Itsetuhoinen ystävä

En ymmärrä miten kukaan jaksaisi tuommoista? Minulla ei ole edes vastausta tuohon... Tokihan kaveria pitää auttaa, mutta on käsittämätöntä että toinen tuolla lailla räjäyttelee ongelmiaan toisten silmille vuodesta toiseen... Apua on saatavilla. Joskus ei riitä vaikka kuinka autetaan kavereiden puolelta jos henkilö on vain niin moniongelmainen, että onnistuu tekemään sen virheen että kuolee oman käden kautta, ja sitten syntyy uudestaan samojen ongelmien kanssa jotka ovat viimeisten tekojen johdosta vahvistuneet vielä suuremmiksi vastoinkäymisiksi seuraavassa elämässä.

Tärkeää olisi kykeneminen ottamaan "askel taaksepäin" tunteista ja ajatuksista, jotka eivät ole mitään pysyvää omaisuutta, vaan jotain mitä kannamme väliaikaisesti vain. Mutta sellaista ei kaikilla ole mahdollisuutta oppia elämänsä aikana. Ammattiapua on saatavilla ja sitä kyllä kannattaisi tavoitellakin ja siitä kannattaisi jopa maksaa, koska miten muuten pääsee elämässä eteenpäin?

Millaisia ne itsetuhoiset viestit sitten ovat?

Mitä jos sanoisit hänelle kerran kunnolla, että ottaa yhteyttä ja sanoo suoraan sinulle sitten, kun on oikeasti tosi paha tilanne? Pyytäisit lupauksen, ehkä?

Ei niin, että kiellät ottamatta, kun ei ole, vaan sanoisit noin?

Voisit ottaa malttavammin muut masennus-/itsetuho-oireilut sitten.

Valitettavasti nämä tällaiset vähän "kuuluvat pakettiin". Ei niistä pääse kuin toipumalla... Mutta olisi hyvä, jos niitä ei tarvitsisi hätäillä niin paljon, mennä tunteiden mäkiä rinnalla...

Voit kyllä ajatella niinkin, että asia ei ole sinun vastuullasi. Sinä olet läheinen ja lähellä, vähintään suoran yhteydenoton päässä... Enempää ei voi vaatia.

Toihan on hyvä systeemi !
Pitää kokeilla naapurin naiseen, jos vaikka toimisi.
Aamulla voisin laittaa viestiä, että heti nyt aamupalaa tänne tai masennun totaalisesti.
Sitten laitan listan siihen jotenkin tälleen:
-appelsiini tuoremehua
-paistettua kananmunaa
-leipää jossa voita ja juustoa ( edam)
-päivän lehti

Toimisikohan tuo ?

Seitsemän vuotta postaillut uhkauksia sos.mediaan. Eikä ole hakenut apua? Kuulostaa jotenkin oudolta, varmaan käyttää mielenterveyspalveluita jossain määrin?
Erittäin itsekästä käytöstä ystävältäsi, huomionhakuisuutta? En ymmärrä ollenkaan tuollaisia viestejä yms. Ei tosi ystävät heitä tuollaista vastuuta toisen harteille.

Minulla on ehdotus sinulle, jonka ystävä on ollut masentunut jo seitsemän vuotta että ehdota hänelle että tilaa aika lääkärille ja pyytää apua ja sano ystävällesi että sinä voit lähteä hänen tueksi lääkäriin ja tarvittaessa jos hän saa avohoitoa tai pääsee sisälle osastolle että käyt häntä katsomassa siellä osastolla. Kerro hänelle nätisti että pelkäät hänen puolestaan ja haluaisit että hän saisi apua. Kerro miten tärkeä ystävä hän sinulle on. Sano myös ellei hän suostu pyytämään lääkäriltä apua niin et jaksa enää olla ystävä, mutta älä vaan jätä tuolloin yksin vaan turvaa selustaasi ja pyydä ampulansin paikalle ja kerro tilanne suoraan että ystäväsi on uhannut tappaa itseensä, sillä ampulansin velvollisuus on viedä päivystyksekseen jossa lääkäri voi tilanteen tarkistaa ja mene mukaan.

Tee vähän niinkuin invertaatio ja kerro jos hän ei suostu ottamaan apua jollekin lääkärille että olet huolissaan ystävästä. Lääkärillä on velvollisuus ottaa asiasta selvää ja jos ystäväsi on ala ikäinen ni kerro hänen vanhemmilleen ja jos olette opiskelemassa ni kerro jolle mulle luotettavalle aikuiselle ja kerro että olet itse ihan väsynyt.

Nyt on tärkeää että sinä itse pääset tilanteesta eroon, jottei sinun oma terveys menee.

Älä jää yksin tuohon sillä sinäkin olet tärkeä!