Sinä nainen

voi kun näkisin taas erään miehen :) minkähän asian varjolla voisi nähdä ? :)

Öitä ihastuneille.
https://youtu.be/XAfVPbZLfXo

Oikeat miehet ei yleensä vikise palstalla, ne on irl hoitamassa tärkeitä ihmissuhteitaan.

Voin myötäelää tunteesi ja toivon sinulle onnea. Itselläni ei sama tilanne. Minä näen hänet kun näen ja joka kerta kävelen hieman sydän horjuen siitä eteenpäin. En ymmärrä miksi vuosien jälkeen tunne on vieläkin niin voimakas.

En ole tyhmä, vaikka voin siltä vaikuttaa, en kuvittele mitään, enkä koe että siitä olisi minulle mitään apua. En vatvo enää asioita täällä, en koe tarvetta. Harvoin edes käyn..ja luen vaan. Joskus jotkut viestit koskettaa kun huomaa että on ollut samanlaisessa tilanteessa. Tunteille ei voi mitään, eikä tilanteelle ( oma kokemus) . Heräsin ja ajattelin vaihteeksi kaikkea mennyttä ja sydämessäni on tunne että häntä haluan muistaa ikuisesti hyvillä ajatuksilla, rakkauden toivotuksin. Olkoon joku hänelle se tärkein ja hän jollekin se tärkein. Hänelle pus - koska täällä voin :)

Elämässä kaikki ei mene aina niin, että tulee valinnaksi ne ovet jotka haaveissa on valinnut. On kenties käynyt niin, että on avannut oven, tyytynyt eikä sen jälkeen uskaltanut avata yhtäkään ovea. Myöhemmin ehkä ajattelee, ettei elämä mennyt niinkuin olisi toivonut, mutta yritti kuitenkin elää, niinkuin parhaaksi näki. Itsestään moni asia on kiinni ja miten kiitollinen voin kuitenkin olla niin monesta asiasta.

Ja koska kohta on joulu, enkä varmaan käy täällä enää tänä vuonna, niin hyvää ja oivaltavaa joulua kaikille.

Minäkin olin ja olen edelleen liian ihastunut, vaikken ole nähnyt häntä vuosiin ja se tuntuu mahdottomalta, että jossain näkisimme.
Jos näkisin hänet niin ... en tiedä, miten osaisin olla. Minulla on niin ikävä. Juoksisin varmaan luokseen ja katsoisin tiiviisti silmiin, hakisin sitä viestiä niistä, että välittääkö minusta. Minun tunteet vain kasvavat. Mitä tämä on.

Epäilen, etten tunnistaisi sinua. Olen melko varma, että liikkuessasi tuolla osaat pukeutua ja naamioitua siten, ettei sinua heti tunnista ; )
Mutta ehkä sinä kuitenkin tunnistat minut, ja pydähdyt, otat kädestäni kiinni ja sanot "hei ****! Jutellaanko?"

Niin etkö enää liiku samoilla paikoilla kuin minä? Ikävää on kyllä jos ei enää ikinä nähtäis. En minäkään ole pystynyt sua unohtamaan. Jotenkin vähän outoa kun ei me edes opittu tuntemaan mut johtuu varmasti siitä että se tunne oli niin voimakas.

Ei meillä mitään ole ollut......, mutta silti minäkään en pysty unohtamaan sinua ....
Ikävä sinua, ajattelen sinua paljon....
Ota minuun yhteyttä, pliiiiis.....

Nyt vasta tajuan, kun ihastuin, kuinka suurta kaipausta ja ikävää voi tuntea aina, kun naine, johon on ihastunut, ei ole vierelläsi.
Silloin vasta oikeasti ymmärtää ja tajuaa, mistä tunteista on kysymys, ei ennemmin.
Kunpa ihastukseni tietäisi, kuinka häntä kaipaan, ikävöin, olla hänen vierellään, vaikka vain katsoa häntä syvälle silmiin ja olla hiljaa.
Toivon tietenkin, että hän olisi myöskin ihastunut minuun ja kaipaisi minua.

Ajattelin juuri tekstejä lukiessani, että kyllä se hetki taitaa jäädä haaveeksi,kun saa toiseen purkaa sen pakottavan tunteen ja suudella niin paljon.. ja sellaisella innolla että oikein puistattaa.Vaikka ajatuksissa usein olen siinä hetkessä, tai yritän ainakin, olla rauhallinen ja sellainen ettei nainen pelästy vaan ollaan silleen hellästi ja rakastavasti.

Sinä mies,yhden kerran sinuun törmäsin ja siltikin monta kuukautta sinua miettinyt,ilmeitäsi muistellut,enkä unohtaa voi!Välillä päiviä etten joka hetkessä sinua muista,mutta sitten jostain kummasta pulpahdat mieleeni.Niinkuin silloin sanoinkin etten varmaan ikinä unohda...jää nähtäväksi.Toivottavasti olet edes joskus minua edes ohimennen muistanut,kaikkea hyvää sulle!!