Voiko elävistä puista kerättyä männyn tai lehtikuusen pihkaa hyödyntää biopolttoaineen teossa tai polttoaineena sellaisenaan jollakin järjellisellä hyötysuhteella?
Jos vaikka mäntymetsästä keräisi sadoista järeistä hongista muutaman hehtaarin alueelta vaikka kilon per honka ja vuodessa. ( Etelän kumipuuplantaasien tyyliin) Sitten polttaisi pihkan vaikka koivuklapien seassa, hyötynä saisi polttoainetta puita kaatamatta. Omasta metsästä tietysti, muuten voi tulla haulikuuro niskaan.
Voisi yhdistää toimenpiteenä vaikka alimmaisten oksien karsintaan.
Tai sitten keräisi vaikka pakettiauton ja peräkärryn kuorman verran pihka-klöttejä vaikka muutaman vuoden ajalta ja veisi sitten biotuotetehtaalle. Jos tästä saisi rahaa käteen edes pakettiauton kiinteiden kulujen verran parin päivän aikana niin voisi olla kyseessä jonkinlainen sivubisnea jos tarvitsee auton kuitenkin.
Onko tämä teknisiltä perusteilta mahdollista nykyajan biopolttoaineita kuten etanolia ja biodieselin tuotantotapaa ajatellen?
Tietääkseni tervanpolton aikaan on mäntyjä kolottu tervasaannon parantamiseksi, mutta hyöty ei ollut tarpeeksi suuri ja homma loppui. Tosin tuolloin taisi puun, työn ja polttoaineen hinta olla toista kuin nykyään.
Tiedän kyllä että moisella hommalla ei kukaan rikastu suomessa, yleisen mielipiteen mukaan normaalin ihmisen kannattaa vaan istua puistossa ja nauttia alkoholista ja maisemista jos ei sossuun tarvi mennä, että tätä ei tarvi minulle kertoa enää.
Jos vaikka mäntymetsästä keräisi sadoista järeistä hongista muutaman hehtaarin alueelta vaikka kilon per honka ja vuodessa. ( Etelän kumipuuplantaasien tyyliin) Sitten polttaisi pihkan vaikka koivuklapien seassa, hyötynä saisi polttoainetta puita kaatamatta. Omasta metsästä tietysti, muuten voi tulla haulikuuro niskaan.
Voisi yhdistää toimenpiteenä vaikka alimmaisten oksien karsintaan.
Tai sitten keräisi vaikka pakettiauton ja peräkärryn kuorman verran pihka-klöttejä vaikka muutaman vuoden ajalta ja veisi sitten biotuotetehtaalle. Jos tästä saisi rahaa käteen edes pakettiauton kiinteiden kulujen verran parin päivän aikana niin voisi olla kyseessä jonkinlainen sivubisnea jos tarvitsee auton kuitenkin.
Onko tämä teknisiltä perusteilta mahdollista nykyajan biopolttoaineita kuten etanolia ja biodieselin tuotantotapaa ajatellen?
Tietääkseni tervanpolton aikaan on mäntyjä kolottu tervasaannon parantamiseksi, mutta hyöty ei ollut tarpeeksi suuri ja homma loppui. Tosin tuolloin taisi puun, työn ja polttoaineen hinta olla toista kuin nykyään.
Tiedän kyllä että moisella hommalla ei kukaan rikastu suomessa, yleisen mielipiteen mukaan normaalin ihmisen kannattaa vaan istua puistossa ja nauttia alkoholista ja maisemista jos ei sossuun tarvi mennä, että tätä ei tarvi minulle kertoa enää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onhan sitä elävistä puista kerätty vaikka mitä, pihkaakin. Pihkalla on jossain vaiheessa ollut markkinoitakin ja on vieläkin. Ei kannata silti biopolttoaineeksi!
Aiheesta löytyy ihan tutkimustakin ja tuosta voit lukea, että kannattaako homma biopolttoaineeksi. http://www.mmsaatio.fi/www/fi/rahoituksen_tuloksia/2014.php?we_objectID=571
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15256/Jokiaho_Janne.pdf?sequence=1
http://www.tuottavatuohi.fi/?incsub_wiki=pihka
Niin olisihan pitänyt arvata että kouluissa on asiaa tutkittu, mutta ei polttoaineena kuitenkaan.
Yllättävän hyvä hinta pihkalla lääkkeenä Suomessa, mutta siltikään ei kata työkustannuksia jos sellaisia mukaan laskee.
Tosin mahlan keruu voisi olla vähätöisempää ja sekin kelpaa ainakin polttopuiden lämpöarvon lisääjäksi jos kuivaa veden pois.
Ei ole kannattavaa kerätä mahlaa taikka pihkaa lämmitykseen! Kanadassa kerätään vaahteroista mahlaa ja tehdään siirappia. Ja tietysti pontikkaakin siitä siirapista...
Mahlan kerääminen isoihin säiliöihin on tietty helpompaa, mutta paljon saa vetää muoviputkea metsässä, että homma toimii keskitetysti.
https://www.youtube.com/watch?v=9y7sWu7F6Ws
https://www.youtube.com/watch?v=z03vapfoiAA
https://www.youtube.com/watch?v=aWjxExjASK8
Lämmitykseen löytyy helpompiakin ratkaisuja!
keräsin kuusen pihkaa pihkavoiteen tekoon, saanto yhtä puuta kohti oli 1-50 grammaa, joten aika monta puuta saa koloa ja pihkaa sitten nyplätä jotta edes yhden uunillisen saa!