Esseetä aiheesta lähikuvauksen objektiivit. Mietelmiä, havaintoja, ja keskustelun aihetta, ovatko muut samaa mieltä.
Yleensä noin 100 millin kinovastaavuutta on totuttu käyttämään kaunistelukuviin - kukat, naamat, ja muu abstrakti, jossa ei pyritä esittämään suoria viivoja, eikä kuutioita, eikä särmiöitä. Pikkutele saa täydellä aukolla esim. kukan kukoistuksen erottumaan taustan mullasta, ruohosta ja muusta röhnästä, joka jää epäterävämmäksi kuvassa. Normaaliobjektiivi sen sijaan vääristäisi naamakuvia. Ehkä nenä näyttäisi suhteettoman suurelta ja posket pyöreiltä. Tämä johtuu kuvausetäisyydestä. Normaalipolttovälillä mentäisiin lähemmäksi kuin pikkutelellä.
Mutta tuotekuvissa tilanne saattaa olla toisinpäin. Normaaliobjektiivi voi antaa luonnollisemman perspektiivivaikutelman kuvaan, kuin pikkutele. Jos lukija ei ole kiinnittänyt asiaan huomiota, voi kokeilla asiaa käytännössä. Esim. ruokapöydälle paristopakkaus, tulitikkulaatikko tai muu suorakulmainen särmiö vinoon asentoon, esim. vasen reuna lähemmäs ja oikea kauemmas. Sitten yläviistosta lähikuvia (kompaktikameran) pikkutelellä, normaalipolttovälillä ja laajakulmalla. Kuvista saattaa huomata yllättävän/erikoisen seikan:
Pikkutele vääristää tuotekuvan perspektiiviä siten, että takimmaisen pariston takapää näyttää luonnottoman suurelta verrattuna etummaisen etureunaan - ehkä niin luonnottomalta, että kuvassa koko pakkaus näyttää kaartuvan takaosasta ylöspäin pöydältä pullistuen, mutkalle. Jos ei haluta tällaista Salvador Dalin surrealismin kaltaista vääntymistä kuvaan, sitten normaalipolttoväli on parempi tähän kuvausaiheeseen. Ehkä lievä laajakulmakin joissain tilanteissa.
Asiassa on tämäkin puoli, että jos sinulla on jostain tilanteesta tukku huonoja, vääristyneen näköisiä telekuvia, niin niistä ei ehkä pysty liimailemaan hyvän, luonnollisen näköistä palapeliä. Mutta jos on yksi kohtuullisen hyvä laajakulmakuva tilanteesta, niin ehkä siitä saa tehtyä komeita osasuurennoksia, jotka vastaavat normaaliobjektiivin tai pikkutelen vaikutelmaa.
Makro-objektiiveja paremmuusjärjestyksessä:
http://www.cameraegg.org/best-macro-lenses/
Normaalimakro vai pikkutele?
12
680
Vastaukset
- Canonisti_____minäkin
Juttu perustuu Dxomarkin testeihin. Sääli etteivät ole kyenneet ratkaisemaan Fujin kennoihin liittyvää algoritmiongelmaansa. Nähtäisiin, ovatko Fujin perusobjektiivit oikeasti niin paljon parempia kuin kilpailijoiden, kuin muissa testeissä on annettu ymmärtää.
Itse kuvaisin tuotekuvat pääsääntöisesti juuri satamillisellä makrolla. APS-C koossa minulla on kuusikymppinen tuossa käytössä. Mutta juuri juuri noin, kuten aloittaja toteaa. Jos tuotetta on luonnossa tapa katsoa kovin läheltä, kannattaa miettiä, mikä on paras ratkaisu.
Objektiivin lisäksi valaistus on tärkeä tuotekuvia kuvattaessa. Itse käytän pientä halpisvalokuutiota ja siinä olevia lamppuja. Mukana tullut jalusta saattaa riittää ihan pienelle pokkarille, mutta ei edes pikku järkkärille.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/1276/ckhrr/Falcon-Eyes-PBK-40AB-2LS-pieni-valoteltta-spottivaloilla - Tsuumiko
Mitä mieltä olet tällaisesta resoluutioasiasta. Ison kennokoon kameroissa on resoluutiota, kennon pinta-ala suurempi. Teoreettisesti ajatellen, mitä suurempaa kennokokoa kameran hankkii, sitä vähemmän tarvetta ostella monenlaisia objektiiveja monelta polttoväliltä, eikö totta? Koskapa osasuurennoksen pystyy tekemään isosta resoluutiosta niin hyvälaatuisen, ettei välttämättä tarvita tsuumailua kuvauksen aikana.
