Valtatien ja höytiäisen välinen jaamankangas lehmon rampilta stadionille asti on erinomaista rakennusmaata ja nyt täysin joutavana. Milloin tämä joutomaa aiotaan avata rakentamiselle?
Vai jätetäänkö se Joensuun rakennusmaareserviksi kuntaliitoksen jälkeiseen aikaan?
Tähän asti varuskunnan kapiaisten marjastus ja sienestysmaana ollut alue pitäisi saada hyötykäyttöön, johan tuolta puutakin lähtisi sen verran että kunnalta rahahuolet kaikkoisi.
Vai jätetäänkö se Joensuun rakennusmaareserviksi kuntaliitoksen jälkeiseen aikaan?
Tähän asti varuskunnan kapiaisten marjastus ja sienestysmaana ollut alue pitäisi saada hyötykäyttöön, johan tuolta puutakin lähtisi sen verran että kunnalta rahahuolet kaikkoisi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuo alue on varattu ampumahiihtostadionin ja sen laajennusten sekä oheispalveluiden, kuten hotellien ja kylpylöiden rakennusmaaksi.
Kyllä sinne on kaavoitettava uutta asuntoaluetta, lehmo-kylmäoja täyttymässä. Luonnollinen, hyvä rakennusmaa(ei suota), lähellä Joensuuta ja ulkoilumaastot kotiovella. Kannatan lämpimästi.
Niin ja Joensuuhan tarvitsee aivan lähiaikoina uuden kehätien (Kehä lll) sehän olisi aivan luonnollisesti Lehmonrampin kautta Höytiäisenkanavan yli lentokentän eteläpuolelta Kuopiontielle. Itäänpäin kylmästi Pielisjoen yli Enoon. Jos eteen sattuisi taloja niin eikun matalaksi nehän lienee kuitenkin jo homevaurioisia. Sitten vaan kehätienvarteen teollisuustontteja ne menisi kuin kuumillekiville kun on hyvä maasto isoillekin yrittäjille. Vetovoima olisi taattu jos vielä saatas mahtumaan johonkinväliin kaksiraiteinen rautatie kaupungista peräti AH-stadionille asti ettei tarvitsisi ruuhkassa seistä kun maailmacubin kisat saahaan joka kolmasvuosi .
Jaamankangas olisi hieno alue hyvinsuunnitellulle taajamalle. Luontoarvot pitää tietysti ottaa huomioon, että lopputulos olisi kiitettävä. Alue on merkittävä pohjavesialue ja siten raakavesivarasto. Miten tämä seikka on sovitettavissa yhteen asumisalueen kanssa? Jaamankangas on kuitekin laaja, joten mikäli tahtoa riittää (epäilen!) osittainen hyödyntäminen rakennuskäyttöön on perusteltua ja toivottavaa. Kontiolahden kunnan elinvoimaisuuden kannalta asia on merkittävä. Paskanjauhajat voitte aloittaa suoltamisenne - olkaa hyvä!
Juu, mutta on otettava huomioon myös hankkeen työllistävä vaikutus. Kun nykyosaajat rakentavat kankaan täyteen hometaloja niin asianajajilla ja tuomareilla riittää töitä vuosikymmeniksi eteenpäin, korjausrakentajista puhumattakaan. Taloudellinen hyöty seutukunnalle on merkittävä, eli eikun kaavoittamaan!
Miten helvetissä sorakankaalle onnistuu rakentamaan hometalon!? Eikös siihen Lehmonsuolle(nykyiselle Lehmon kankaalle) niitä ole nousemassa.
On kyllä hyvin tähän asti onnistunut... Ei ole näemmä rakennuksilla näkynyt noin valaistuneita rak.mestareita sun muita valvojia kun uudesta kämpästä jo kuukauden jälkeen tippuu laatat seinistä. Mitä voi kämpältä odottaa vaikkapa 10 v jälkeen?
Lehmonsuohon näytään ajettavan kaikkenmaailman rakennusjätteet ettei suo upota.
Älkää nyt vaan kukaan ostako kämppäänne tuoista suosta. Vesi lilluu pinnassa ja talot varmaan harustetaan ettei tuuli kuljettele niitä pitkin suota kun lilluvat vedessä.
Miten jonkun kunnan kaavoitus voikin olla niin perseellään kuin se on Kontiolahdella.
Kunnalla on Pohjois-Karjalan parasta hiekakangasta minne rakentaa , niin valitaan vetelin suo mitä kunnasta löytyy. Onhan sen omistajat tietysti lahjoneet kaikki politikot, mutta silti.
Niinpä, 1000 000 x ennemmin ostaisin talon jaamankankaalta kuin lehmonsuonsilmäkkeestä. Se suolle rakennettu kylänpala hukkuu homehtuneena suohon, sen tietää jo nyt. Mistähän tuokin järki taas kumpusi että suohon aletaan ihmisille taloja rakentaa?
Oikeassa olet. Hyvä rakentaminen lähtee kaavoituksesta.
Oikealle paikalle kaavoitus saattaa laskea rakennuskustannuksia huomattavasti.
Aika mielenkiintoinen tuo monologisi.
Noin kymmenessä vuodessa Joensuun seudun väestönkasvu pysähtyy ja 2030-33 se lähtee selkeään laskuun.
Maakunnan pikkukaupungit ja kunnat tyhjenevät, eivätkä syötä enää riittävästi lisää väkeä Joensuuhun.
Liikennemäärät Nurmes, K-lahti, Eno, Lieksa suunnilta vähenee, eikä Kajaanintietä tarvitse levittää.
Kontiolahti menettää vetovoimansa ja asutus alkaa siirtyä Kuopiontien suuntaan.
Kiteestä, Rääkkylästä ja Ilomantsista ei tarvinne erikseen puhua.
Kuopio on läänin merkittävin kasvukeskus ja sen kasvu jatkuu vielä muutamia vuosikymmeniä. Se imee väestöä myös Joensuusta ja lopulta mm. kaikki yliopiston kampukset siirtyvät Kuopioon.