Menestystarina

Onnea Espoo, valtava suksee! Sain onnekseni olla mukana joukkoliikenteen riemuvoiton tapahtumassa Espoossa, jossa kansan kauan ja hartaasti kaipaaman raideliikenteen asiakaskäyttöönotto metron myötä, sai aikaiseksi spontaanin ja karnevalistisiakin piirteitä sisältävän henkilöautoilun pakkovallasta vapautumisen, riemullisen kansanjuhlan. Jo nyt PKS metroliikenne on saavuttanut ennätysmäärän asiakkaita ja sadat henkilöauton aiemmat käyttäjät ovat jättäneet ikävän ja vaikeasti operoitavan henkilöautonsa kotiin tai asemien läheisille parkkipaikoille. Ja, kun aika kuluu, yhä useammat ihmiset valitsevat luontevimman ratkaisun kulkemiseensa. Ja henkilöautoilun ihmisten elämää kurjistava vaikutus vähenee.
Ja sama on toki edessä Tampereellakin, kun ihmisten elämä helpottuu ratikan myötä. Kriittisinä kommentteina Espoon metrossa eräs ilmeisesti pitkän aikaa tapahtumaa (metroliikenteen alkamista) odottanut asiakas totesi tiedotusvälineiden edustajalle, että hänen matkansa töihin pitenee n. 5 minuuttia. Mutta hänkin totesi, että, kun auton voi jättää metron lähellä oleville parkkipaikoille, niin hän kuitenkin aikoo siirtyä metron käyttäjäksi. Ja toisaalla eräät toiset arvoivat, että heidän työmatkansa voi pidetä, jopa 15min metron myötä.
Omakohtaisesti Espoon metrossa silmiinpistävää oli myös sen kaupallisuus. Jossa isot kauppakeskukset ja kauppaketjujen yksittäiset liikkeet ovat sijoittuneet metroasemien yhteyteen tai niiden läheisyyteen, samoin kuin Helsingin uudet ja valmistuvat isot kauppakeskukset ovat sijoittuneet raideliikenteen yhdysasemien läheisyyteen.
Tässä kuitenkin voi vain toivoa, että Tampereella löytyy enemmän kypsyyttä rakentaa ratikan tuleva jatkoreititys siten, että siihen voi tulla Lielahden vanhan sellutehtaan kaltaisia alueita, joissa ihmiset voivat käydä hankkimassa paikallisia produktioita, tuotteita, palveluja sekä reilunkaupan ja kestävän kehityksen mukaan tehtyjä tuotteita. Tai kierrätys ja second hand tuotteita ja palveluita.
Muutenkin Hiedenrannan uuden asuinalueen eräänä teemana tulisi olla ekologisuus. Vaikka kaupanketjujen paineet saada maksukykyiset ratikka asiakkaat omiin liikkeisiinsä on kova. Niin silti paikallisuus, ekologisuus ja ihmisten yhteisöllisyys tulee huomioida silloin, kun ratikan kaltaisesta joukkoliikenteen runkoratkaisusta ja sen reitityksestä päätetään. Ja tähän Tampereelta nyt odotetaan sitä kypsyyttä, joka sen kaupunkina tulee osoittaa.