Saksalaisen valokuvauslehden jutussa kehuttiin kompaktikameroita, esim. Fuji X100. Samassa yhteydessä löysin tietoa myös Ricoh WG-30 kompaktikamerasta. Netistä yllättäen löytyi tieto, että kameraa myydään Suomessakin, mm. TopShot:
https://www.topshot.fi/product/9451/ricoh-wg-30-musta-kompaktikamera
Eikös tuo ole aivan huippukamera hinta-laatusuhteeltaan? Tarkentuu senttiin asti, vedenkestävä, iskunkestävä, optinen zoom 5-kertainen, kestää jopa pakkasta! Haittapuolena vain tuo paino, että hiukan kookkaampi tai painavampi verrattuna muihin kompakteihin. Mutta kun kamera on noin kestävä, niin eihän sille tarvita edes kovin ihmeellistä koteloa, vaan riittää joku kevyt muovipussi? Tai housuntaskuun ilman suojusta?
Mitä mieltä olette, jos ostetaan kompaktikameraa, niin olisiko jotain syytä valita joku muu malli mieluummin, esim X100, vai miksi tuossa Ricoh-kameran mainoksessa ei mainittu edes valovoimaa?
Ricoh WG-30
41
1321
Vastaukset
- Canonisti______minäkin
Fujin X100 sarja ja ruggeroitu Rikoh eivät ole vaihtoehtoja kameraa valittaessa. Ne täydentävät toisiaan. Fujin X100-sarjaa voi käyttää jopa ainoana kamerana, mutta ruggeroitu Ricoh ei siihen oikein riitä.
Ricohin kenno on pieni, objektiivi ei ole ihan huippua ja kamerasta puuttuu etsin. Eli aineksia ainoaksi kameraksi ei ole. Sen sijaan veden-, hiekan- ja iskunkestävyys tekee Rikohista vahvan vaihtoehdon niin laskettelu- ja rantalomille kuin bileisiinkin.
Itse käytän jonon jatkona Fujin vastaavaa ruggeroitu pokkaria. Ricoh ja Olympus tekevät ehkä aavistuksen parempia ruggeroituja pokkareita, mutta Fuji on hyvä kolmonen ja kun muut kamerat ovat tällä hetkellä Fujeja, niin käyttölogiikka on saman tyyppinen kuin toisessa pokkarissa ja rungoissa.
Ricoh on yleensä hyvä vaihtoehto kolmoskameraksi, mutta ei ykköspokkariksi. Sillä on oma paikkansa aktiivisen kuvaajan kameralaukussa ja miksei pääasiallisena kamerana, jos kuvaa vain laskettelurinteessä, rannalla ja bileissä. - 443
Aperturea on siis 3,5-5,5. Kuvaa siinä sitten 12 metrin syvyydessä suomalaisessa (pimeässä) järvessä. Pohjassa lukee "Made in Indonesia.
- Canonisti_____minäkin
Ruggeroidut pokkarit ovat enemmän omiaan rannalle kuin veteen.
- Siitävaan
Itsellä ollut muutamian Ricoh kameroita. Jostain syystä ei juurikaan Suomessa kovinkaan tunnettu. Mutta aivan mainio ja älyttömän hyvä kamera kamerafriikille. Suosittelen. Mutta ainoaksi kameraksi ei jos kuvaa paljon. Hyvä lisäkamera joka tapauksessa. Ja ainoaanakin käy kyllä. Vähän riippuu siitä mitä kuvaa ym.
Tuo Ricoh WG-30 on pienellä 7,7 mm kennolla. Fujin X100:ssa on 28 mm kenno. Ei kameroita voi mitenkään verrata. Ricohilla on myös GR II, joka vastaa tuota X100:aa. Objektiivi on laajempi, mutta valovoima pienempi.
- Kompaktia
Lisätietoa
Hämärässä tai ilman salamaa kuvaamiseen erikoinen kuvausohjelma, jossa, jos oikein ymmärsin, ideana on, että kamera valottaa samaan kuvaan muutaman kuvan päällekkäin, jotta ei tule suttua eikä kohinaa, vaan terävämmän ja paremman näköinen kuva. En ole kuullut aiemmin, että missään muussa kamerassa olisi vastaavaa. Sen sijaan Nikonilla on ollut BSS-kuvaustapaa, eli kamera valitsee peräkkäisistä otoksista vähiten tärähtäneen, tallettaakseen vain sitä.
"There's also a four-shot Handheld Night Snap mode that overlays the images into a single frame that's sharper than a long exposure, but lower-noise than a single shot would have been."
http://www.imaging-resource.com/PRODS/ricoh-wg-30/ricoh-wg-30A.HTM
Mielestäni tuo Ricoh vaikuttaa mielenkiintoiselta nimenomaan lähikuvaukseen. Mikroskooppinen kuvausohjelma, LED-valot lähikuvaukseen, kuvauskohteet lähimmillään jopa 2,44 mm X 4,33 mm. Siis millimetrejä, ei senttejä?! Voiko tällaisen asian kanssa kilpailla jokin X100, tai edes mikään järjestelmäkamera? Sopisiko Ricoh lähikuvausvälineeksi.... järjestelmän makro-objektiivin asemesta?
"Shoot images in a 2.44mm x 4.33mm range that fills the whole screen (when shooting with the maximum magnification)"
https://www.komplett.dk/product/831139#productinfoMinulla tuollainen monivaloitus on joka kamerassa. EOS M:ssä jopa on kaksi toimintoa, jotka tekevät tuon. Tuo ei korjaa pienen kennon ja huonon valovoiman perusongelmia. Lisäksi noissa kuvan terävyys saattaa kärsiä, jos kuvien yhdistäminen ei mene aivan täysin oikein.
Tuossa Ricohissa erikoista on vesitiiviys, muuten se on ihan peruspokkari, joita on lukemattomia ei valmistajilla.- Kompaktia
okaro kirjoitti:
Minulla tuollainen monivaloitus on joka kamerassa. EOS M:ssä jopa on kaksi toimintoa, jotka tekevät tuon. Tuo ei korjaa pienen kennon ja huonon valovoiman perusongelmia. Lisäksi noissa kuvan terävyys saattaa kärsiä, jos kuvien yhdistäminen ei mene aivan täysin oikein.
Tuossa Ricohissa erikoista on vesitiiviys, muuten se on ihan peruspokkari, joita on lukemattomia ei valmistajilla.Monivalotus
Okaro: "Minulla tuollainen monivaloitus on joka kamerassa. EOS M:ssä jopa on kaksi toimintoa, jotka tekevät tuon. Tuo ei korjaa pienen kennon ja huonon valovoiman perusongelmia. Lisäksi noissa kuvan terävyys saattaa kärsiä, jos kuvien yhdistäminen ei mene aivan täysin oikein."
- Ai jaa. Minä olin poissa digitaalisen kuvauksen kehityksen kärryiltä viime vuosikymmenellä. Kuvasin filmille jo viime vuosituhannella. Mutta viime vuosikymmenen olin poissa kuva-alalta, tekemässä aivan muita aiheita. Eli suurimman digimullistuksen aikaan en ollut perehtymässä alaan ollenkaan. Nyt sitten tällä vuosikymmenellä olen jälkikäteen selvitellyt, mitä kehitystä digialalla on saatu aikaiseksi. Tai mitä näyttää vakiintuneen alalle, digikuvausalan ns. lastentaudeista pääsyn jälkeen.