Mutta voidaanko ajatella mitään teoreettista rajaa, mikä laatu riittää, vai ovatko nämä makuasioita, tai aihepiiristä riippuvaa? Riittäisikö jollekin ihmiselle esim. kinokoon järjestelmäkamera 35/2 USM vakaajaobjektiivilla, ilman muita objektiiveja?
Eli voidaanko yleistää: jos joku säästää kovasti kennokoosta, se voi kostautua myöhemmin siinä, että halutaan / tarvitaan yllättäen valtavan monenlaisia objektiiveja eri tarkoituksiin? Ja näin järjestelmän hinta kasvaa lähelle sitä, mitä olisi isommalla kennokoolla saatu vähemmällä vaivalla?
Toisaalta, jos hankkisi kinokokoa isomman kennokoon kameran ja siihen laajakulman, riittäisikö se esim. makroiluun, ilman muita objektiiveja? Eikös palkkikameroiden aikakaudella ollut jotain tämäntyyppistä tilannetta?- jdikhdkdhf
Ei rajaamalla voi kovin paljoa "zoomailla" laadun kärsimättä. Jos haluat kohteen näkyvän vaikka kaksinkertaisena kooltaan kuvassa rajaamalla jää alkuperisestä pikselimäärästä jäjelle vain 25%.
Isoon kennoon vai kuitenkin tunkea enemmän pikseleitä samaa pikselitiheyttä käyttäen kuin pieneen kennoon, tai sitten saman määrän, jolloin pikseleiden kokoa voidaan suurentaa, mikä puolestaan helpottaa kohinan hallintaa ja dynamiikkaa.
Objektiiveja on todella valtavsti tarjolla. Vähemmällä pärjättäisiin, jos ei ajateltaisia kaikkia kuluttajaryhmiä. Kuka tarvitsee esim. kaikkia niitä lukuisia 5,6 valovoimaisia 300 mm:n telezoomeja?
Mitä makro-objektiiveihin tulee, riippuu polttoväli käyttötarpeesta. Jos kuvaa kohteita, jotka on kooltaan vähintään 1:1 ruutuun sopivia ja likkuvia niin pidempipolttoväli on suositeltava.
Jos taas on tarve mennä suurempaan suurennukseen kuin 1:1 on lyhyt polttoväli suositeltava.
Suurennusta on helpompi lisätä vaikka loitoilla ja objektiivin voi kääntää väärinpäin, joilloin myös suurennus hieman kasvaa. Homma ei onnistu teleillä ja loittoja tarvitaan paljon. Palje kyllä auttaa, mutta kömpelö kentällä.
Jos vielä halutaan päästä vaikka 10-20 kertaisiin suurennuksiin kannattaa käyttää hyvin lyhyttä polttoväliä. Sellaisia on kuitenkin vaikea löytää nykyään, kuten Nikonin 19 mm, Lican 25 mm, Canonin 20 ja 35 milliset paljeobjektiivit,
Nykyään monet kameran valmistajat on alkaneet tuottaa 35 mm:n makro-objektiiveja, kuten Canon, Olympus, Pentax. Sonylla on 30 mm ja Nikonilla 40 mm. Laowa 15 mm.
Lyhyt polttoväli on helppo käsitellä myös käsivaralta. Suurilla suurennuksilla ei taustakaan tule näkyviin, koska terävyysalue on sama kaikilla polttoväleillä suurennuksen ollessa 1:1 ja ulottuu tasan eteen ja taakse, toisin kuin pienemmillä suurennuksella, jolloin terävyysalue taustalla on huomattavasti suurempi kuin etualalla.
35 mm:n objektiivi tarvitsee vain 35 mm:ä loittoa kaksinkertaiseen suurennukseen pääsemiseen objektiivin ollessa oikein päin ja äärettömään tarkennettuna. Käännettynä vielä vähemmän.
100 millinen puolestaan vaatii 100 mm samassa tapauksessa. 10 kertainen suurennus vaatisi jo metrin loiton.
- Tsuumiko
Osaresoluutio?
