Ei vaan pidän lapsellisena yksinkertaistuksena ja ihmisennäköiseksi tekemisenä tällaista maailmansynnyn kuvausta. Siis korkeintaan sopivana pienelle lapselle kerrottavaksi iltasatuna miten vanha ja viisas mies katsoi hyväksi rakentaa maailman, ja meidän tulee häntä siitä kunnioittaa, sillä ilman ei meitä olisi.
Jumalaahan en pidä olevana, enpä niin anna Jumalalle lapsellisuudenkaan ominaisuutta.
Nimenomaan kristillisen uskontunnustuksen tapaan en usko:
Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta, . . .
Se että en usko Jumalaan, ei kaipaa Jumalan olemattomuuteen luottamista.
Jos uskoisin, niin se kaipaisi Jumalan olemassaoloon luottamista.
En siis luota Isään, idealisoituun ihmisenkuva-Jumalaan.
En näe että maailmankaikkeudelle voidaan nimetä rakentaja-syy, kaikkivaltias Luoja, tekee_mitä_lystää-Jumala.
En näe suunnitelmaa eli ennakkoon asetettua tavoitetta.
En pidä mielekkäästi ajateltavana, että maailmankaikkeuden rakentajalla on vain yksi jälkeläinen, jonka hän lähetti Vapahtajaksi eräälle vähäiselle planeetalle eräässä vähäisessä aurinkokunnassa kiertämään saarnaajana paimentolaiskansan keskuudessa uudistamaan näitten Jumala-uskontoa ja pelastamaan ihmiskunnan sillä, että hänet harhaoppisena teloitetaan.
En usko, että hänen äitinsä hedelmöittyi suvuttomasti ja synnytti poikalapsen.
Voin kyllä uskoa, että väärän opin saarnaaja teloitettiin miehityksen levottomissa oloissa, mutta en usko, että teloituksella on ollut mitään vaikutusta ihmisten kuolemanjälkeiseen kohtaloon.
Olisihan se mukavaa, jos yhdellä jumalamuuttujalla voisi kuvata kaiken, mutta kun minusta sillä ei voi kuvata mitään.
Jos sanomme kaiken olevan luojan luomaa, niin se ei kerro kaikesta vaan kertoo jotain siitä mitä luojalla tarkoitetaan.
Modernissa fysiikassa voidaan ilmiötä kuvata laskentakaavajoukolla ilman että perustellaan juuri tuollaisen matemaattisen repertuaarin käyttöä. Itse hiukan vierastan menetelmiä, joita ei ymmärretä. Mutta jos kuvaustapa antaa oikeita tuloksia eikä parempia malleja ole, niin onhan se hyväksyttävä.
Jumalauskossa taas, minusta ei pyritäkään kuvaamaan olevaista tarkasti vaan antamaan yleiskuvaa vertauksin ja esimerkein.
Ihminen pyrkii yksittäisiä huomioista näkemystään yleistämään ja näin kehittämään ymmärrystään. Kyllä minusta olisi hyvä, että ihmiselle sen lisäksi olisi annettuna myös yleiskuva, jonka mukaan havaintojaan voi lokeroida ja järjestää. Jumalauskomme vain on monitulkintaisella, ristiriitaisella koristelulla rasitettu niin, että en voi pitää sitä hyödyllisenä yleisnäkemyksenä tiedon tueksi.
Jumalaahan en pidä olevana, enpä niin anna Jumalalle lapsellisuudenkaan ominaisuutta.
Nimenomaan kristillisen uskontunnustuksen tapaan en usko:
Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta, . . .
Se että en usko Jumalaan, ei kaipaa Jumalan olemattomuuteen luottamista.
Jos uskoisin, niin se kaipaisi Jumalan olemassaoloon luottamista.
En siis luota Isään, idealisoituun ihmisenkuva-Jumalaan.
En näe että maailmankaikkeudelle voidaan nimetä rakentaja-syy, kaikkivaltias Luoja, tekee_mitä_lystää-Jumala.
En näe suunnitelmaa eli ennakkoon asetettua tavoitetta.
En pidä mielekkäästi ajateltavana, että maailmankaikkeuden rakentajalla on vain yksi jälkeläinen, jonka hän lähetti Vapahtajaksi eräälle vähäiselle planeetalle eräässä vähäisessä aurinkokunnassa kiertämään saarnaajana paimentolaiskansan keskuudessa uudistamaan näitten Jumala-uskontoa ja pelastamaan ihmiskunnan sillä, että hänet harhaoppisena teloitetaan.
En usko, että hänen äitinsä hedelmöittyi suvuttomasti ja synnytti poikalapsen.
Voin kyllä uskoa, että väärän opin saarnaaja teloitettiin miehityksen levottomissa oloissa, mutta en usko, että teloituksella on ollut mitään vaikutusta ihmisten kuolemanjälkeiseen kohtaloon.
Olisihan se mukavaa, jos yhdellä jumalamuuttujalla voisi kuvata kaiken, mutta kun minusta sillä ei voi kuvata mitään.
Jos sanomme kaiken olevan luojan luomaa, niin se ei kerro kaikesta vaan kertoo jotain siitä mitä luojalla tarkoitetaan.
Modernissa fysiikassa voidaan ilmiötä kuvata laskentakaavajoukolla ilman että perustellaan juuri tuollaisen matemaattisen repertuaarin käyttöä. Itse hiukan vierastan menetelmiä, joita ei ymmärretä. Mutta jos kuvaustapa antaa oikeita tuloksia eikä parempia malleja ole, niin onhan se hyväksyttävä.