- Oletko tarkemmin perehtynyt tuohon monivalotuksen teknologiaan, miten minkäkin firman kamera yhdistää eri otokset yhdeksi kuvaksi? Olettaisin, että jotain matematiikkaa siihen sisältyy - ehkä keskiarvon laskentaa, vektoreita, tms. Tuskin sentään neljästä alivalotuksesta syntyisi oikein valotettu yhdistelmä, yhteenlaskulla? Mieleen tuli myös idea, voiko jatkuva tarkennus toimia monivalotuksen aikana siten, että otokset tarkentuvat eri etäisyyksille, ja näistä ohjelma valikoi terävät kohdat, ja yhdistää lopulliseen kuvaan kuin palapelin osat, että saadaan suurempaa syvyysterävyyttä? Vai mihin perustuu väite, että monivalotus voisi olla parempi, terävämpi, kuin yksi onnistunut laukaus? Eikö sen täydy olla jotain Nikonin BSS:n kaltaista valikointia, tai sitten jokin erikoinen algoritmi, tai erikoista matematiikkaa? Olen ihmetellyt myös kuvankäsittelyohjelmien terävöintitoimintoja - millä kaavalla tai tekniikalla ohjelma terävöintiä tekee - keskiarvon laskennan vastakohdallako, vai keinotekoisella kontrastin jyrkentämisellä, vai muuten?
http://digi-kuva.fi/valokuvaustekniikka/monivalotuksella-yhdistetaan-useampi-valotus-yhdeksi-kuvaksi
Tuossa on jokin artikkeli aiheesta, mutta ei selittele kameran tekniikkaa kovin syvällisesti, ja eri valmistajilla saattaa tietysti olla eri menetelmiä. Ehkä tämä asia ei ole mikään standardi, eikä patentoitu tietokoneohjelman pätkä? Kompaktia kirjoitti:
Monivalotus
Okaro: "Minulla tuollainen monivaloitus on joka kamerassa. EOS M:ssä jopa on kaksi toimintoa, jotka tekevät tuon. Tuo ei korjaa pienen kennon ja huonon valovoiman perusongelmia. Lisäksi noissa kuvan terävyys saattaa kärsiä, jos kuvien yhdistäminen ei mene aivan täysin oikein."
- Ai jaa. Minä olin poissa digitaalisen kuvauksen kehityksen kärryiltä viime vuosikymmenellä. Kuvasin filmille jo viime vuosituhannella. Mutta viime vuosikymmenen olin poissa kuva-alalta, tekemässä aivan muita aiheita. Eli suurimman digimullistuksen aikaan en ollut perehtymässä alaan ollenkaan. Nyt sitten tällä vuosikymmenellä olen jälkikäteen selvitellyt, mitä kehitystä digialalla on saatu aikaiseksi. Tai mitä näyttää vakiintuneen alalle, digikuvausalan ns. lastentaudeista pääsyn jälkeen.
- Oletko tarkemmin perehtynyt tuohon monivalotuksen teknologiaan, miten minkäkin firman kamera yhdistää eri otokset yhdeksi kuvaksi? Olettaisin, että jotain matematiikkaa siihen sisältyy - ehkä keskiarvon laskentaa, vektoreita, tms. Tuskin sentään neljästä alivalotuksesta syntyisi oikein valotettu yhdistelmä, yhteenlaskulla? Mieleen tuli myös idea, voiko jatkuva tarkennus toimia monivalotuksen aikana siten, että otokset tarkentuvat eri etäisyyksille, ja näistä ohjelma valikoi terävät kohdat, ja yhdistää lopulliseen kuvaan kuin palapelin osat, että saadaan suurempaa syvyysterävyyttä? Vai mihin perustuu väite, että monivalotus voisi olla parempi, terävämpi, kuin yksi onnistunut laukaus? Eikö sen täydy olla jotain Nikonin BSS:n kaltaista valikointia, tai sitten jokin erikoinen algoritmi, tai erikoista matematiikkaa? Olen ihmetellyt myös kuvankäsittelyohjelmien terävöintitoimintoja - millä kaavalla tai tekniikalla ohjelma terävöintiä tekee - keskiarvon laskennan vastakohdallako, vai keinotekoisella kontrastin jyrkentämisellä, vai muuten?
http://digi-kuva.fi/valokuvaustekniikka/monivalotuksella-yhdistetaan-useampi-valotus-yhdeksi-kuvaksi
Tuossa on jokin artikkeli aiheesta, mutta ei selittele kameran tekniikkaa kovin syvällisesti, ja eri valmistajilla saattaa tietysti olla eri menetelmiä. Ehkä tämä asia ei ole mikään standardi, eikä patentoitu tietokoneohjelman pätkä?Ei tuo tarkennukseen liity. Kuvista lasketaan keskiarvo kohdistaen ne ensin, Ilmeisesti, jos siellä on joku selvästi epäonnistunut, niin se poistetaan. <Prosessin takia kuvakulma on hieman pienempi kuin normaalisti.
Kuvasta tulee periaatteessa parempi, koska yhdistämisessä kohina vähenee. Toisaalta yhdistämisen ongelmat voivat vähentää terävyyttä. Itse olen pienikennoisella kokenut paremmaksi laskea ISO arvoa ja pidentää valotusaikaa ja sitten ottaa pitkä sarja (jopa 20 kuvaa) ja valita sieltä paras.
Terävöinnissä perustapa on unsharp mask, joka periytyy filmiajoilta. Kuvasta tehdään epäterävä versio, se muutetaan negatiiviksi ja sitten negatiivi skalataan tummaksi (jotta se ei liikaa muuttaisi kuvaa) ja lopulta tämä summataan alkuperäisen kuvan kanssa. Siis kuvasta poistetaan en epäterävä versio.
Jos hämäräominaisuudet ovat tärkeät kannattaa katsoa kameroita, jossa on vähintään tuuman (16 mm) kenno. Näitä on Canonilla, Sonylla ja Panasonicilla.
- Canonisti_____minäkin
Tuo alussa mainittu Fujin X100-pokkari ja sen uusin F-versio näyttäisi ketjun perusteella järkevältä ratkaisulta. Tuumaiset ovat väliinputoajia, laatu vain ei riitä kriittisille käyttäjille.
Jos mennään yhdellä pokkarilla, niin silloin se on tuo Fuji. Jos se ei kelpaa, niin sitten esimerkiksi Leicalla on kinokennoinen vaihtoehto, mutta se on myös kalliimpi.
Onko täysin poissuljettu vaihtoehto ostaa pienikokoinen järjestelmäkamera? Fujin, Panasonicin ja Olympuksen malleista on saatavilla pieniä runkoja ja kohtuullisesti toimivia pienikokoisia objektiiveja. Esimerkiksi Fujin X E3 f/2.0 23 mm ei ole kovin iso yhdistelmä.
Pokkaria valitessa kannattaa vieläkin kokeilla ja miettiä käynnistysnopeutta. Onhan käynnistysnopeudet parantuneet parissa kolmessa vuodessa monessa pokkarissa jo siedettäviksi, mutta ne eivät ole vielä hyvien järjestelmärunkojen tasalla, saati filmi-ajan nopeuksissa.- Kompaktia
Canonisti: "Pokkaria valitessa kannattaa vieläkin kokeilla ja miettiä käynnistysnopeutta."
- Miettiä? Mistä sellaisen käynnistysnopeuden tiedon sitten voi löytää? Onko nämä testattu jonkin lehden artikkeliin valmiiksi taulukoksi? Vai tarkoititko vain, että kaupassa itse vertailla malleja, joita tarjolla pidetään?
