisen vuokrafirman kautta ovat töissä suomessa, niin he eivät omien puheiden ja työnantajan mukaan maksa senttiäkään veroja suomeen. Sekö on oikein, että suomessa tehdystä työstä ei makseta veroja tänne? Turha puolustella, kun faktoja on niin paljon nähty.
Jokatapauksessa suomalaiset kuuluisi ensin työllistää ensisijaisesti ja sitten vasta tarpeen vaatiessa muita.
Onneksi joissaki lafkois arvostetaa vielä Suomalaista työmiestä:
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201711162200537666_tb.shtml
"Yrittäjä-Timo, 72, ei irtisano työntekijöitä vaikeinakaan aikoina - ylitöihin jääville pomo tekee eväsleivät omalla kustannuksellaan: ”Moni pitää erikoisena”
Nykypäivän irtisanomisuutisten lomassa varkautelaisen yrittäjän, Timo Tenhusen, 72, johtamisfilosofia on raikas poikkeus. Hän ei yksinkertaisesti irtisano työntekijöitään vaikeinakaan aikoina.
- Arvostan työntekijää, siitä se lähtee. Täytyy olla ihminen ihmiselle, noin 40 henkilön Varkauden Puu -yritystä johtava Timo Tenhunen sanoo.
Hänet palkittiin juuri Varkauden Yrittäjien Elämäntyö -palkinnolla eikä turhaan. Tenhusen firmassa työntekijät viihtyvät ja pysyvät, jotkut jopa eläkeikään asti. Yritys valmistaa puulistoja.
"Jokainen tarvitsee työtä"
Kohta 40 vuotta toiminut yritys on kokenut kovia aikoja suhdanneherkällä alalla, lamat ja laskukaudet ovat koetelleet. Irtisanomisilla ei ole kuitenkaan koskaan ratkaistu yrityksen ongelmia, vaikka konkurssikin on joskus ollut lähellä.
- Ei ole koskaan ollut syytä irtisanoa huonoina tai hyvinä aikoina. Olen lähtöisin vaatimattomasta pienviljelijäperheestä ja arvostan ihmistä. Jokainen tarvitsee työtä, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, Tenhunen linjaa.
Johtajalle itselleen vaikeat ajat ovat olleet stressaavaa aikaa, mutta niistä on päästy yli muun muassa sen avulla, että Tenhusella on ollut luottamukselliset välit tavarantoimittajiin, joiden kanssa on voitu sopia joustoista maksuissa. Vientikin on pelastanut vaikeina hetkinä.
- Meiltä lähtee tavara aina siten, miten on sovittu. Ja palkat on maksettu aina ajallaan työntekijöille, vaikka muita laskuja ei olisi pystytty maksamaan heti, Tenhunen jatkaa.
Samassa pöydässä istutaan
Tenhusen inhimillistä otetta työntekijöihin kuvastaa myös se, ettei hänen firmassaan erotella pomoja ja työntekijöitä.
- Samassa pöydässä istutaan ja yhdessä juodaan kahvit. Työntekijät ovat olleet minulle kavereita.
Timo Tenhunen pitää ruoanlaitosta ja tekaisee ylityöhön jääville työntekijöilleen jopa voileivät valmiiksi, että työt sujuisivat sutjakammin. Timon kokkauksista saavat nauttia myös yritykseen saapuvat vieraat. Ja eväät ja ruoat hän muuten rahoittaa omasta pussistaan, ei firman kassasta.
Myös työntekijät arvostavat pomoaan, eivätkä kyseenalaista pomonsa osaamista, joka on syntynyt pitkän ja monipuolisen työuran aikana.
- Jokainen tietää, että osaan hommani. Ja minä tiedän, että hyviä höyläreitä ei kasva puussa, vaan heidät on itse koulutettava.
Yritys on onnistunut sopeuttamaan myös ulkomailta, kuten Venäjältä tulleet työntekijänsä yrityksen ja Varkauden arkeen.
Saanut kiitosta
Tenhunen epäilee, että harva samankokoinen tai suurempi yritys toimii samalla tavalla kuin hänen yrityksensä.
- Moni on pitänyt tapaani toimia erikoisena. Kauppareissulla saan kyllä kiitosta ihmisiltä, että kylläpä pidät hyvää huolta työntekijöistäsi.
Timo Tenhunen jakaa johtamisfilosofiaansa mielellään nuoremmille yrittäjille. Hän toimii yrityskummina Pohjois-Savossa.
- Jos joku kysyy neuvoja, niin aina vastaan, Timo lupaa.
Tenhusesta kertoi ensimmäisenä Warkauden lehti."
Onneksi on näitä kunnollisiakin yrittäjiä olemassa, jotka tajuaa että ilman työmiestä ei ole pärjäävää yritystä.