Kielenhuolto on kielenkäytön a ja o. Eletty elämä ja menneet jo todistavat, että kieli muuttuu ja kehittyy. Jotkin asiat eivät taasen muutu miksikään. Mäkinen, eli meidän rakas kärsämäkinen on tästä hyvänä esimerkkinä.
Suomessa voidaan jokaisesta kunnan tai kylän nimestä johtaa asukasta tarkoittava nimitys lainen/läinen-johtimella. Paikallisessa käytössä on kuitenkin olemassa myös lyhyempiä inen-johtimella muodostettuja asukkaannimityksiä. Sanotaan esimerkiksi yleiskielisesti evijärveläinen ja paikallisesti evijärvinen, samoin haapaveteläinen ja haapavetinen, heinolalainen ja heinolainen, ilmajokelainen ja ilmajokinen, kannonkoskelainen ja kannonkoskinen, korpilahtelainen ja korpilahtinen, kärsämäkeläinen ja kärsämäkinen sekä viitasaarelainen ja viitasaarinen.
Monissa yleiskielisissä asukkaannimityksissä nimenloppuinen i on muuttunut e:ksi (esim. Viitasaari → viitasaarelainen). Poikkeus tästä ovat lampi-loppuiset kunnan tai kylän nimet, joista yleiskieleenkin suositetaan i-vartaloista asua lampilainen, joka on ainoa aidosti käytössä oleva, esim. rautalampilainen.
Kaikissa kunnan tai kylän nimistä johdetuissa asukkaannimityksissä yleiskielen ja paikallisen käytön vaihtelua ei kuitenkaan ole. Sanotaan esimerkiksi kokemäkeläinen mutta ei ”kokemäkinen”, lapinlahtelainen mutta ei ”lapinlahtinen” ja kemijärveläinen mutta ei ”kemijärvinen”. Asukkaannimityksen muodostamista lyhyemmällä inen-johtimella tuleekin välttää, ellei itse varmasti tiedä, että sitä paikkakunnalla käytetään. Paikallista nimitystä voi käyttää muun muassa teksteissä, jotka on suunnattu paikallisten luettavaksi. Yleiskielisessä tekstissä on aina oikein käyttää pidempää lainen/läinen-johtimella muodostettua asukkaannimitystä.
Ps. Luin vuosia sitten Kustaa Vilkunan tutkimuksen siitä miten Suomessa on kaksi paikkakuntaa joiden nimien loppuosiin on kielenkäytön seurauksena tullut ajan oloon taivutuksena ki- pääte. Kärsämäki on näistä toinen. Arvaatteko mikä on tuo toinen paikkakunta?
Suomessa voidaan jokaisesta kunnan tai kylän nimestä johtaa asukasta tarkoittava nimitys lainen/läinen-johtimella. Paikallisessa käytössä on kuitenkin olemassa myös lyhyempiä inen-johtimella muodostettuja asukkaannimityksiä. Sanotaan esimerkiksi yleiskielisesti evijärveläinen ja paikallisesti evijärvinen, samoin haapaveteläinen ja haapavetinen, heinolalainen ja heinolainen, ilmajokelainen ja ilmajokinen, kannonkoskelainen ja kannonkoskinen, korpilahtelainen ja korpilahtinen, kärsämäkeläinen ja kärsämäkinen sekä viitasaarelainen ja viitasaarinen.
Monissa yleiskielisissä asukkaannimityksissä nimenloppuinen i on muuttunut e:ksi (esim. Viitasaari → viitasaarelainen). Poikkeus tästä ovat lampi-loppuiset kunnan tai kylän nimet, joista yleiskieleenkin suositetaan i-vartaloista asua lampilainen, joka on ainoa aidosti käytössä oleva, esim. rautalampilainen.