Sivumennen sanottuna, tuossa mainostetaan veden- ja iskunkestävää:
https://www.scandinavianphoto.fi/tuoteryhma/1008167354/kompaktikamerat/veden-iskunkestaevae
Historian muisteluita
Filmikameroiden aikakaudella oli moni pokkari erittäin pieni, kiinteällä 35 millin optiikalla varustettu. Esim. vanhassa Minoxin kompaktikameran rungossa oli valurautaa, jos oikein muistan. Edestä sai avattua luukun, jonka alta paljastui, liukui samalla esiin 2,8-valovoimainen käsisäätöinen objektiivi. Oli etäisyyden ja aukon valinta käsin vääntämällä, objektiivin asteikon mukaan. Paristovirtaa napista kamera kulutti vain valotusmittarin ja sulkimen toimintaan. Kuvanlaatu oli kohtuullista. Filminsiirtoa tehtiin käsin, tai sormella pikemminkin, vivulla - valurautaisella. Ei kulunut turhaan virtaa siihenkään toimintoon. Esim. näiltä sivustoilta saattaa löytyä joskus tietoa näistä:
https://cameraventures.com/etusivu
https://kameratori.fi/minox-35s-brochure-en
Myös Canonet oli eräänlainen melko kompakti filmikamera. Näistä löytyi enemmän valovoimaa kuin tuo 2,8... Polttoväli jossain 40 millin tienoilla, valovoima 1,7 tai 1,9 ehkä, mallista riippuen. Muistuttaa kooltansa ja muodoltansa Fujin X100-mallia?
https://en.wikipedia.org/wiki/Canonet
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Canon_Canonet
Historian kautta muotoiltua kysymystä
Onko nykyään em. Minoxin kaltaisia, mutta Canonetin valovoimaa muistuttavia kompakteja, joissa kohtuullisella valovoimalla (ehkä kiinteä polttoväli ja siksi parempi kuin zoom) saatu aikaan pientä kokoa, mutta laatua? Voiko nykyajan taskukokoisia zoom-kompakteja edes verrata vanhaan Minoxiin, josta löytyi mekaanisilla pyörittelyillä valokuvauksen perusasioiden säätöä? Nykyään taitaa olla muotina, ettei enää edes kamerakännyköihin pyritä maksimoimaan valovoimaa, vaan mieluummin tehdään zoom, ja säädöt valikoiden kautta? Nyt kun kennot ovat pieniä, luulisi että kompakteihinkin saataisiin helposti rakennettua huippuvalovoimia. Valovoimahan on jakolaskua: fyysisen aukon suhde polttoväliin, eikö totta?
Täytyy myöntää, että keskustelu meni vähän sivuraiteelle tuosta alkuperäisestä Ricoh-aiheesta, mutta ei kai tämä haittaa? - Canonisti_____minäkin
Kompaktia kirjoitti:
Canonisti: "Pokkaria valitessa kannattaa vieläkin kokeilla ja miettiä käynnistysnopeutta."
- Miettiä? Mistä sellaisen käynnistysnopeuden tiedon sitten voi löytää? Onko nämä testattu jonkin lehden artikkeliin valmiiksi taulukoksi? Vai tarkoititko vain, että kaupassa itse vertailla malleja, joita tarjolla pidetään?
Sivumennen sanottuna, tuossa mainostetaan veden- ja iskunkestävää:
https://www.scandinavianphoto.fi/tuoteryhma/1008167354/kompaktikamerat/veden-iskunkestaevae
Historian muisteluita
Filmikameroiden aikakaudella oli moni pokkari erittäin pieni, kiinteällä 35 millin optiikalla varustettu. Esim. vanhassa Minoxin kompaktikameran rungossa oli valurautaa, jos oikein muistan. Edestä sai avattua luukun, jonka alta paljastui, liukui samalla esiin 2,8-valovoimainen käsisäätöinen objektiivi. Oli etäisyyden ja aukon valinta käsin vääntämällä, objektiivin asteikon mukaan. Paristovirtaa napista kamera kulutti vain valotusmittarin ja sulkimen toimintaan. Kuvanlaatu oli kohtuullista. Filminsiirtoa tehtiin käsin, tai sormella pikemminkin, vivulla - valurautaisella. Ei kulunut turhaan virtaa siihenkään toimintoon. Esim. näiltä sivustoilta saattaa löytyä joskus tietoa näistä:
https://cameraventures.com/etusivu
https://kameratori.fi/minox-35s-brochure-en
Myös Canonet oli eräänlainen melko kompakti filmikamera. Näistä löytyi enemmän valovoimaa kuin tuo 2,8... Polttoväli jossain 40 millin tienoilla, valovoima 1,7 tai 1,9 ehkä, mallista riippuen. Muistuttaa kooltansa ja muodoltansa Fujin X100-mallia?
https://en.wikipedia.org/wiki/Canonet
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Canon_Canonet
Historian kautta muotoiltua kysymystä
Onko nykyään em. Minoxin kaltaisia, mutta Canonetin valovoimaa muistuttavia kompakteja, joissa kohtuullisella valovoimalla (ehkä kiinteä polttoväli ja siksi parempi kuin zoom) saatu aikaan pientä kokoa, mutta laatua? Voiko nykyajan taskukokoisia zoom-kompakteja edes verrata vanhaan Minoxiin, josta löytyi mekaanisilla pyörittelyillä valokuvauksen perusasioiden säätöä? Nykyään taitaa olla muotina, ettei enää edes kamerakännyköihin pyritä maksimoimaan valovoimaa, vaan mieluummin tehdään zoom, ja säädöt valikoiden kautta? Nyt kun kennot ovat pieniä, luulisi että kompakteihinkin saataisiin helposti rakennettua huippuvalovoimia. Valovoimahan on jakolaskua: fyysisen aukon suhde polttoväliin, eikö totta?
Täytyy myöntää, että keskustelu meni vähän sivuraiteelle tuosta alkuperäisestä Ricoh-aiheesta, mutta ei kai tämä haittaa?Joskus näkyy testeissä tuo käynnistysnopeus tieto ja jopa jotain kommentteja asiasta. Ongelma ei ole yhtä suuri kuin vielä joku vuosi sitten, mutta yhä osa pokkareista on varsin hitaita. Nopeaan tilannekuvaukseen tuollaisella ei ehdi. Kokeilemallahan tuo selviää.
Kompaktia kirjoitti:
Canonisti: "Pokkaria valitessa kannattaa vieläkin kokeilla ja miettiä käynnistysnopeutta."
- Miettiä? Mistä sellaisen käynnistysnopeuden tiedon sitten voi löytää? Onko nämä testattu jonkin lehden artikkeliin valmiiksi taulukoksi? Vai tarkoititko vain, että kaupassa itse vertailla malleja, joita tarjolla pidetään?
Sivumennen sanottuna, tuossa mainostetaan veden- ja iskunkestävää:
https://www.scandinavianphoto.fi/tuoteryhma/1008167354/kompaktikamerat/veden-iskunkestaevae
Historian muisteluita
Filmikameroiden aikakaudella oli moni pokkari erittäin pieni, kiinteällä 35 millin optiikalla varustettu. Esim. vanhassa Minoxin kompaktikameran rungossa oli valurautaa, jos oikein muistan. Edestä sai avattua luukun, jonka alta paljastui, liukui samalla esiin 2,8-valovoimainen käsisäätöinen objektiivi. Oli etäisyyden ja aukon valinta käsin vääntämällä, objektiivin asteikon mukaan. Paristovirtaa napista kamera kulutti vain valotusmittarin ja sulkimen toimintaan. Kuvanlaatu oli kohtuullista. Filminsiirtoa tehtiin käsin, tai sormella pikemminkin, vivulla - valurautaisella. Ei kulunut turhaan virtaa siihenkään toimintoon. Esim. näiltä sivustoilta saattaa löytyä joskus tietoa näistä:
https://cameraventures.com/etusivu
https://kameratori.fi/minox-35s-brochure-en
Myös Canonet oli eräänlainen melko kompakti filmikamera. Näistä löytyi enemmän valovoimaa kuin tuo 2,8... Polttoväli jossain 40 millin tienoilla, valovoima 1,7 tai 1,9 ehkä, mallista riippuen. Muistuttaa kooltansa ja muodoltansa Fujin X100-mallia?
https://en.wikipedia.org/wiki/Canonet
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Canon_Canonet
Historian kautta muotoiltua kysymystä
Onko nykyään em. Minoxin kaltaisia, mutta Canonetin valovoimaa muistuttavia kompakteja, joissa kohtuullisella valovoimalla (ehkä kiinteä polttoväli ja siksi parempi kuin zoom) saatu aikaan pientä kokoa, mutta laatua? Voiko nykyajan taskukokoisia zoom-kompakteja edes verrata vanhaan Minoxiin, josta löytyi mekaanisilla pyörittelyillä valokuvauksen perusasioiden säätöä? Nykyään taitaa olla muotina, ettei enää edes kamerakännyköihin pyritä maksimoimaan valovoimaa, vaan mieluummin tehdään zoom, ja säädöt valikoiden kautta? Nyt kun kennot ovat pieniä, luulisi että kompakteihinkin saataisiin helposti rakennettua huippuvalovoimia. Valovoimahan on jakolaskua: fyysisen aukon suhde polttoväliin, eikö totta?
