Pikku suorasuu Nora Haque-ei lisätietoja.
Epookkielokuvan tekemiseen on ollut vuonna 1962 muutama selvä syy: Ajassa oli kansanvälinen lapsitrendi (Anne Frankin päiväkirjasta Ihmeidentekijään), tuottajamoguli TJ Särkkä halusi viime vuosisadan vaihteen säätyläisfilmejä ja Kansallisteatterin kotimaisessa Ihmeidentekijässä pinnalle oli pulpahtanut suklaasilmäinen Nora Haque - lemmikkimainetta piti hyödyntää.
Pikku suorasuussa kaikki nuo yhdistyivät kaupalliseen laskelmointiin kyyneleiselläkin tarinalla, joka oli tietysti kuin luotu Laineen ohjattavaksi (Lainehan oli ohjannut Haqueta jo Kansallisessa) - teatraalisuus näkyy ja kuuluu, kun isovanhempien huostassa ollut tyttönen joutuu vierailulla käyneiden herrojen (puhutaan puukaupoista) ehdotuksesta kaupunkiin, jossa 'ylhäiset' nyrpistelevät nenäänsä maalaiselle ja jossa setvitään sitten tavan mukaan perintöasiaakin; se kun aiotaan huijata tytöltä pois.
Iris Klewe elää aidoksi saadussa ympäristössä (vain Ulla-tytön "prillit" ovat ajankohtaan liian uusia), ja lavastus sekä puvustus ovatkin parasta antia. Tarinassa lienee yhä viehätystä ikäisilleen, vaikka vanhempia varmasti hymyilyttää se, että Iris kertoo Turkin sodasta siellä komentajana olleelle kenraalille totuuksia.
Lisätietoa Elonet
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117572
Epookkielokuvan tekemiseen on ollut vuonna 1962 muutama selvä syy: Ajassa oli kansanvälinen lapsitrendi (Anne Frankin päiväkirjasta Ihmeidentekijään), tuottajamoguli TJ Särkkä halusi viime vuosisadan vaihteen säätyläisfilmejä ja Kansallisteatterin kotimaisessa Ihmeidentekijässä pinnalle oli pulpahtanut suklaasilmäinen Nora Haque - lemmikkimainetta piti hyödyntää.
Pikku suorasuussa kaikki nuo yhdistyivät kaupalliseen laskelmointiin kyyneleiselläkin tarinalla, joka oli tietysti kuin luotu Laineen ohjattavaksi (Lainehan oli ohjannut Haqueta jo Kansallisessa) - teatraalisuus näkyy ja kuuluu, kun isovanhempien huostassa ollut tyttönen joutuu vierailulla käyneiden herrojen (puhutaan puukaupoista) ehdotuksesta kaupunkiin, jossa 'ylhäiset' nyrpistelevät nenäänsä maalaiselle ja jossa setvitään sitten tavan mukaan perintöasiaakin; se kun aiotaan huijata tytöltä pois.
Iris Klewe elää aidoksi saadussa ympäristössä (vain Ulla-tytön "prillit" ovat ajankohtaan liian uusia), ja lavastus sekä puvustus ovatkin parasta antia. Tarinassa lienee yhä viehätystä ikäisilleen, vaikka vanhempia varmasti hymyilyttää se, että Iris kertoo Turkin sodasta siellä komentajana olleelle kenraalille totuuksia.
Lisätietoa Elonet
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/117572
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.