Kaikissa kunnan tai kylän nimistä johdetuissa asukkaannimityksissä yleiskielen ja paikallisen käytön vaihtelua ei kuitenkaan ole. Sanotaan esimerkiksi kokemäkeläinen mutta ei ”kokemäkinen”, lapinlahtelainen mutta ei ”lapinlahtinen” ja kemijärveläinen mutta ei ”kemijärvinen”. Asukkaannimityksen muodostamista lyhyemmällä inen-johtimella tuleekin välttää, ellei itse varmasti tiedä, että sitä paikkakunnalla käytetään. Paikallista nimitystä voi käyttää muun muassa teksteissä, jotka on suunnattu paikallisten luettavaksi. Yleiskielisessä tekstissä on aina oikein käyttää pidempää lainen/läinen-johtimella muodostettua asukkaannimitystä.
Ps. Luin vuosia sitten Kustaa Vilkunan tutkimuksen siitä miten Suomessa on kaksi paikkakuntaa joiden nimien loppuosiin on kielenkäytön seurauksena tullut ajan oloon taivutuksena ki- pääte. Kärsämäki on näistä toinen. Arvaatteko mikä on tuo toinen paikkakunta?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Metia-assistentti rupejaa kielimaikaksi. Atten synnyttäminen ja Vähäahon työn häväisy omine esileikkineen jo saisi riittää.
yleiskieleen ei taivu esm Kiuruveteläinen vaan oikein on käyttää paikallista-nen päätettä Kiuruvetinen, koska "veteläinen on sukunimi muoto, eikä myöskään "veteläinen ilmennä tarkasti "vesi" päätettä
myös "Kärsämäkinen on oikein, Atte Kärsämäkeläinen on myös oikein, mutta siis missä ko hklö asuu?, vast on Atte Kärsämäkinen, mutta mikä sukuimi olikaan?
kertausta https://keskustelu.suomi24.fi/t/14897456/kieliopillinen-kysymys
Vanhan- olet saivartelija. Valhemedian levittelijä.
Oisko Längelmäki?
Längelmämäki
No ei tasan kirjooteta noin.
minä kirjootan minkä kirjootaan.
vuosien 1500– aikaan nimi oli Längelmä
lyhennetäänkö nyt Kärsälmäki?
Ei vaan Längelmäki- Längelmä, Kärsämäki- Kärsämä.
"Längelmäki ruotsinnos Längelkulle
"Kärsämä= Siikalatvan kunnassa sijaitseva kylä
Huomenta kaikille!:) Längelmäki ei ole paikkakunta jonka perään kyselen. Vielä uupuu oikea vastaus.
siellä on kaunis Längelmävesi, samoin kuin Längelmämäki
Mistäs on Kärsämänkylä Siikalatvalla saanu nimensä? Tietääkö joku?
"Kärsämän ojasta-varteen rakennetuista taloista
Kärsämän kylällä on ainakin sellaisia paikkoja ja nimiä kuin Ylä- Kärsämä, Ala-Kärsämä ja Koskikärsämä.
em on kai vanhoja jo Ison-Vihan aikuisia talonpaikkoja, jolloin asukkaat on olleet todellisia "korpelelaisia kaukana maalikylistä"
Kärsämänoja.... Miksihän Kärsämäki ei ole saanut nimeään Kärsämäenjoesta?
ilmeisesti joki on saanut nimensä Kärsämäestä, siis siitä Ruhankankaalla sijaitsevasta nyppylästä ja mistä nyppylä on saanut nimensä, ehkä maan- kohoumalla olleesta talosta jossa on kasvatettu sikoja joka sijaitsee Ruhankankaalla, talon vieritse kulkee ikivanha tienpaikka, joten kulkijat tienneet, jaha nyt ollaan jo Kärsämäellä siitä sana kansan suuhun ja nimipaikka kylälle, toinen veikkaus on ehkä todempi, saattaa olla, että nykisen Siikalatvan Kärsämä asukkaat on ensin keksineet sanan Kärsämä/ojasta jossa on kasvanut vesiheinää/saraa joka on tunnettu kärsämäheinänä ja kun ja jos Kärsämä ojan varresta joku kärsämä on muuttanut asumaan Ruhankankaalle voi olla, että -mäki pääte liitetty Kärsämä`stä muuttaneen nimeen
mistä sitten #heinä on saanut nimensä, tietysti sitä on ojanvarren vesiluhdoilta niitetty sijoille syötäväksi, siitä nimi Kärsämä-oja, josta nimi "noussut ojanvarteen rakennettujen Talojen/tilusten nimeksi/etuliitteksi
Suomen kansa on elänyt, tietysti ankarasta uskonnosta, mutta maallisesti ottaen mökkiläinen on saanut ruokansa järvestä, metsästä, nauriista, myöhemmin perunasta, mutta sika ja lehmä ja äkänen akka, on mökin pystyssä pitännä
miksi #akka, tietysti siksi, että ilman akkaa ei nouse mikään..