Täytyy myöntää, että keskustelu meni vähän sivuraiteelle tuosta alkuperäisestä Ricoh-aiheesta, mutta ei kai tämä haittaa?Tuo Canonet GIII QL 17 (QL oli nimi, GIII tarkoitti, että se oli kolmannen sukupolven versio) oli kyllä kooltaan eri luokkaa kuin X100 erityisesti painoltaan. Sitä oli melkein 200 grammaa enemmän. Paksuutta on myös puolisen senttiä enemmän. Filmikameroissa filmitaso oli taempana kuin kenno digikameroissa.
Mitä tulee Minoxiin, niin se oli aivan poikkeuksellinen kamera. Vain muutama kamera oli lähelle ko. kokoa. Tuon ajan kameroista puuttui myös sisäinen salama.
Canonilla, Sonylla ja Panasonicilla on pieniä kameroita hyvällä kuvanlaadulla. Pienin on Canon PowerShot G9 X Mark II.
https://www.gigantti.fi/product/kamerat/digikamerat/POWSHOTG9X2BK/canon-powershot-g9x-mark-2-digikamera-musta
Jos tätä vertaa em. Roicohiin, on valovoima 1,6 aukkoa parempi. Kennokoko on myös yli kaksinkertainen, mikä vastaa n. 2,05 aukon etua, siis yhteensä 3 2/3 aukkoa.
Kamerakännyköissähän nimenomaan pyritään hyvään valovoimaan, se on luokkaa f/1,9. Toki pieni kenno haittaa niissä. Zoomia en ole juuri kännykkäkameroissa havainnut (Nokialla oli yksi joskus ja Samsungilla pari)Tuo G9 X Mark II on kooltaan lähes identtinen Minoxin kanssa:
Minox 35 GT 100 x 61 x 31 paino 190 g
Canon G9 X Mark II 98 x 58 x 31 paino 206 g.- Canonisti______minäkin
okaro kirjoitti:
Tuo Canonet GIII QL 17 (QL oli nimi, GIII tarkoitti, että se oli kolmannen sukupolven versio) oli kyllä kooltaan eri luokkaa kuin X100 erityisesti painoltaan. Sitä oli melkein 200 grammaa enemmän. Paksuutta on myös puolisen senttiä enemmän. Filmikameroissa filmitaso oli taempana kuin kenno digikameroissa.
Mitä tulee Minoxiin, niin se oli aivan poikkeuksellinen kamera. Vain muutama kamera oli lähelle ko. kokoa. Tuon ajan kameroista puuttui myös sisäinen salama.
Canonilla, Sonylla ja Panasonicilla on pieniä kameroita hyvällä kuvanlaadulla. Pienin on Canon PowerShot G9 X Mark II.
https://www.gigantti.fi/product/kamerat/digikamerat/POWSHOTG9X2BK/canon-powershot-g9x-mark-2-digikamera-musta
Jos tätä vertaa em. Roicohiin, on valovoima 1,6 aukkoa parempi. Kennokoko on myös yli kaksinkertainen, mikä vastaa n. 2,05 aukon etua, siis yhteensä 3 2/3 aukkoa.
Kamerakännyköissähän nimenomaan pyritään hyvään valovoimaan, se on luokkaa f/1,9. Toki pieni kenno haittaa niissä. Zoomia en ole juuri kännykkäkameroissa havainnut (Nokialla oli yksi joskus ja Samsungilla pari)QL tarkoitti pikalatausta. Filmi pudotettiin kameraan, eikä sitä tarvinnut pujottaa puolaan. Pudotin tuollaisen GIII:n intissä yöllä karttalaukusta ja se jäi sille tielleen.
Canonisti______minäkin kirjoitti:
QL tarkoitti pikalatausta. Filmi pudotettiin kameraan, eikä sitä tarvinnut pujottaa puolaan. Pudotin tuollaisen GIII:n intissä yöllä karttalaukusta ja se jäi sille tielleen.
Joo, mutta QL oli nimenomaan kameran nimi. Ensin oli Canonet QL 17 vuodelta 1965.
http://global.canon/en/c-museum/product/film53.html
Sitten tuli New Canonet QL vuonna 1969
http://global.canon/en/c-museum/product/film74.html
ja sitten GIII QL 17 1972
http://global.canon/en/c-museum/product/film84.html
Kameroista oli myös versiota eri objektiiveilla, kuten 45 mm f/1,9- Canonisti______minäkin
okaro kirjoitti:
Joo, mutta QL oli nimenomaan kameran nimi. Ensin oli Canonet QL 17 vuodelta 1965.
http://global.canon/en/c-museum/product/film53.html
Sitten tuli New Canonet QL vuonna 1969
http://global.canon/en/c-museum/product/film74.html
ja sitten GIII QL 17 1972
http://global.canon/en/c-museum/product/film84.html
Kameroista oli myös versiota eri objektiiveilla, kuten 45 mm f/1,9Ei, siis se ei ollut kameran nimi. QL tuli sanoista quick loading, pika lataus. Se oli monen muunkin Canonin kameran nimen jälkeen osoittamassa ominaisuutta. Ihan samalla tavalla kuin IS kertoo, että objektiivissa on vakaaja.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, muistaakseni QL puuttui joidenkin kameroiden tuotenimistä, vaikka merkintä olikin itse kamerassa. Vähän niinkuinobjektiivissa olisi IS, mutta sitä ei kirjoiteta auki käytettyyn nimeen. Canonisti______minäkin kirjoitti:
Ei, siis se ei ollut kameran nimi. QL tuli sanoista quick loading, pika lataus. Se oli monen muunkin Canonin kameran nimen jälkeen osoittamassa ominaisuutta. Ihan samalla tavalla kuin IS kertoo, että objektiivissa on vakaaja.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, muistaakseni QL puuttui joidenkin kameroiden tuotenimistä, vaikka merkintä olikin itse kamerassa. Vähän niinkuinobjektiivissa olisi IS, mutta sitä ei kirjoiteta auki käytettyyn nimeen.Ilmeisesti ei riitä vaikka rautalangasta vääntää. Mikä mielestäni on Canon Canonet QL 17:n nimi? Kun on Canonet QL, New Canonet QL, ja Canonet GIII QL, niin mikä näissä on se yhdistävä termi?
- Canonisti______minäkin
okaro kirjoitti:
Ilmeisesti ei riitä vaikka rautalangasta vääntää. Mikä mielestäni on Canon Canonet QL 17:n nimi? Kun on Canonet QL, New Canonet QL, ja Canonet GIII QL, niin mikä näissä on se yhdistävä termi?
Canon on valmistajan nimi. Canonet on pokkarisarjan nimi. GIII on malli nimi juuri tuolle pokkarille. QL ilmaisee, että kyseisessä pokkarissa on ominaisuutena pikalataus. Canonetteja oli myös ilman pikalatausta. QL on siis yhtä paljon pokkarin nimi, kuin IS on tänä päivänä objektiivin nimi.
