Pahin pelkonne kaivattunne suhteen?

Miksi et tehnyt sitä?

Kuulostaa niin surulliselta. Luulenpa, että nainen kyllä ymmärtäisi pelkosi, jos on vähääkään mukavaa/ymmärtäväistä/empaattista sorttia. Kurjaa, jos jää kahden ihmisen onni tuosta kiinni.

Haluatko kuitenkin kertoa pelkosi meille? Ehkä se auttaisi? :)

Haluaisinkuulla kirjoitti:

Kuulostaa niin surulliselta. Luulenpa, että nainen kyllä ymmärtäisi pelkosi, jos on vähääkään mukavaa/ymmärtäväistä/empaattista sorttia. Kurjaa, jos jää kahden ihmisen onni tuosta kiinni.

Haluatko kuitenkin kertoa pelkosi meille? Ehkä se auttaisi? :)

En voi kertoa pelostani ihan sanalla sanoen koska sen verran vakava juttu ei sovi tälle palstalle.
En tehnyt sitä koska en saanut kunnon mahdollisuutta, mutta toisaalta en tehnyt sitä tuon pelon takia.

Voi olla surullista, mutta jos nainen ikinä tietää menettäneensä jotakin niin en viitsi sanoa että lappu jossa myönnän tunteeni/teen aloitteeen oli minulla taskussa myös valmiina kaiken varalta.
Hän ihan kirjaimellisesti päätti kävellä onnensa ohi.

Elämä on joskus ihmeellistä. Jos meistä olisi tullut pari niin sitähän ei tiedä vaikka lapsenlapsemme juttelisivat tuosta aiheesta miten isoisä teki aloitteen isoäidille.

Mutta ei, eikä hän saa koskaan tietää sitä.

ps. taidan olla vähän romanttinen höpsö

Missionimpossable kirjoitti:

En voi kertoa pelostani ihan sanalla sanoen koska sen verran vakava juttu ei sovi tälle palstalle.
En tehnyt sitä koska en saanut kunnon mahdollisuutta, mutta toisaalta en tehnyt sitä tuon pelon takia.

Voi olla surullista, mutta jos nainen ikinä tietää menettäneensä jotakin niin en viitsi sanoa että lappu jossa myönnän tunteeni/teen aloitteeen oli minulla taskussa myös valmiina kaiken varalta.
Hän ihan kirjaimellisesti päätti kävellä onnensa ohi.

Elämä on joskus ihmeellistä. Jos meistä olisi tullut pari niin sitähän ei tiedä vaikka lapsenlapsemme juttelisivat tuosta aiheesta miten isoisä teki aloitteen isoäidille.

Mutta ei, eikä hän saa koskaan tietää sitä.

ps. taidan olla vähän romanttinen höpsö

Mun ukki ja mummi tapasivat tosi romanttisesti. Vois olla kuin elokuvista.

Missionimpossable kirjoitti:

En voi kertoa pelostani ihan sanalla sanoen koska sen verran vakava juttu ei sovi tälle palstalle.
En tehnyt sitä koska en saanut kunnon mahdollisuutta, mutta toisaalta en tehnyt sitä tuon pelon takia.

Voi olla surullista, mutta jos nainen ikinä tietää menettäneensä jotakin niin en viitsi sanoa että lappu jossa myönnän tunteeni/teen aloitteeen oli minulla taskussa myös valmiina kaiken varalta.
Hän ihan kirjaimellisesti päätti kävellä onnensa ohi.

Elämä on joskus ihmeellistä. Jos meistä olisi tullut pari niin sitähän ei tiedä vaikka lapsenlapsemme juttelisivat tuosta aiheesta miten isoisä teki aloitteen isoäidille.

Mutta ei, eikä hän saa koskaan tietää sitä.

ps. taidan olla vähän romanttinen höpsö

Olet ihana. Minne päin Suomea tämä lappu olisi mennyt?

Missionimpossable kirjoitti:

En voi kertoa pelostani ihan sanalla sanoen koska sen verran vakava juttu ei sovi tälle palstalle.
En tehnyt sitä koska en saanut kunnon mahdollisuutta, mutta toisaalta en tehnyt sitä tuon pelon takia.

Voi olla surullista, mutta jos nainen ikinä tietää menettäneensä jotakin niin en viitsi sanoa että lappu jossa myönnän tunteeni/teen aloitteeen oli minulla taskussa myös valmiina kaiken varalta.
Hän ihan kirjaimellisesti päätti kävellä onnensa ohi.

Elämä on joskus ihmeellistä. Jos meistä olisi tullut pari niin sitähän ei tiedä vaikka lapsenlapsemme juttelisivat tuosta aiheesta miten isoisä teki aloitteen isoäidille.

