Eikö sulla ole aitoja tunteita ketään kohtaan? Luulisi olevan täysin selvää kenet haluaa jos tunteet ratkaisisi. Itse en ainakaan haluaisi olla mikään vaihtoehto joka valitaan jos vain sattuu olemaan sopiva.
Teetkö kaikki valinnat tietoisesti?
yönpohdiskeluja
19679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olet tosi kylmä.
Kenelle tämän osoitit?
Miehelle
Mun elämässäni on yksi ylitse muiden. Hänen kanssa ei kukaan pysty kilpaileen. Ja se fakta perustuu tunteeseen ja tietoon.
Teen kaikki valintani tunteella
n. 80/20 tunnepohjalta käsin
Itse halusit olla kaveri. Mistä puhuisin kanssasi, kun ei keksi enää puhuttavaa. Anna olla jo.
Täällä kysellä. Ota selvää äläkä kysele missään yksisarvisten maassa.
Tuskin kykenisinkään sellaiseen enää. Mulla oli/on jonkinlainen trauman aiheuttama riippuvuus suhde muutaman naisen kanssa.
Itse teen monet valinnat sydäntä kuunnellen eli tunteella.
En tarvitse elämääni, ihmistä joka ei merkitse minulle mitään.
En tiedä yhtään syytä siihen, että miksi minun täytyisi jakaa elämäni jonkun kanssa.
Kysymys ei ole mistään kylmyydestä, vaan puhtaasta järjestä!
Suhde ei ole suhde, jos tapaan jonkun muutaman kerran satunnaisesti tai sovitusti.
Ihastuminen, kiintyminen toiseen ihmiseen vaatii aikaa ja tapahtumia.
Rakkaudesta on turhaa puhua, kun on kyseessä kaksi vierasta ihmistä.
Valintani elää yksin ei ole lopullisista välttämättä, mutta vuodet vierivät ja suhde vastakkaiseen sukupuoleen muuttuu vähemmän tärkeäksi.
Eikä syyt ole itsessäni kokonaan vaan aikaisemmissa tapahtumissa ja elämässä, jota joudun elämään / katsomaan ja ihmettelemään jatkuvasti.
Mitä miehille on tapahtunut, ( tämä yleisellä tasolla)
Miksi ihmiset eivät välitä muista ihmisistä, vaan oma napa on tärkeintä elämässä.
Jos voisin tavata hänet niin voisin kiinnostua mut kiinnostus on yksipuolista. Mun mielikuva sinusta on et sulla on jalat maassa ja et ole kovin pinnallinen ja voisit olla hyvää seuraa... Muutaman näkemisen jälkeen sait oloni hyväksi. Siksi kai toivoin et vois tutustua. Kaiken lisäksi oot söpö tapaus <3. Muuten tää palsta on täynnä p...aa . valitettavasti tilanne on mikä! on
Kiitoksia paljon sinulle, jos kirjoituksesi oli vastaus minulle!
En tiedä kuka olet, ja olemmeko ehkä tavanneet.
Suhdetta en usko meillä olleen kuitenkaan, koska näitä juttuja ollut varsin vähän,
elämäni aikana. Jalkani ovat toki maassa, mutta olen ikuinen haaveilija viellä keski-iässäkin.
Pinnallisuus sitä on kai jokaisessa ihmisessä, mutta myös ikävuosien tuomaa kestävyyttä pettymyksissä suurissa ja pienissä.
Palsta on täynnä, katkeruutta, vihaa ja pahaa oloa. Tästä samaa mieltä kanssasi.
Päätöksiä toki tein ja järjellä. Ymmärrän ettet hyväksy vaikka sanoitkin muuta. Tietoisesti valitsen sen jonka kanssa on hyvä olla. Sinä kummallisesti kuvittelet että se vääntäminen sinun kanssa olisi jotain suurempaa ollut. Ikävä kertoa mutta seksiä hain ja vaihtelua. Ehkä sun esittäminen loppuu joskus. Kun tämän myönnät niin loppuu tuo iänikunen pohtiminen mitä tein ja miksi. Et itsekkään ole täysin puhtaalta pöydältä toiminut ethän? Aitoja tunteita on älä niistä huolehdi. Ja varmaan jos kysyt oikealta ihmiseltä olenko tunteita näyttänyt kertoo se sen sulle.
Oottako te ollu portailla?
En tiedä kenelle olet tarkoittanut kirjoituksesi. Mieleeni ei tule ketään vastakkaisen sukupuolen edustajaa, joka olisi aidosti näyttänyt tunteensa minulle. Pari suhteen yritystä nuoruudessa, niissäkin puhui kokemattomuus. Elämä heitti lopulta nuoren ihmisen pitkäaikaiseen suhteeseen, joka jätti jälkensä, huolenaiheet. En ole koskaan esittänyt tai teeskennellyt mitään, vaan aina ollut oma itseni. Tässäpä pohtimista, miksi kukaan ei rakastunut minuun aidosti.
Sanoisin sinulle näin: Itse jokaisen ihmisen tunteet pitää kertoa / näyttää,
jos toinen ihminen kiinnostaa sillä tavalla.
En jonkun tunteita muilta ihmisiltä lähtisi kyselemään, koska eivät kaikki asiat -
kuulu perheelle ja kaiken maailman tuttaville.
Seksiä ja vaihtelua hait ja tämän jälkeen kehtaat kirjoitella aidoista tunteistasi!
Olen rakastanut toiseen. Ongelmana on se että olen naimisissa naisen kanssa. Vaimoni ei halua erota. Uhkailee viemällä koko omaisuuden ja lasten tapaamisoikeuden. Toisaalta olen miettinyt sitäkin, siirränkö ongelmat vain uuteen suhteeseen. Olisi hyvä ensiksi olla eron jälkeen yksinään ja yrittää koittaa parantaa ensiksi itsensä, ennen kuin hyppää uuteen suhteeseen. Tämä tilanne vaivaa minua todella paljon. Nukun huonosti ja alkoholia kuluu illalla kun yritän hukuttaa murheeni viinaan. Kirjoitan tänne siksi että se helpottaa omaa pahaa oloa.
Teidän kannattaa käydä terapiassa, saat siitä apua vaikka eroaisitkin. Itse oon kumppanin kanssa käynyt jo reilusti yli vuoden terapiassa ja vaikka suhde ei näytä pelastuvankaan niin olen saanut ihan hirmu paljon apuja itselleni. Tiedän omat kipupisteet, haavoittuvuuden ja mikä sitä aiheuttaa, olen oppinut toisen kuuntelemista ja kommunikaatiotaitoja ym. Ne auttaa kyllä muidenkin ihmisten kohtaamisissa. Tietty hiukka surulliseltahan se tuntuu, että noista opeista ei mitään hyötyjä tulevaisuudessa varmaan ole, sillä ei tällä iällä helposti uusia rakkaussuhteita, joihin kunnolla sitouduttaisiin enää löydy. Silloin mennään sillä mitä saadaan, vaikkei se ihan sitä ominta olisikaan.
Totta kai teen valinnan tietoisesti, tiedostamattomastiko se pitäisi tehdä?
Tunteita voi olla monenlaisia ja täytyy tutkia sisäisesti ovatko ne pitkäjänteisiä vai vain ehkä voimakkaita, mutta lyhytaikaisia.
Lisäksi jos toisesta ei saa selvää kuvaa mitä toinen tuntee niin tällöin omatkin tunteet voivat vaihdella.