Onko suomenkielessä tällainen sana? Ajattelin kaavaa, jos joku haluaa arvioida, pärjääkö ilman jotain polttoväliä, osasuurennoksia tekemällä laajakulmaisemmasta kuvasta. Miten siis laskettaisiin, jos käytettävissä on tietty polttoväli, ja halutaan telemäisempi kuva suurennoksen kautta, niin mikä resoluutio uudelle kuvalle tulisi?
Eikö se ole jotain tämänkaltaista neliöjuuren laskentaa, itse keksimilläni lyhenteillä:
R1, alkuperäisen kuvan resoluutio
R2, lopullinen resoluutio osasuurennoksella, rajatulla kuvalla
P1, polttoväli, jolla kuvattu alkuperäistä kuvaa
P2, polttoväli, jolla kuvatulta lopputulos, osasuurennos lopulta vaikuttaisi
K, osasuurennoksen kerroin.
K = P2 / P1
R2 = R1 / K^2
eli
R2 = R1 / (P2 /P1)^2.
Joten, jos haluan esim. 16 megapikselin kompaktikameralla 28 millin kinovastaavuudella kuvatusta kuvasta osasuurennoksen, vähintään 3 megapikselin kokoisen, niin mikä olisi lopputuloksen polttovälivaikutelma, jolla tulee vähintään näin hyvää resoluutiota vielä? Voidaan laskea
3 = 16 / (x / 28)^2
menikö liian hankalaksi? Parempi vääntää kaava sellaiseen muotoon ensin, että P2 suhteen ratkaistuna?
P2^2 / P1^2 = R1 / R2
P2^2 = P1^2 * R1 / R2
P2 = P1 * neliöjuuri (R1 /R2)
joten esimerkkitapauksen 28 millin kompaktikamerasta saisi 3 megapikselin osasuurennosta, joka muistuttaa polttoväliä.....
P2 = 28 * neliöjuuri (16 /3)
= noin 65 mm kinovastaavuutta, vain..? Näin vähän?
Menikö laskelma oikein?
Vielä viittaus eri keskusteluun, jossa tätä makroasiaa tuli esille, ja mainittiin tuollaista kompaktikameraa, jossa vain yksi polttoväli, mutta silti lähikuvauksen mahdollisuus: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15067744/ricoh-wg-30
Amazon.com:n arvosteluissa joku ylisti, että yksi parhaimpia 28-millisobjektiiveja, mitä on ikinä tehty, vaikka valovoima vain 2,8. Siinä mielessä mielenkiintoinen kompaktikamera, mutta onko tämä makroilu tosiaan näin rajallista?- kfhjhwegf
Noin se on. Rajaten loppuu rahkeet kesken.
Makroilu on rajallista, kuten muukin kuvaus. Lähikuvauksessa ei suurennusta ratkaise polttoväli, vaan miten lähelle objektiivi tarkentuu. Pitkiä polttovälejä on vaikea fyysisesti saada tarkentumaan lähelle, siksipä tuossa esimerkkikamerassakin makro on lyhimmällä polttovälillä.
Suurennussuhdetta ei ole mainittu, mutta tyypillisesti se ei ole lähelläkään kohteen luonnollista kokoa. kfhjhwegf kirjoitti:
Noin se on. Rajaten loppuu rahkeet kesken.
Makroilu on rajallista, kuten muukin kuvaus. Lähikuvauksessa ei suurennusta ratkaise polttoväli, vaan miten lähelle objektiivi tarkentuu. Pitkiä polttovälejä on vaikea fyysisesti saada tarkentumaan lähelle, siksipä tuossa esimerkkikamerassakin makro on lyhimmällä polttovälillä.
Suurennussuhdetta ei ole mainittu, mutta tyypillisesti se ei ole lähelläkään kohteen luonnollista kokoa.Kun täyskennoinen on esim. kuten D800 sarja 36 Mpix tai uusin D850 noin 45 Mpix niin vielä kun olet kropannut neljäsosaan saat 8 - 10 Mpix kuvia jotka riittävät hyvin A4 kokoon ja varsin mukavasti A3;ksi. Tuo 1/4 tarkoittaa jo aika paljon pidempää putkea. Ihan käytännössä ilman millimetrien laskukaavaakin.
Iso kenno ja paljon pikseleitä mahdollistaa putken pidennystä paremmin kuin pienikennoiset. Joskin kroppikin 24 Mpix tai jopa 20 Mpix erottelulla ihan hyvin kestää puolituksen.
Jos tyydyt täysHD kuvaan niin kroppausta voi jatkaa sinne noin 2 Mpix asti jos kuva on halutulta kohdaltaan terävä eikä olla alueella jonne syväterävyys ei täysin ulotu.