Mutta ei, eikä hän saa koskaan tietää sitä.

ps. taidan olla vähän romanttinen höpsö

Tulin niin surulliseksi tästä. :'( Olisitpa antanut hänelle sen lapun. Toivon edelleen, että antaisit! Onko vielä mitenkään mahdollista?

Itse asiassa täytyy myöntää, että mietin myös pitkään, että kertoisin tunteistani ja ajatuksistani hänelle lapulle kirjoitetun viestin avulla. Mutta en sitten uskaltanut tehdä sitä minäkään. :'(

Missionimpossable kirjoitti:

En voi kertoa pelostani ihan sanalla sanoen koska sen verran vakava juttu ei sovi tälle palstalle.
En tehnyt sitä koska en saanut kunnon mahdollisuutta, mutta toisaalta en tehnyt sitä tuon pelon takia.

Voi olla surullista, mutta jos nainen ikinä tietää menettäneensä jotakin niin en viitsi sanoa että lappu jossa myönnän tunteeni/teen aloitteeen oli minulla taskussa myös valmiina kaiken varalta.
Hän ihan kirjaimellisesti päätti kävellä onnensa ohi.

Elämä on joskus ihmeellistä. Jos meistä olisi tullut pari niin sitähän ei tiedä vaikka lapsenlapsemme juttelisivat tuosta aiheesta miten isoisä teki aloitteen isoäidille.

Mutta ei, eikä hän saa koskaan tietää sitä.

ps. taidan olla vähän romanttinen höpsö

Leikittelet naisparoilla...

eläkehtoo kirjoitti:

Leikittelet naisparoilla...

Olen pahoillani, lopetan.

Etelään olsi mennyt, mutta elämä on niin ihmeellistä joskus. Kyse on joskus sattumuksista joille vain ei oikein mahda mitään. Ehkä se on sitä kohtaloa jota yritin sitten uhmata oikein lapun kanssa.
Minulla oli tunne että hänellä oli tunteita ja tiesin että minulla oli tunteita koska tunsin eläväni hänen lähellään sekä samalla tunsin heikotusta ja tunsin yksinäisyyttä erotessa.

Jos tapaisimme joskus tulevaisuudessa niin en voisi koskaan kertoa miten lähellä oli että meistä olisi voinut tulla pari jos hänelläkin oli tunteita.

Mutta tuskin oli teille. Maailmassa on monenlaista tarinaa ja monenlaista paria voi syntyä.
Kunhan purkauduin romanttisessa typeryydessäni.

Kaiketi mun pitää löytää nainen jollain toisella konstilla, ei sillä etteikö olisi vaihtoehtoja, mutta jotkut vain jää mieleen ja sydämeen. Heitin toiveeni menemään tulevaisuudesta naisen kanssa sen lapun mukana erään rakennuksen roskikseen.

Kivaa illanjatkoa.

Tämä kaikki kirjoittamasi osui nyt jotenkin niin, että aloin itkeä...

Minullakin tosiaan oli mielessäni valmis viesti hänelle. Tiedän tarkkaan, mitä siinä lapussa olisi lukenut. Mutta moni asia pelotti liikaa.

Missionimpossable kirjoitti:

Olen pahoillani, lopetan.

Etelään olsi mennyt, mutta elämä on niin ihmeellistä joskus. Kyse on joskus sattumuksista joille vain ei oikein mahda mitään. Ehkä se on sitä kohtaloa jota yritin sitten uhmata oikein lapun kanssa.
Minulla oli tunne että hänellä oli tunteita ja tiesin että minulla oli tunteita koska tunsin eläväni hänen lähellään sekä samalla tunsin heikotusta ja tunsin yksinäisyyttä erotessa.

Jos tapaisimme joskus tulevaisuudessa niin en voisi koskaan kertoa miten lähellä oli että meistä olisi voinut tulla pari jos hänelläkin oli tunteita.

Mutta tuskin oli teille. Maailmassa on monenlaista tarinaa ja monenlaista paria voi syntyä.
Kunhan purkauduin romanttisessa typeryydessäni.

Kaiketi mun pitää löytää nainen jollain toisella konstilla, ei sillä etteikö olisi vaihtoehtoja, mutta jotkut vain jää mieleen ja sydämeen. Heitin toiveeni menemään tulevaisuudesta naisen kanssa sen lapun mukana erään rakennuksen roskikseen.

Kivaa illanjatkoa.

Jos teillä ei ole pelissä niin paljon niin suosittelen tekemään asialle jotakin. Minun päätökseni syntyi naisen reaktioista ja liittyen noihin asioihin mitä en voi tässä mainita.

Missionimpossable kirjoitti:

Jos teillä ei ole pelissä niin paljon niin suosittelen tekemään asialle jotakin. Minun päätökseni syntyi naisen reaktioista ja liittyen noihin asioihin mitä en voi tässä mainita.