Jumalauskossa taas, minusta ei pyritäkään kuvaamaan olevaista tarkasti vaan antamaan yleiskuvaa vertauksin ja esimerkein.
Ihminen pyrkii yksittäisiä huomioista näkemystään yleistämään ja näin kehittämään ymmärrystään. Kyllä minusta olisi hyvä, että ihmiselle sen lisäksi olisi annettuna myös yleiskuva, jonka mukaan havaintojaan voi lokeroida ja järjestää. Jumalauskomme vain on monitulkintaisella, ristiriitaisella koristelulla rasitettu niin, että en voi pitää sitä hyödyllisenä yleisnäkemyksenä tiedon tueksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kylläpäs sinä teet vaikeaksi asiat.
Jumala on ja Hän on luonut Taivaan ja maan,kaikki mitä siinä on.
Haluat varmaan vain provosoida palstalla kirjoittelijoita?
Kyllä moni Jumalan kieltäjä on joutunut ennen kuolemaansa tunnustamaan että Jumala on.
mutta aukaise rakas matkaystävä silmäsi maailmalle jos vielä suinkin pystyt. Nuoruuden jälkeen sitä sitoutuu uskovaiseen elämään, niin että ei enää ole mahdollisuutta peruuntua miettimään asioita. Kaikki kaatuu päälle jos usko menee 15lapsen kanssa.
eihän muuten olis tätä maailmaa.
Taivaan Isähän nää kaikki on luonut!
"Mutta jos kuvaustapa antaa oikeita tuloksia eikä parempia malleja ole, niin onhan se hyväksyttävä. "
Näinhän voisi perustella myös sitä että uskoo Jumalan olemassaoloon. Näitä tuloksia on luettavissa Raamatusta ja hengellisistä kirjoista. Kun Pyhä Henki tekee työtään niin ihmiset voivat parantua sairauksista.
usko antaa voimia jaksamiseen joka tietellisestikin osoitettuna auttaa toipumiseen.
Toiset saavat voimia jumalasta toiset jostain muusta. Siinä ollaan yhtä mieltä että jos ei ole toivoa tai syytä elää, niin paraneminenkin vaikeutuu.
Olet ilmeiseti nuori älykkö, joten: Kun seuraavaksi vietät joululomaa, mieti, miksi se on pysynyt siinä paikalla 2000 vuotta.
Tai vielä yksinkertaisemmin: Miksi sunnuntaina ei tehdä yleisesti ottaen töitä, eli miksi ihmiset "saavat" viettää lepopäivää tällaisessa tehokkaassa markkinataloudessa?
Entä miksi tunnet hyvää mieltä siitä, kun teet jonkin hyvän työn lähimmäiselle. Sattuma?
Kun vastaat näihin "yksinkertaisiin" kysymyksiin, saatat ehkä huomata, että ne liittyvät johonkin laajempaan, vaikeasti järjellä käsitettävään kokonaisuuteen.
Uskon lähtökohtana on, että mikä syntyy, se myös joskus kuolee. Sitä tosiasiaa ei voi älyllisinkään ajattelu muuttaa. Kuoleman takaa ei ole kovin paljon viestejä. Tieto ei riitä kuoleman jälkeisen elämän selittämiseen. Siitä alkaa usko.
"Kun seuraavaksi vietät joululomaa, mieti, miksi se on pysynyt siinä paikalla 2000 vuotta."
Onko tässä nyt jotain niin merkillistä mitä en ymmärrä? Uskottava tarina----> leviää kulovalkean tavoin. Käy kysymässä muslimilta, hän kertoo omat tarinansa. Niillä on ikää myös.
""Tai vielä yksinkertaisemmin: Miksi sunnuntaina ei tehdä yleisesti ottaen töitä, eli miksi ihmiset "saavat" viettää lepopäivää tällaisessa tehokkaassa markkinataloudessa? ""
Ihminen on levännyt aina tarpeen vaatiessa. Ei kukaan jaksa loputtomiin. Lepopäivä voi olla myös vaikka tiistai. Jos se on valta osalla yhtäaikaa niin siitä on enempi iloa jokaiselle. Kyllä ihminen tämän asian on käsittänyt ilman Jumalaakin? hox hox!!
Entä miksi tunnet hyvää mieltä siitä, kun teet jonkin hyvän työn lähimmäiselle. Sattuma?
Kun vastaat näihin "yksinkertaisiin" kysymyksiin, saatat ehkä huomata, että ne liittyvät johonkin laajempaan, vaikeasti järjellä käsitettävään kokonaisuuteen.
Mikä on vaikeasti järjellä käsiteltävä asia? Lapsenuskolla pystyy ihmeisiin. Naapurin lapset uskoo teletappeihin. Aikuiset ihmiset huuhaahan. Paljon on luvattu, niin mieli muuttuu asiaa käsitellessään niin että usko kannattaa. Kuka haluaisi tulimereen?
Uskon lähtökohtana on, että mikä syntyy, se myös joskus kuolee. Sitä tosiasiaa ei voi älyllisinkään ajattelu muuttaa. Kuoleman takaa ei ole kovin paljon viestejä. Tieto ei riitä kuoleman jälkeisen elämän selittämiseen. Siitä alkaa usko.
Niin. Onko maailman kaikkeus ikuinen?