Lähikuvauksessahan on tuo syväterävyys se ongelma. Jos valoa ei ole runsaasti niin joutuu käyttämään suuria aukkoja jolloin edelleen terävyysalue pienenee ja se taas tekee käsivaralta kuvaamisen arveluttavaksi. Itse olen yrittänyt mutta aika paljon on tullut kuvia joissa terävyysalue on pielessä kahdesta syystä.
Ensiksi, käsin kuvatessa on manuaalisen tarkennuksen käyttö hankalampaa ja automaatti tuppaa siirtämään tarkennuskohtaa johonkin viereiseen lähellä olevaan. Toiseksi, tällainen vanha ukko tuppaa heilumaan kuvatessa helposti sen 2 milliä joka jo siirtää riittävästi tarkennuskohtaa siitä mihin on tähdännyt.
Suosittelen hyvää ja tukevaa jalustaa lähikuvaukseen eikä ole pahasta hankkia kameralle kiinnike jolla kykenee mikrometriruuvilla siirtämään kameraa millien tarkkuudella ainakin lähemmäs kauemmas ja löytynee sovitin jolla myös sivusuuntaa voi korjata.
Mitä pidemmälle harrastuksessa etenee niin sen suuremmiksi tulevat vaatimukset niin kuvan laadun kuin laitteistonkin suhteen. Siksi moinen harraste helposti estää uuden Mersun hankintaa kun rahat menevät valokuvausvarusteisiin.
- Tsuumiko
Keskustelussa vilisee kertakaikkiaan mielenkiintoisia väitteitä. Näissä riittää märehdittävää pitkäksi aikaa, ehkä monillekin vielä. Esim. tämä väite on mielenkiintoinen keskustelun otsikon kannalta:
<<Jos taas on tarve mennä suurempaan suurennukseen kuin 1:1 on lyhyt polttoväli suositeltava.>>
Eli jos kuvataan pienempää kohdetta, normaalimakro olisi parempi kuin pikkutele. Miksi? Vainko tästä syystä:
<<Lähikuvauksessa ei suurennusta ratkaise polttoväli, vaan miten lähelle objektiivi tarkentuu.>>
Itse olen yrittänyt hahmottaa normaalimakron käyttömahdollisuuksia ihan toisesta tulokulmasta. En ole ostanut koskaan normaalimakroa, mutta kiinnostunut aiheesta viime aikoina.
- Normaalipolttoväli vastaa suunnilleen ihmisen näkökentän laajuutta, ja sitä perspektiivivaikutelmaa. Jos mennään kuvailemaan normaalimakrolla esim. tulitikkulaatikkoa, perspektiivivaikutelmasta tulisi kuvaan luonnollisen näköinen esim. siten, että laatikon perspektiivi muistuttaa katunäkymää, miltä suuri talo näyttäisi kadun varrella - ilmakuvana tai kadun tasolta. Olen siis järkeillyt, että normaalimakro olisi kuin näköaistin jatke: katsoja vietäisiin kääpiöiden tai lilliputtien tai oravien tasolle, katselemaan makromaailman maisemia - mikä parasta, näköaistin, näkökentän mukaisella luonnollisella perspektiivaikutelmalla! Eikö se ole mainio ajatus, kuin lasten leikkiä, pienet tutkijat selvittämässä makromaailman ihmeitä?
Monella ihmisellä saattaa näköaisti olla varsinkin nuorena erittäin tarkka lähelle katsottaessa. Joillakin on sellainen näön tarkennusalue, että pystytään katsomaan pieniä kohteita läheltä terävästi muutaman senttimetrin päästä. Esim. itselläni on sellainen näkö, että vanha sukulainen on saattanut ojentaa järkyttävän pienellä tekstillä painetun lääkepakkauksen luettavaksi minulle, kun ei itse näe sitä selvästi - edes suurennuslasilla.
Onko Ex-työkkäri yrittänyt käyttää lähikuvaukseen 50/1,4 -objektiivia loittorenkaan kanssa? Siitäkö tuo vaikeus saada tarkennus tasan kohdalleen - ja tärähtäminen? Olisiko laajakulma ollut parempi/helpompi lähikuviin hänellekin? Vai pikkutelen asemesta normaalimakro?En ole käyttänyt tuota 50 mm lasia lähikuvaukseen enkä paljon muuhunkaan vaikka se monesti fyysisesti sijaitseekin varsin lähellä. Sen suurin ongelma on ettei sen kuvakulmaa pysty muuttamaan eli se on pököpäälinssi!
