Vuosikausia keskustelua herättänyt kuntien yhdistäminen saa vauhtia, kun kunnallisten palveluiden uudistaminen lähtee käyntiin.
Jälleen kerran Keskusta tekee sen, minkä on aina kieltänyt. Itsenäiset pikkukunnat eivät merkitse puolueelle mitään.
Juudas on Juudas ja Kepu pettää aina
Jälleen kerran Keskusta tekee sen, minkä on aina kieltänyt. Itsenäiset pikkukunnat eivät merkitse puolueelle mitään.
Juudas on Juudas ja Kepu pettää aina
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kuntia on aivan liikaa. Hallitus voisi ottaa tavoitteekseen kolmesataa kuntaa vaalikauden loppuun mennessä. Silloin minäkin taputtaisin suuria karvaisia käsiäni.
Miksi hyvin asiansa hoitaneiden kuntien pitää elättää elinkelvottomia kuntia?
Maanviljelijöitä on liikaa, kun viljelmät suurenee tulot kasvaa. Kaupat sama tilanne, aina vaan suurempiin yksiköihin, pankit vähentävät työntekijöitään yhä kiihtyvään tahtiin, kuntaliitoksia tehdään, karsitaan päällekkäisyyksiä, eli työpaikkoja ja poliitikot puhuvat" työvoimapula uhkaa". Mistä tulee työvoimapula lähivuosina, kun jokin "ennustaja" kirjoitti työvoimapulan olevan tosiasia vasta 2030 luvulla. Tämä suuruuden ihannointi johtaa lisätyöttömyyteen. Raaka kapitalismi ja ihmisiä korvaavat koneet ovat aiheuttaneet tämän. Kovan kapitalistin tunnuslause on "heikot sortuu elon tiellä, "jätkä" sen kun porskuttaa".
Kepu toteuttaa jälleen kokoomuksen vaaliteesejä.
Kepun politiikka on kuin Jäätteenmäen puheet, toistetaan papukaijamaisesti muitten kirjoittamia asioita joita sitten selitetään itselle parhaalla tavalla.
Kuntayhteistyö ja -liitokset on hyvä asia, kepulla ei vaan ole ollut rohkeutta sanoa sitä koska pelkää perusäänestäjien kostoa.
Keskusta lähtee nyt "selvittämään" mm. kuntien järkevää asukaspohjaa palvelutuotannon kannalta, kun sillä ei ole siihen enää muuta mahdollisuutta ja kuntaministeri on keskustalainen.
Kaiken takana on Kalliomäki ja Heinäluoma, jotka ovat kepun pakottaneet vihdoinkin ainoalle oikealle tielle, ettei kaupunkilaisten palkansaajien ja yrittäjien enää tulevaisuudessa tarvitsisi kustantaa kepuleiden ylläpitämää, yli 200 turhan kunnan hallintobyrokratiaa ja täysin tehotonta palvelurakennetta.
Kiitos järkevästä toiminnasta kuuluu ilman muuta SDP:lle, sillä tähän projektiin ei kepu olisi ikinä omasta aloitteestaan lähtenyt.
Ja miksi ei? Siksi, että nyt alkaa toteutua kepun kauhuskenaario: pienkuntien korpikommunistit ja vasemmistoliittolaiset nostavat kannatustaan ja kepun kannatus kääntyy jyrkkään laskuun ihan kaikissa kunnissa, joita tuleva selvitys koskee.
Nyt kepu todella näkee, millaista siitä seuraa, kun menee demareiden jalkarätiksi punamultaan.
Enempää et Jäbä voisi asioista pihalla olla.
1) Keskusta ei ole koskaan vastustanut kuntaliitoksia. Vai olisiko sinulla antaa esim. linkkiä missä toisin todistetaan. Riittää myös, että joku vaikutusvaltainen kepulainen on niin vannonut televisiossa.
2) Tuo selvitys ei tule automaatisesti tarkoittamaan '200 kunnan häviämistä kuntakartalta'. Se tulee varmasti tuottamaan myös muita ratkaisuja.
3) Helsinkiläisten rahoja noilla toimilla ei tulla säästämään euroakaan.
Enempää et Jäbä voisi asioista pihalla olla.
----------
En ole pihalla ollenkaan, vaan sisällä.
1) Keskusta ei ole koskaan vastustanut kuntaliitoksia. Vai olisiko sinulla antaa esim. linkkiä missä toisin todistetaan. Riittää myös, että joku vaikutusvaltainen kepulainen on niin vannonut televisiossa.
-----------
Kepu on aina ja johdonmukaisesti älähtänyt, kun muut puolueet ovat nostaneet esiin kuntaliitosten tarpeen taloudelliset perusteet hokemalla, että asia hoituu vapaaehtoisen yhteistyön kautta.
