Juice Leskinen on jees!

Tykkään Juice Leskisestä ihan helvetisti. Olen kuunnellut hänen kaikki albuminsa, melkein jokaisen hänen kappaleensa ja lukenut koko hänen kirjallisen tuotantonsa. Olen lukenut kaksi elämäkertaa ja vienyt kynttilän maestron haudalle. En ikinä ole nähnyt hän livenä, nimmaria minulla ei ole. Ikää minulla on 14 vuotta, aloitin Juicen kuuntelemisen kolme vuotta sitten. Juice tulee kestämään aikaa ikuisesti, laulut ja runot jäävät elämään, vaikka maestro itse on jo kuollut. Jos hänet unohdetaan tulevaisuudessa, nuoriso löytää hänet kuitenkin uudelleen jossain vaiheessa. Suomi ja suomalaiset tulevat muistamaan ja tuntemaan hänet aina, Juicen lauluja soitetaan ja runoja luetaan jälkipolville kymmenien, ellei jopa satojen vuosien ajan.

Juice Leskinen oli yksi suurimmista neroista. Hän oli viisas, ymmärtäväinen, terävä-älyinen ja sanavalmis taiteilija, jonka kielellistä älykkyyttä pystyy vertaamaan Mikael Agricolaan, J. L. Runebergiin ja Eino Leinoon. Leskisellä oli myös ilmiömäinen muisti. Hänen maailmankuvansa, sielunmaisemansa ja persoonansa olivat erilaisia ja erikoisia, jonka vuoksi minä arvostan häntä yli kaiken. Hän oli sarkastinen, näsäviisas ja ironinen, jolla hän viihdytti kaikkia ympärillä olevia ihmisiä.

Juice Leskinen on lempilaulajani ja -runoilijani. Hän kirjoitti laulujen ja runojen sanat hienosti ja oivallisesti. Laulujen ja runojen tarinat tulivat usein hänen omasta elämästään, ajatuksistaan ja mielipiteistään. Hän avautui tunteistaan, menneisyydestään ja ajatuksistaan hyvin harvoin toisille ihmisille, jonka vuoksi hän toi niitä julki omissa taideteoksissaan. Lauluissa ja runoissa on jotain hyvin olennaista, jotain hyvin erityistä. Juicen lauluääni ja ulkonäkö eivät olleet kauhean miellyttäviä, mutta niillä ei ole mitään tekemistä sävellysten ja sanoitusten kanssa.

Juice Leskinen ei saanut koskaan Iskelmä-Finlandiaa tai Pro Finlandia -mitalia. Tämä minua ihmetyttää yli kaiken. Hänet kuitenkin palkittiin lukuisilla muilla palkinnoilla sekä kunnianosoituksilla. Hänen kitaransa, kultalevynsä ja yli 2 300 niteen kokoinen kirjakokoelmansa ovat tallessa eri puolilla Tamperetta. Mielestäni Leskiselle pitäisi omistaa kokonainen museo sekä liputuspäivä. Hänet kutsuttiin Linnan juhliin vuosina 1986 ja 1998.

Taiteilija Juice Leskinen (19.02.1950 - 24.11.2006).

Ihmiset, vaalikaa Juice Leskisen tuotantoa ja muistoa iankaikkisesti! Kootkaa videoita, kappaleita, kirjoja sekä valokuvia kaikkiin tärkeisiin paikkoihin ja jakakaa niitä eteenpäin! Kiitoksia teille.