Pääosan makroista kuvaan Nikkorin 105 mm F2.8 makrolla joka on oiva yleismakro. Minulla oli myös 60 mm vastaava mutta sen käyttö jäi niin pieneksi jotta lahjoitin sen pois.
Kun tarkennusalue, ainakin isommilla aukoulla kuvattaessa on luokkaa 1 mm niin paljoa ei tarvitse tapahtua jotta tarkennus onkin eri tasossa kuin olisit halunnut. Siitä se johtuu kun Lootin vaimon geenit eivät ole tänne asti siirtyneet ja tuo suolapatsaaksi jähmettyminen antaa vielä osottaa itseään.- lsdjkfhdjgh
"Keskustelussa vilisee kertakaikkiaan mielenkiintoisia väitteitä. Näissä riittää märehdittävää pitkäksi aikaa, ehkä monillekin vielä. Esim. tämä väite on mielenkiintoinen keskustelun otsikon kannalta:
<<Jos taas on tarve mennä suurempaan suurennukseen kuin 1:1 on lyhyt polttoväli suositeltava.>>
Eli jos kuvataan pienempää kohdetta, normaalimakro olisi parempi kuin pikkutele. Miksi? Vainko tästä syystä:
<<Lähikuvauksessa ei suurennusta ratkaise polttoväli, vaan miten lähelle objektiivi tarkentuu.>>"
Lyhyt polttoväli on suositeltava siksi, että sillä on parempi/helpompi toteuttaa suuret suurennukset, mitkä pitkillä on usein täysin mahdottomia. Lyhyellä polttovälillä saa helpommin taustaankin terävyyttä ja on myös kätevämpi kuvata käsivaralta.
Jos käytetään paljetta, tai loittoja päästään 50 millisellä makrolla kaksinkertaiseen suurennukseen, jo 50 mm:n lisäloitonnuksella ja kokonaisuus on edelleen melko lyhyt ja kompakti.
100 millinen puolestaan vaatii kaksinkertaisen loitonnuksen edelliseen verrattuna, eli 100 milliä ja kokonaisuus on huomattavasti suurempi ja vaikeampi käsitellä.
Jos taas mennään vaikka 5 kertaiseen suurennukseen saadaan se helposti palkeella ja 50 millisellä, mutta ei enää 100 millisellä, koska fyysinen pituus kasvaisi puolella metrillä tavallista 100 millistä käytettäessä. Makrolla riittäisi 40 cm.
Jos taas käytetään lähilinssiä on 100 millinen parempi, sillä saa hieman suuremman suurennuksen samalla vahvuudella.
Lähilinssillä voi käyttää vaikka 400 millistä, jos tarpeeksi ison lähilinssin löytää. Silläkin pääsee helposti moninkertaiseen suurennukseen, mutta käyttö on koon vuoksi hankalaa.
Polttovälin pituus vaikuttaa myös perspektiiviin. Pitkällä polttovälillä saa kohteen helpommin irti taustasta, mutta usein liian kapean terävyysalueen kustannuksella.
Lyhyellä objektiivilla saattaa pienillä suuremmuksilla tausta olla häiritsevän terävä, mutta joskus se halutaan myös mukaan kertomaan kohteen sijainnista.
Kun tullaan suurennussuhteeseen 1:1 tai sen yli ei polttoväli vaikuta terävään alueeseen ja terävyysalue on yhtäsuuri kohteen edessä, kuin takanakin. Pitäisi kai sanoa yhtä olematon.
Nykyään on pienikennoisten runkojen tähden saatavilla myös 35 millisiä makroja. Haittana on vain lyhyt työetäisyys, mikä haittaa valaisua. Suurissa suurennuksissa tarvitaan kuitenkin useimmiten apuvaloa.
Wanhaan hyvään aikaan oli saatavissa vielä lyhyempiä makropolttovälejä. Olen käyttänyt Nikonin 2,8/19 millistä ja Leican 2,8/25 millisiä menestyksellisesti. Niillä on helppo vetää suurennus jopa 10 kertaiseksi, eikä parin sentin paksuinen pikkuobjektiivi paljoa varjosta.
Canonilla oli aikoinaan 20 ja 35 milliset paljeobjektiivit, jotka oli suunniteltu 10-20 x suurennuksiin.