Huomenta! Enpä arvannutkaan miten hedelmälliseksi tämä viestiketju vielä versoo.:) Varsin mielenkiintoista pohdiskelua on syntynyt, Nyt kun tuli puheeksi Kärsämäenjoki niin kapsahdan silmäilemään myös Kärsämäenjärviä. Onko kukaan käynyt retkeilemässä siellä päin? Ovatko vielä vesinä vai aivanko umpeen kasvaneita suonsilmiä?
Kyllä ne vielä avovedellä on, ehkä ovat kai "järven kokoisina olleet kun nimetkin aikoinaan annettu, lampia nyt pikemminkin ovat ja varmaan "Suomi 200 aikoina ovat jo umpeutuneet suosilmäkkeiksi.
Miksi nimi on Kärsämäenjärvet( ylä-ja alajärvi) johtunee kai siitä, kun Kärsämäkiset on käynneet niittelemässä järviheinää/ruokoa lehmilleen talven eväiksi.
Alajärvellä oli kämppäkin, niitä oli kaksikin, Kokkopuronsuulla molemminpuolin, vanhin oli vasemmalla alavirrasta katsoen, kallionyppylällä ja nuorempi puron suusta oikealla, mutta ei yhtäaikaa, alunperin juurikin niityväelle rakennettu, mutta niitä käytti myös metsästäjätkin, vanhin käppä oli kait 40- luvulla palanut, nuorempi kämppä jäi rappiolle, kun karjanrehua alkaneet pellossa kasvattamaan ja niittuväki ei enää ole kulkenu järvillä, eikä siten huolta pitäneet ja korjailleet kattoa ja kämppä rapistui aloilleen.
Järvien vesipinta vaihtelee tietysti sateitten mukaan, mutta Majavakin viihtyy Kokkopurossa pohjapatojaan rakennellen jolloin järvien vesipinta vaihtelee.
Järvet on natura-aluetta. Alue on lähinnä aapasuota, jossa on erilaisia puustoisia rämeitä ja avoimia nevoja pieninä kuvioina. Metsien ja soiden mosaiikki sekä pienvedet tekevät alueesta maisemallisesti monipuolisen. Kärsämäenjärvien vedenpinnat on laskettu ja ne ovat pitkälle umpeenkasvaneet. Miksi vedenpintaa on pitänyt laskea?
kysy Touko Aallolta!
on se Kärsämäjärvien vesipinta vaihdellut rajusti aiemminkin 30-luvulla on lammet ollut suoniittyä suurinosa, josta siis karjan rehuksi niitelty saraa, kortetta ja hentoavartista suoheinää.
ilmeisesti sen aikaiset on peranneet Kokko-puroa ja laskeneet vedet saadakseen rehua elikoille.
Nyky tilanteeseen kuten Natura"lla olisi selityksen paikka, mutta nehän ovat "Toukon telaketju-kettingiläisiä ja eivät puuttellisen kehitysasteen vuoksi osaa kuin kurkkuääniä ja kummasta päästä sekin tulee.
Pitäjälle nimen antanut henkilö on ollut aikaansa edellä. Nythän valtakunnan puheenaiheeksi on noussut kärsä tai joku muu karjun elin. No, leikki sikansa saakoon, mutta perse pois leivän paikalta.
joo ensin leipä suuhun sitten vasta.. ja saunaan..
"Kärsämäkeläinen vai kärsämäkinen? "
Mitä väliä, kunhan saa rakastella sen sian kanssa.