Noista nimen jäljessä olevista numeroista muuten näkee objektiivin valovoiman. Canonisti______minäkin kirjoitti:
Canon on valmistajan nimi. Canonet on pokkarisarjan nimi. GIII on malli nimi juuri tuolle pokkarille. QL ilmaisee, että kyseisessä pokkarissa on ominaisuutena pikalataus. Canonetteja oli myös ilman pikalatausta. QL on siis yhtä paljon pokkarin nimi, kuin IS on tänä päivänä objektiivin nimi.
Noista nimen jäljessä olevista numeroista muuten näkee objektiivin valovoiman.Canonet ei ollut pokkari vaan kompakti. Tämä oli pokkari:
http://global.canon/en/c-museum/product/film92.html
GIII tarkoittaa vain kolmatta sukupolvea. Sitä enne oli kaksi sukupolvea Canonet QL:ää,
- Kompaktia
Mielenkiintoinen tapaus tuo G9 X. Jossain arvostelussa kehuttiin mm. hämärien maisemien kuvausta ja makron laatua. Näkyy olevan RAW-formaattia ja muita nameja kamerassa.
Mutta tuossa erikoisen kriittinen arvio: http://www.trustedreviews.com/reviews/canon-g9-x
Väittivät, että valovoima heikkenee nopeasti, jos siirrytään 28 millin kinovastaavuudesta 35 milliin (valovoimaksi 2,8) tai 50 milliin (valovoima 4). Väittivät myös, että G7-mallissa olisi valovoimaisempaa zoom-optiikkaa, josta on tingitty G9:n valmistuksessa - sen takia, että saatiin G9-kameran koko erittäin pieneksi.
Kameraa vielä kokeilematta veikkaisin, että G9 X saattaa sopia erinomaisen hyvin pieneksi kompaktikameraksi ihmisille, joilla on tapana käyttää yleensä esim. maisemiin tuota laajakulmapäätä objektiivista, ja toisinaan telempää polttoväliä makrokuviin. Melkein järjestelmäkameran laadulla ja toimintatavoilla (Esim. P, A, S ja M ohjelmina).
Tältä sivulta löytyi englanninkielinen käyttöohje, hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä kohdasta User's manual PDF:
http://digitalphotographylive.com/canon-powershot-g9x-mark-ii-instruction-or-users-manual-available-for-download-pdf/
Kiitoksia mainostuksesta. On ollut mielenkiintoista lueskella näitä kameravehkeiden tietoja. Ja toisaalta alan asiantuntijoiden erilaisia näkemyksiä ja painotuksia.Jo tuo valovoiman heikkeneminen on merkittävimpiä ongelmia. Kaikkea ei saa, se on hinta pienestä koosta. G7 X:ssä valovoima ei juuri heikkene zoomatessa.
Valovoimat
polttoväli G9 X G7 X
24 mm - 1,8
28 mm 2,0 2,0
35 mm 2,8 2,2
50 mm 4,0 2,5
84 mm 4,9 2,8
100 mm - 2,8
Mutta 4,9 ei ole mikään erityisen huono valovoima. Minun edellisessä pikkukamerassa Ixus 220 HS:ssä valovoima 84 millillä oli 5,6 ja kenno puolet G9 X:stä.
Kamerassa (mark II) on käteviä ominaisuuksia, mm. sisäänrakennettu RAW kehitys ja videoiden pakkaus. Siis jos vaikka kuvaa RAW:na voi kamerassa muuttaa JPG:ksi ja sitten jakaa eteenpäin. Minä otan videot Full HD:na ja sitten pakkaan ne erikseen HD:ksi,jolloin ne toistuu hitaammankin yhteyden läpi.
Tuossa on vertailua koosta:
http://camerasize.com/compact/#661,697,ha,t
Edestä koko on lähes sama. G7 X:ssä on myös kääntyvä näyttö. Kun lukee ihmisten valituksia G9 X:stä niin kaikki on suunnilleen sitä, mitä G7 X:ssä on.
Eräs plussa tuossa on mekaaninen salaman nostin. Tämä on mielestäni ehdoton. Inhoan sitä, että joku menuvalinta saa salaman pomppaamaan esiin tai välähtämään huomaamatta.
- Kompaktia
Ahaa. Nuo kokojen vertailun kuvat näyttävät siltä, että G7 on muotoillumpi: näkyy kädensijaa jonkinlaista. G9 näyttää olevan lautamaisempi muodoiltaan. Vaikka onko tuolla kovin suurta merkitystä käytännössä, kun laite on niin pieni, että sormilla pideltäisiin - vasemman käden peukalon ja etusormen välisessä nurkassa, ja oikealta puolelta parin sormen varassa näppäillen, ehkä.
Kompaktikameroiden mainoksissa olen kiinnittänyt huomiota seuraavanlaisiin asioihin:
- jos kameran valovoima ei ole kovin hyvä muihin verrattuna (Ricoh WG-30), niin ehkä sitä ei mainospuheissa oteta esille - ensimmäisenä asiana ainakaan, vaan tuo maininnan puute saattaa enteillä, että myöhemmin paljastuu tämä himmeys arvosteluista tai käyttöohjeesta, tai lohdutuspalkintona saattaa olla esim. että monivalotus, BSS tai muu kiertotie otettu käytettäväksi
- makrotoimintojen mainostuksessa usein jätetään mainitsematta, ettei lähin tarkennusetäisyys ehkä toimi koko polttovälialueella, vaan esim. käyttöohjeesta tai kamerasta itsestään tarkemmin katsottuna saattaa löytyä yllätys: lyhin tarkennusetäisyys toimii vain yhdellä tietyllä polttovälillä
- digitaalikompakteissa näyttää asia olleen monesti niin päin, että laajakulmapää tarkentuu lähemmäs kuin telepää (kun kinokoon filmikameroissa saattoi olla päinvastainen tilanne)
- käynnistysnopeudet ja säätämisen helppoudet (Fuji X100 -kamerassa näppärä valotusajan valinta mekaanisesti pyöritellen) ja muu käyttöliittymä joskus hankala selvittää pelkistä mainoksista. Esim. onko G9 X -mallin käyttöliittymä kosketusnäytöllä sellainen, että kuvaustilassa näkyy palkkirivi tai taulukko, mihin arvoihin on asetettu suljinaikaa, aukkoa, polttoväliä ja etäisyyttä? Näitäkö voi sitten nopeasti muutella tökkimällä sormella lukemat taulukkoon, näyttöruudulle?
Jos oikein muistan, Canonisti kehui Fujin X100 -kameraa jossain keskusteluissa. Katselin sitten Youtube-videoita aiheesta. Jossain videossa näytti siltä, että terävää kuvaa oli tullut ja mahtavat värit. Monenlaisia säätöjä tai valintoja mahdollista tehdä mm. väreihin. Toisessa videossa näytti siltä, että mustavalkokuvaus oli onnistunut erinomaisesti. Erittäin mielenkiintoinen kamera tämäkin.
Seuraavalla videolla on arvosteltu 4. parhaimmaksi tuuman kennon kompaktikameroiden joukosta tuo Canonin G9 X. Tarkennuskohdan valinta tökkäämällä kosketusnäyttöä, aika 3:23. Nami nami. Herttaista. Sitten komea arkkitehtuurikuva lävähti näytölle yhtäkkiä, aika 3:29.
Ja sitten, arvaatteko, mikä kamera videolla seuraavana, sijalla 3... töttöröö, edellä mainittu G7.
- Ovela veto kameravalmistajalta panna nimeksi tuotteelle G7, lyhenne jota on toisteltu uutisissa ympäri maailmaa, kun huippumaiden huippupoliitikot ovat käyneet kokoustamassa huippupolitiikkaa huippukokouksissa. Heti tuli mieleen, että ai niin, minähän olen aiemmin kuullut tuosta G7:stä - se on varmaan jotain huippua!