Polttoväli ei todellakaan ratkaise suurennussuhdetta, vaan kuvausetäisyys. Kuten aiemmin mainitsin on pitkillä polttoväleillä vaikea päästä kovin lähelle.
Canonin 2,8/65 millisellä erikoismakrolla pääsee suoraan jopa 5 kertaiseen suurennukseen, mutta ei voi kuvata luonnollista kokoa pienempään skaalaan. Toiminta-alue on siis 1:1- 5:1.
- Tsuumiko
50/1,4 normaaliobjektiivi saattaa sopia tähtikuvioiden kuvaamiseen jalustalta, kissakuviin hämärässä sisällä, kukkakuviin niityllä, yleisobjektiiviksi matkalle tsuumien asemesta, tilaisuuksiin, tapahtumiin, muuten ilman salamaa kuvaamiseen, jne.
Lähilinssit. Diopterilukema tarkoittaa etäisyyden käänteislukua. Esim. kahden diopterin lähilinssillä objektiivin ääretön tarkennusetäisyys muuttuu 50 senttimetriksi. Jos objektiivin itsensä lähin tarkennusetäisyys on sama 50 cm, niin sittenkö summa on neljä diopteria, eli tarkennusalueeksi tulisi 25-50 cm ? - Olen kyllä käyttänyt sekä lähilinssisarjaa että loittorengasta teletsuumin kanssa, mutta en ole näitä tarkennusalueita laskenut näin teoreettisesti etukäteen, vaan räpeltänyt kokeillut, mikä linssi tai polttoväli mihinkin tilanteeseen näyttää sopivalta, esim. kesällä arboretumissa. - Eri kasveilla on erilaiset kukinta-ajat, eri kuukausia, joita luetellaan kasvion tyyppisissä kirjoissa.
Suurennuslasit. Onko joku kokeillut kuvata suurennuslasien läpi? Onko siinäkin parempi käyttää laajakulmaa, vai mieluummin teleä? Onko suurennuslasi jotenkin samaa kuin kameraobjektiiviin tarkoitettu lähilinssi?
Laajakulmista. - Olisin luullut, että laajakulmamakroja on viime aikoina valmistettu pääasiassa siitä syystä, että kroppirungon kanssa sellainen toimii normaalimakrona - eikä sen takia, että laajakulmalla sentin päähän kohteesta meneminen olisi jotenkin helpompaa kuvausta, kun itse osuu kameroineen valon tielle varjostamaan kohdetta sitten?
Peilipinnat. Järjestelmäkameroiden laajakulmaobjektiiveja on valmistettu käänteisellä telerakenteella. Miksi sitten laajakulmia ei ole valmistettu peileistä, kuten peilitele, vai onko? Voidaanko lähikuvausta tehdä kaarevien peilien kautta? Suurentaako esim. keittiökäyttöön tarkoitettu metallikulho voimakkaasti - mutta pinnan pitäisi olla erittäin sileä, että tulee tarkkaa kuvaa?
Diffuusio. Kannattaako lähikuvauksessa valoa diffusoida esim. vaalealla lieriöllä? Idea tuli, kun ajattelin joitakin lampun varjostimia. Pöytälampuissa on ollut polttimon ympärillä kirkkaan valkoinen lasiputki. voisiko vastaavia putkia käyttää lähikuvauksessa objektiivin ympärillä tasoittamaan valoa? Tai paperiarkista väännettyä putkea, teipillä liimattua lieriötä? Runollista. Nuorempana kuvailin paljon 50 mm makrolla & telejatke yhdistelmällä. Makro ylsi vain 1:2 suurennukseen, mutta telejatkeella 1:1. Loitoilla pääsi sitten suurempiin suurennuksiin. Salaman käyttö oli hankalaa. Piti osata laskea ja jostain löytyi kaava, mikä nyt hukassa. Itselläni nyt 60 mm Nikon makro jolla käyttöä lähinnä dia-kuvien kopioinnissa ja kyllä sillä kukkia kuvaa ja miksei maisemiakin. Yökuvissa parempi kuin zoomi.
- Tsuumikos
Suurennossuhde oli kinokoossa muistaakseni
loitonnus / polttoväli, tai
polttoväli / (etäisyys-polttoväli), tai
mittakaava, miten monen millin pituiseksi filmille tai kennolle tietyn mittainen kohde on kuvautunut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 575450
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233497Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281622Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1981564- 761076
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261038Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49897Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259836Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.71799Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35798