Voiko nämä naisen reaktiot olla sitä, että.myös hänellä oli pelkoja ja paljon pelissä sinun kanssasi?

Ainakin minulla oli juuri samanlainen tilanne, kuin kuvasit, meinasin jo aiemmin kirjoittaa tuohon ylemmäs. Pelissä tämän miehen kanssa oli niin paljon, mutta samalla pelotti ja oli rankkoja asioita menneisyydestä, jotka vaikuttivat. Jonkinlainen ristiriitakin, halusin niin paljon ja samalla olin kauhuissani.

ToinenSamanlainen kirjoitti:

Tämä kaikki kirjoittamasi osui nyt jotenkin niin, että aloin itkeä...

Minullakin tosiaan oli mielessäni valmis viesti hänelle. Tiedän tarkkaan, mitä siinä lapussa olisi lukenut. Mutta moni asia pelotti liikaa.

Hei, on monia tarinoita ja osa on samanlaisia. Elämä on tällaista. Joskus tekisi mieli uhmata kohtaloa, mutta voin sanoa että silloin keikkuu vene ja rankasti, joskus menee jopa ympäri.
Laadin lapun koska ajattelin hetken että nainen olisi valmis hyppäämään sen pimeän kuilun yli joka näyttää ylipääsemättömältä. huvittavaa kyllä, mutta uskon että se olisi ollut meille yhdessä kuin naruhyppelyä, helppoa.

Vuodatin yksittäiseen kyyneleen paperille kun sen lukaisin viimeisen kerran ja heitin sitten roskikseen muiden ryppysiten paperien joukkoon. Montakohan samanlaista lappusta rakkaalle siellä olikaan? Sitä emme koskaan saa tietää.

Kannattaa kuunnella tietysti sydäntään, jos vain pysty...

Mut nyt, hyvää illan jatkoa arvon leidit ja gentlemannit.

ToinenSamanlainen kirjoitti:

Voiko nämä naisen reaktiot olla sitä, että.myös hänellä oli pelkoja ja paljon pelissä sinun kanssasi?

Ainakin minulla oli juuri samanlainen tilanne, kuin kuvasit, meinasin jo aiemmin kirjoittaa tuohon ylemmäs. Pelissä tämän miehen kanssa oli niin paljon, mutta samalla pelotti ja oli rankkoja asioita menneisyydestä, jotka vaikuttivat. Jonkinlainen ristiriitakin, halusin niin paljon ja samalla olin kauhuissani.

Vastaan vielä tähän.

"Voiko nämä naisen reaktiot olla sitä, että.myös hänellä oli pelkoja ja paljon pelissä sinun kanssasi?"

Ehkä koska en hänen sielunelämää tunne, mutta sanotaanko että hänen käytöksensä oli sellaista jota ei voi ottaa tosissaan jonkun näkökulmasta joka on aikeissa antaa hänelle romanttisen lapun.

Tuli tunne että heittäisin sen lapun roskiin jos antaisin hänelle, joten miksi ojentaa se? Plus siihen vielä noi "pelot" päälle.

ToinenSamanlainen kirjoitti:

Tämä kaikki kirjoittamasi osui nyt jotenkin niin, että aloin itkeä...

Minullakin tosiaan oli mielessäni valmis viesti hänelle. Tiedän tarkkaan, mitä siinä lapussa olisi lukenut. Mutta moni asia pelotti liikaa.

Kirjoitan vielä omasta tilanteestani, että tunteeni ymmärtääkseni on käynyt hänelle kyllä ilmi muuten, ainakin jollain tasolla, mutta en tiedä, tietääkö hän vieläkään, mitä todella häntä kohtaan tunnenkaan. Piilotin usein tunteeni sellaisen ylireippauden alle, koska pelotti liikaa.

Olet liian analyyttinen ja pelkäät -mitä me kaikki tehdään. On helppo löytää toisesta jotain vikaa, ettei vaan tarvitse lähestyä tai voi jopa vetäytyä.

Kaikille ei sosiaaliset tilanteet sovi, mutta se ei tee heistä yhtään vähemmän viehättäviä, voi olla jopa päin vastoin.

Olen itse ihastunut ihan mahanpohjia myöten herkkään örmyyn, joka osaa kyllä puhua, mutta vaivaantuu selvästi monista tilanteista. Minusta yhdistelmä äijä ja herkkä toimii oikein hyvin :)

Ei kaikki..... ja voit olla varma että joku näkee sinut ihan toisin... osaisitpa vaan katsoa..

Minulla on sama tilanne. Tosin ylempänä kerrotut asiat kuvaavat kyllä tilannetta paljon paremmin.