Top 5 Best Cameras 2017 - Best Compact Cameras
https://www.youtube.com/watch?v=75Mq2BECpGo
Tässä kameroita on lueteltu eri järjestyksessä, G7 X jo kakkossijalla:
https://www.top9rated.com/best-point-and-shoot-camera/
Käyttöohjetta G7-mallille englanniksi: https://www.dpreview.com/forums/post/54551284
Mielestäni tuo G7 vaikuttaa optisesti paljon mielenkiintoisemmalta kuin G9. On nimittäin nelinkertainen zoom, kinovastaavuus noin 24-100 milliä, ja telepäässä valovoima muistuttaa hiukan lukemia, joita on ollut kinokoon järjestelmäkameroiden makro-objektiivien valovoimina.
Haittapuolena G7-mallissa isompi koko ja paino kuin G9-mallissa.
Mutta ei kai tämän mallin valovoimassa ole haukuttavaa edes Canonistilla?- Canonisti_____minäkin
Nelinkertainen zoomi on jo niin pitkä, että jossain kohtaa polttovälialetta se ei enää toimi.
- HekoHekoheh
Canonisti_____minäkin kirjoitti:
Nelinkertainen zoomi on jo niin pitkä, että jossain kohtaa polttovälialetta se ei enää toimi.
Tulit kirjoittaneeksi niin pitkän lauseen, että se meni keskeltä rikki.
Kyllä mulla tuo G9 X Mark II istuu käteen hyvin. Peukalolle siinä on erillinen tuki. Kuka nyt kameroista huonoja puolia mainostaisi. Kamerat jakaantuvat aika selvästi kahtia. Pieni kenno, pieni valovoima ja pirusti zoomia ja suuri valovoima, suuri kenno ja kohtuullisesti zoomia. Panasonicilla on tosin malli, jossa on tuuman kenno ja 10x zoom.
Tuo Fuji toki voi jollekin sopia, Minusta se vain on turhan rajoittunut. Ei zoomia, ei kuvanvakainta, varsin iso koko. Eihän se huono sinänsä ole., Siihen saa kyllä telejatkeen, jolla objektiivista tulee normaali.
Nimimerkkiin Cannonisti minäkin kannattaa suhtautua varauksella. Hänellä on omat vakaat mielipiteensä, joista hän pitää kiinni. Hän ei ollenkaan mieti kysyjän tarpeita vaan tyrkyttää omia suosikkejaan. Standardeja hänellä on, että zoomia ei saa olla ja etsin pitää olla. Tuota Fujia hän on vuosia tyrkyttänyt kaikille.
Tuossa G9 X:ssä tosiaan voi kosketusnäytöltä muuttaa valotusaikaa. sen voi tehdä myös objektiivin ympäriltä. Ko. toiminnon voi valita. Minulla P tilassa siinä on zoom pykälin 28-35-50-84 ja TV tilassa ajan valinta ja AV tilassa aukon. Samoin esimerkiksi valoituksen korjauksen voi hoitaa tökkäämällä ruudulta ko. kohtaa ja sitten säätämällä objektiivista. Toki sen vi hoitaa pelkästään näytölläkin. G7 X II:ssa taisi olla jotenkin vielä monipuolisemmin nämä. Eräs mukava piirre on, että jos zoomin säätää objektiivista, se säilyy virrankatkaisun yli.
Canonin logiikkahan on, että pienempi numero on parempi: G9 X -> G7 X-> G5 X-> G3 X-> G1 X. G5 X on kuin G7 X etsimellä (tosin se on vähän vanha malli, tuli samaan aikaan kuin G9 X:n ykkösmalli). G3 on superzoom ja jumalattoman iso. G1 X:n kolmosmalli on APS-C kennolla ja sikakallis. Canonilla oli ennen kamerat G1:stä G12:een (ja G15-G16), mikä saattaa tuoda sekaannuksia. Alkuperäinen G9 vuodelta 2007 näytti tältä:
https://www.dpreview.com/files/p/articles/3881329841/images/canon_g9_3q.jpeg- Canonisti______minäkin
okaro kirjoitti:
Kyllä mulla tuo G9 X Mark II istuu käteen hyvin. Peukalolle siinä on erillinen tuki. Kuka nyt kameroista huonoja puolia mainostaisi. Kamerat jakaantuvat aika selvästi kahtia. Pieni kenno, pieni valovoima ja pirusti zoomia ja suuri valovoima, suuri kenno ja kohtuullisesti zoomia. Panasonicilla on tosin malli, jossa on tuuman kenno ja 10x zoom.
Tuo Fuji toki voi jollekin sopia, Minusta se vain on turhan rajoittunut. Ei zoomia, ei kuvanvakainta, varsin iso koko. Eihän se huono sinänsä ole., Siihen saa kyllä telejatkeen, jolla objektiivista tulee normaali.
Nimimerkkiin Cannonisti minäkin kannattaa suhtautua varauksella. Hänellä on omat vakaat mielipiteensä, joista hän pitää kiinni. Hän ei ollenkaan mieti kysyjän tarpeita vaan tyrkyttää omia suosikkejaan. Standardeja hänellä on, että zoomia ei saa olla ja etsin pitää olla. Tuota Fujia hän on vuosia tyrkyttänyt kaikille.
Tuossa G9 X:ssä tosiaan voi kosketusnäytöltä muuttaa valotusaikaa. sen voi tehdä myös objektiivin ympäriltä. Ko. toiminnon voi valita. Minulla P tilassa siinä on zoom pykälin 28-35-50-84 ja TV tilassa ajan valinta ja AV tilassa aukon. Samoin esimerkiksi valoituksen korjauksen voi hoitaa tökkäämällä ruudulta ko. kohtaa ja sitten säätämällä objektiivista. Toki sen vi hoitaa pelkästään näytölläkin. G7 X II:ssa taisi olla jotenkin vielä monipuolisemmin nämä. Eräs mukava piirre on, että jos zoomin säätää objektiivista, se säilyy virrankatkaisun yli.
Canonin logiikkahan on, että pienempi numero on parempi: G9 X -> G7 X-> G5 X-> G3 X-> G1 X. G5 X on kuin G7 X etsimellä (tosin se on vähän vanha malli, tuli samaan aikaan kuin G9 X:n ykkösmalli). G3 on superzoom ja jumalattoman iso. G1 X:n kolmosmalli on APS-C kennolla ja sikakallis. Canonilla oli ennen kamerat G1:stä G12:een (ja G15-G16), mikä saattaa tuoda sekaannuksia. Alkuperäinen G9 vuodelta 2007 näytti tältä:
https://www.dpreview.com/files/p/articles/3881329841/images/canon_g9_3q.jpegJep ja ilmeisesti kokemusta enemmän harrastusvalokuvauksesta, kuin esimerkiksi Okarolla. Kun harrastaja hankkii kuvausvälineistöä, rahakin ratkaisee.
Jos rahaa olisi määrättömästi, voisi kokeilla kaikenlaista, vaikka 1" pokkareita ja suttuzoomeja. Olen kuitenkin oppinut, että huonoon ei kannata tuhlata vähiä rahojaan. Parempi yksi toimiva polttoväli kuin kymmenen sellaista, jotka eivät toimi.
Kalleimpia ostoksia ovat yleensä halvimmat! Edullisimpia alkaa löytyä esim. pokkareista 1000 € hintaluokasta. Kun ymmärtää edullisen ja halvan eron, on jo pitkällä. Canonisti______minäkin kirjoitti:
Jep ja ilmeisesti kokemusta enemmän harrastusvalokuvauksesta, kuin esimerkiksi Okarolla. Kun harrastaja hankkii kuvausvälineistöä, rahakin ratkaisee.
Jos rahaa olisi määrättömästi, voisi kokeilla kaikenlaista, vaikka 1" pokkareita ja suttuzoomeja. Olen kuitenkin oppinut, että huonoon ei kannata tuhlata vähiä rahojaan. Parempi yksi toimiva polttoväli kuin kymmenen sellaista, jotka eivät toimi.
Kalleimpia ostoksia ovat yleensä halvimmat! Edullisimpia alkaa löytyä esim. pokkareista 1000 € hintaluokasta. Kun ymmärtää edullisen ja halvan eron, on jo pitkällä.Haista trolli paska.
- Canonisti______minäkin
okaro kirjoitti:
Haista trolli paska.
Kuten sanoin. Kokemus jyrää. Valitettavasti itsekin olen maksanut oppirahoja ostamalla halvalla. Ne ovat niitä kaikkein kalleimpia ostoksia.
- Canonisti_____minäkin
National Geographicin käsitys asiasta. Siellä tuo tuumainenkin kummittelee muuten mukana.
https://www.fujirumors.com/national-geographic-declares-fujifilm-x-t2-best-overall-compact-travel-camera-2017-top-10-ranking-includes-x-t20-x100f/
Listalla ovat:
Fujifilm X-T2: paras kaikkiaan
Fujifilm X100F: katukuvaukseen
Fujifilm X-T20: edullisin
Olympus OM-D E-M1 Mark II: teknofriikeille
Sony RX100 V: ultrakevyt
Panasonic Lumix GH5: elokuvaajalle
Leica Q: rahamiehille
Olympus TG 5: vesileikkeihin
Sony a6500: appeihin hurahtanut
Panasonic Lumix GX8: monipuolisin- Canonisti______minäkin
Kyse on siis vuode matkailukamerat.
- Canonisti______minäkin
Tuossa Okaron kanssa on väännetty GIII:n nimestä ja siihen liittyvistä erilaisista liitteistä, kuten vaikka IS nykyään objektiivien nimen perässä. Tuo GIII on yksi parhaita kameroita, mitä minulla on koskaan ollut. Sille vain kävi hullusti ja se jäi johonkin metsän siimekseen.
Tuosta oli muuten versio, jonka valovoima oli f/0.95! Canon on siis osannut tehdä huippulasejakin aikoinaan.
Tätä vasten on vähän säälittävää katsella Canonin nykyistä räpellystä pokkarimarkkinoilla. Jos malliston huippupokkarissa on telepään valovoima f/5.6, ei olla oikeilla jäljillä. Fuji X100-sarja onkin tällä hetkellä käytännön standardi pokkarille. Siihen verrataan muita. On pari vähintään yhtä hyvää ja joukko huonompia.Fujin X100 sarja on kankea kiinteällä polttovälillä ja ilman vakainta, Outoa valittaa telepään valovoimasta, kun vaihtoehdossasi teleä ei ole. Jos Fujiin haluaa vähänkin pidempää polttoväliä, pitää hankkia telejatke, jolloin kokokin kasvaa ja silti päästään vain normaaliin:
https://static1.squarespace.com/static/5007141bc4aa2550d7b13a5b/5370ecdee4b0ca92e926d75d/5370ece5e4b05dd1381f8dd0/1399909607515/LAROQUE-TCL-Product-shots-07.jpg
Tässä on kaikki Canonet kamerat:
http://global.canon/en/c-museum/series_search.html?t=camera&s=film&s2=canonet&a=E&sort=old
Eli huippumallit olivat
Canonet
Canonet S
Canonet QL 17
New Canonet QL 17
Canonet GIII QL 17- Canonisti______minäkin
okaro kirjoitti:
Fujin X100 sarja on kankea kiinteällä polttovälillä ja ilman vakainta, Outoa valittaa telepään valovoimasta, kun vaihtoehdossasi teleä ei ole. Jos Fujiin haluaa vähänkin pidempää polttoväliä, pitää hankkia telejatke, jolloin kokokin kasvaa ja silti päästään vain normaaliin:
https://static1.squarespace.com/static/5007141bc4aa2550d7b13a5b/5370ecdee4b0ca92e926d75d/5370ece5e4b05dd1381f8dd0/1399909607515/LAROQUE-TCL-Product-shots-07.jpg
Tässä on kaikki Canonet kamerat:
http://global.canon/en/c-museum/series_search.html?t=camera&s=film&s2=canonet&a=E&sort=old
Eli huippumallit olivat
Canonet
Canonet S
Canonet QL 17
New Canonet QL 17
Canonet GIII QL 17Miten niin kankea? Siinä on 35 mm kinovastaava, hyvälaatuinen objektiivi. Kolmevitosella pystyy kuvaamaan pääosan kuvista. Vähemmän tuolla on teknisiä rajoituksia kuin huonolaatuisella zoomilla, saati pienellä kennolla.
Jos haluaa pienen kameran yhdistettynä useampaan polttoväliin, niin Fujin X-E3 f/2.0 23 mm f/2.0 50 mm on tällä hetkellä lyömätön yhdistelmä. 35 mm vastaavuus toki n hyvä moneen kuvaukseen, mutta silti siinä ei ole zoomin joustavuutta. Lisäksi ko. kamera on turhan iso aina mukana olevaksi. Minulla on EOS M, joka pannarilla aika paljon vastasi tuota, mutta koko ärsytti. Ixusten laatu ei roittänyt, joten hankin G9 X II:n.
- Kompaktia
Ricoh-kameroiden käyttöohjeita englanniksi:
http://www.ricoh-imaging.co.jp/english/support/man-pdf/wg30.pdf
http://www.ricoh-imaging.co.jp/english/support/man-pdf/gr-2.pdf
Tuo Ricoh GR II oli arvosteltu parhaimmaksi kompaktikameraksi em. sivulla
https://www.top9rated.com/best-point-and-shoot-camera/
Mitä mieltä olette tuosta GR2 -mallista? Sopiiko se yhden polttovälin kamerana kenelle, millaiseen käyttöön? Jos haluaa tehdä kukkakuvia, niin onnistuuko se tuolla GR2-kameran kroppitoiminnolla, normaalipolttoväliä jäljitellen? Vai onko näissä Ricoheissa sellainen koira haudattuna, että yksi kompakti Ricoh sopii makrokameraksi, toinen maisemakuviin - kuin olisi järjestelmän asemesta ostamassa yhden Ricoh-kompaktin, ja sitten haluaa toisen, ja kolmannen, eri tarkoituksiin, päätyen ehkä järjestelmää kalliimpaan kokonaisuuteen?
Mainosten ja käyttöohjeen perusteella näyttää, kuin GR2 olisi mahdollista käyttää "normaalimakron" objektiivin asemesta lähikuviin, kun lyhintä tarkennusetäisyyttäkin on vain 10 cm. Eikös se tarkoita, että tuolla kameralla pääsee noin 1:2 kuvaussuhteeseen, kuvaamaan noin pelikortin kokoisia kohteita? Miltä tämä kameramalli vaikuttaa mielestänne? Onko kuin halvempi versio Fujin X100-mallista, ilman aikasäätönuppia?Tuo Rocohin 28 mm vastaavuus ei ole optimi kukkakuvaukseen. Olisi hyvä olla pidempi. 28 mm on sama kuvakulma kuin monissa kännyköissä. Kun on noin spesifejä tarpeita, kannattaisi miettiä järjestelmää.
- Canonisti______minäkin
okaro kirjoitti:
Tuo Rocohin 28 mm vastaavuus ei ole optimi kukkakuvaukseen. Olisi hyvä olla pidempi. 28 mm on sama kuvakulma kuin monissa kännyköissä. Kun on noin spesifejä tarpeita, kannattaisi miettiä järjestelmää.
Tästä olen täysin samaa mieltä Okaron kanssa. Käytän itse vastaavan polttovälin omaavaa Fujin X70-mallia pokkarina, enkä pidä sitä parhaana mahdollisena vaihtoehtona ainoaksi kameraksi. Se vaatii lisäksi jonkin verran osaamista kuvakerronnassa.
Jos haetaan pienikoista ja edullista ratkaisua, niin yksi vaihtoehto on käytetty Fujin X Pro1 joku normaali, esimerkiksi f/2.8 27 mm f/2.4 60 mm makro, joita tulee nyt käytettynä hyvin markkinoille, koska uusi makro on juuri tullut toimituksiin maailmalla. Tuolla makrolla pääsee 1:2 suhteeseen, joten lisäksi voi hankia loiton.
- Kompaktia
Vielä jatkoa aiheelle: Sopiiko Ricoh GR II lähikuvaukseen kompaktina - järjestelmäkameran ja normaalimakron korvikkeena
Eikö tilanne ole tämä, että jos kuvataan 35 millin kinovastaavuudella, ja suurennetaan kuvasta osa 3x-kertaisesti, niin saadaan alkuperäisestä kuvapinta-alasta rajattua yhdeksäsosan kokoinen alue (ja myös 1/9 saadaan alkuperäisestä pikselimäärästä suunnilleen), joka vastaa noin kinopolttoväliä 105 mm, eli juuri sopiva kuvakulma kukkakuviin? Perspektiivivaikutelma riippuu kuvausetäisyydestä: jos kuvaat saman ruusupensaan laajakulmalla (35 mm), ja teet samalta etäisyydeltä makro-objektiivilla (esim. 105 mm) kuvan vain yksittäisestä kukasta, niin perspektiivivaikutelma on aivan sama - jos laajakulmaisemmasta kuvasta osasuurennetaan lopputulokseen samankokoinen osa pensasta, kuin telellä on kuvattu. Eli periaatteessa kahden eri kuvaustavan tulokset voisivat olla aivan samannäköisiä. Optiikalla vain saataisiin enemmän resoluutiota lopputulokseen.
Tuossa Ricoh-kamerassa kun on valmiina lähes normaalipolttoväliin asti kroppaustoiminto, niin eikös sitä ole helppo käsitellä käsivaralta ja katsoa kamerasta, mitä tulisi edelleen kuvasta noin 2x-osasuurennoksella. En tiedä, ymmärsittekö tarkoitukseni, että Ricoh saattaisi sopia normaalimakron kaltaiseksi sihtailuvälineeksi, josta pystyy tarvittaessa "kroppaamaan" noin 90-100 millin kinovastaavuuden kaltaista kukkakuvaa - kun ei ole tarkoitus suurentaa metrin kokoiseksi julisteeksi? Yleensä kukkakuvia suurennetaan postikorttikokoon asti, tai hautajaisadresseiksi (A4), eikä tarvita kovin ihmeellisen tarkkaa resoluutiota. Jopa VGA-resoluutio saattaisi näyttää hyvältä A4-kokoisella tietokoneen näyttöruudulla joskus.
Tavallaan tässä asiassa on kyse siitäkin, kumpi kannattaa - tuleeko digizoomilla aina huonompaa kuin optisella zoomilla, vai riittääkö laatu esim. kukkien tapauksessa. Vai onko tämä vain eri zoomaustapojen vertailua? Eikö tämä Ricoh GR II -kameran kroppitoiminto ole aivan samaa asiaa kuin muissa kameroissa digitaalinen telejatke, tai digitaalizoom - sillä erotuksella, ettei Ricohilla ole tässä portaaton liukuva säätö, vaan kuin kolmiasentoinen kytkin? Käyttöohjeessa on mainittu, että kroppitoiminnolla kamera jäljittelee kinopolttovälejä 28, 35 ja 47 mm, vaikka objektiivi ei ole zoom, vaan kiinteä 28/2,8 kinovastaavuutta.
Asiassa piilee tällainenkin tausta, että olen käytellyt melko huokeaa kompaktikameraa nykyään. Kameraa, jossa telepää niin huono valovoimaltaan, etten yleensä ole sitä käyttänyt ollenkaan. Ja digitaalinen zoom on telepään jatkeena aivan mahdottoman kamala. Ihmetyttää, miksi tällaisia on edes valmistettu. Videokameroistako matkittu, kenties. Mutta tämä halpanen kamera on osaavan kuvaajan käsissä erinomainen maisemakuvausväline. Ja zoomin laajakulma-alue toimii erinomaisesti myös lähikuvauksessa. Pieni kenno ja pienet polttovälilukemat vaikuttavat sen, että kameralla pystyy erittäin hämärässä nappaamaan muistiinpanoja esim. sanomalehden ilmoituksesta - käsivaralta. Olen laskeskellut, että 50/1,4 -objektiivilla ja kinokoon järjestelmärungolla samassa valaistuksessa, hämärässä, kuva olisi jäänyt ottamatta, tai olisi mennyt todella suttuiseksi.
Tarkoitus ei ole vängätä Canonistin kanssa valovoimista. Mielestäni on täyttä laadukasta asiaa moni väite, mitä hän on esittänyt valovoimista, ja minulla on kokemusta siitäkin näkökulmasta. Toisaalta on totta, että valovoimilla merkitystä. Mutta jos hyvän kuvan saa välineellä, jonka arvoa toinen ei huomaa/tiedä, niin onko väärässä, hyvän kuvansa kanssa. Onko tämä Ricoh GR II vähän samantyyppinen asia.
- Mitä arvelette, miksi Ricoh GR II oli arvosteltu parhaaksi kompaktikameraksi? - Tsuumiko
Ricoh GR II
Youtube-videoita aiheesta Ricoh GR II
https://www.youtube.com/results?search_query=ricoh gr ii
Mm. nopea käynnistyjä. Linssiä kehuttiin Amazon.com:ssa, että parhaimpia 28 millin kinovastaavuuden objektiiveja tässä " it might just be one of the sharpest 28mm lenses, ever. It's a cult product"
https://www.amazon.com/Ricoh-GR-II-Digital-Camera/dp/B00ZY9JJEU
https://valovuoto.fi/ricoh-gr-ii/
https://tekniikanmaailma.fi/katukuvaajan-taskukamera-ricoh-gr-ii/
https://www.telefoto.fi/tuote/ricoh-gr-ii-musta-175844
Joten kyllä saman valmistajan eri kameroissa voi olla eroa huomattavasti. Erilaisia välineitä eri tarkoituksiin. - Kompaktia
Hinta oli alennettu jo 199 euroon, vaikka ei vanhemmasta laitteesta kyse, kuin vielä vuoden 2014 mallista:
https://www.topshot.fi/product/9451/ricoh-wg-30-musta-kompaktikamera
Käyttöohjeissa mainitaan "pan focus". Tällä tarkennustavalla samaan kuvaan kamera yhdistää eri etäisyyksille automaattisesti tarkennetut otokset, jos oikein ymmärsin.
Aihetta penkoessani löytyi mielenkiintoinen kameroiden vertailu, melkoista analyysiä:
http://cameradecision.com/review/Ricoh-WG-30
Sen sijaan tuo kalliimpi kameramalli Ricoh GR II vaikuttaa myös mielenkiintoiselta joissakin Youtube-selityksissä:
Fujifilm X70 vs Ricoh GR II In-Depth Comparison
https://www.youtube.com/watch?v=qTf3Oz64osg
Väitettiin, että erinomainen mustavalkokuvaukseen - kuulosti siltä, että yli muiden kompaktien.
Ja tarkannäköistä kuvalaatua reunasta reunaan. Jopa tähtitaivaan kuvaamista mainittiin.
https://www.youtube.com/results?search_query=ricoh gr ii star
Haittapuolena jossain videolla esitettiin, että GR II liikuttelee objektiivia sisään ja ulos, joten imee pölyä kennolle päin. Odotettavissa tarve huoltaa tai putsata itse? Puhdistukseen neuvoa löytyi myös Youtube-sivuilta:
https://www.youtube.com/results?search_query=ricoh gr ii clean
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�214881Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03075Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03074Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03070Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03069Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03066Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03065Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03065Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03064Nancy Taylor
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋03054