Vaan ei se ole hoitunut, kun asiaan on nyt pantava hallituksen toimesta vauhtia.
2) Tuo selvitys ei tule automaatisesti tarkoittamaan '200 kunnan häviämistä kuntakartalta'. Se tulee varmasti tuottamaan myös muita ratkaisuja.
------------
Suomea paljon suurempi Ruotsi pärjää 200 kunnalla, kun meillä on niitä yli 400. Suomesta on aivan pakko saada häviämään ainakin 200 kuntaa, koska mikän muu ei ole veronmaksajien maksukyvyn kannalta järkevää.
Odotellaan siis selvitystä ja jatketaan keskustelkua sen jälkeen, sillä jokin vanha selvitys tiesi kertoa, että jokainen alle 20 000 asukkaan kunta teki tappiota ja oli olemassa ainoastaan muista kunnista verotettujen tulojen varassa.
3) Helsinkiläisten rahoja noilla toimilla ei tulla säästämään euroakaan.
-----------
Nythän sinulla mielikuvitus lentää, sillä juuri Helsinki on joutunut ottamaan lainaa enemmän kuin valtio ja vain siksi, että se voi paikata sen aukon, mitä kunnallis- ja yhteisöverojen tasaukset ovat tehneet Helsingin oman budjettiin.
Kun siis muut kunnat joskus alkavat pärjätä omillaan, kevenee pääkaupunkiseudun veronmaksajan asema vastaavasti, kun pääkaupunkiseudun omia verotuloja ei enää siirretä muualle Suomeen.
Pakkoliitoksia ei kuitenkaan edelleenkään tulla näkemään.
...vois aloittaa pääkaupunkiseudulta. En panisi yhtään hanttiin, niin loppuisi tämä "vapaehtpoisuuden" nimissä tapahtuva ja kalliiksi käyvä yhteistyön jarrutus.
... tuohon ajatukseen, että maan asiata hoidetaan kuntoon liittämällä kuntia yhteen. Hän on yleensä saarnannut pienten kuntien yhdistämistä. Nyt hän liittää jo suuria pääkaupunkiseudun kuntia yhteen.
Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat kertakaikkiaan liian suuria kuntia. Niissä kuntalainen tuntee kunnan jonain kaukaisena virkakoneistona. Pienissä kunnissa kuntaa pidetään läheisenä yhteisenä hankkeena.
Pääkaupunkiseudun kuntia pitäisi päinvastoin jakaa pienempiin yksiköihin. Esimerkiksi kotikunnassani Vantaalla on semmoinen tilanne, että länsipuolella olevilla alueilla Myyrmäen ympärillä ei ole mitään yhteistä itäpuolisen Tikkurilaan tukeutuvan alueen kanssa. Niinpä viisainta olisi Vantaa jakaa kahdeksi kunnaksi. Luonnollisesti nuo kunnat jatkaisivat yhteistyötä niillä alueilla, joissa se on tarpeen. Tosin taitaa olla, että yhteistyötä kunnan itä- ja länsiosien välillä on vain kunnallisessa liikenteessä.
Kuntien tehtävä on tuottaa palveluja ja hoitaa yhteisiä asioita. Siinä ratkaisee vain se, mikä on rationaalista ja järkevää tuotannon organisoinnin, hallinnon ja kustannusten kannalta.
Kotiseutuyhdistystoiminta on sitten ihan erikseen, eli antaa Tikkurilan ja Myyrmäen pitää omat pippalonsa, mikäli asukkailla on siihen harrastusta, mutta Vantaan jakaminen kahtia lisäisi veronmaksajien kustannuksia hyvin monta äyriä, Oiva.
Sitäkö haluat?
Kirjoitit:
"Keskusta lähtee nyt "selvittämään" mm. kuntien järkevää asukaspohjaa palvelutuotannon kannalta..."
Homma taitaakin mennä näin:
"Keskusta lähtee nyt "selvittämään" mm. kuntien palvelutuotannon järkevää asukaspohjaa..."
Noiden välillä on selvä ero!
... jakaminen lisäisi kustannuksia. Sitä sinä et koskaan kerro, kun ihailet suuria kuntia. Tutkimukset vain osoittavat, että pienet kunnat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla kuin suuret.
Vantaalla on nyt 160000 asukasta. Eikö sitten jaon jälkeen syntyvät 80000 asukkaan kunnat olisi mielestäsi riittävän suuria? Nämä kaksi kuntaa toimisivat lisäksi jo nyt suntyneessä yhtenäisessä kaupunkirakenteessa, jolloin säästyisi varoja.
Jos pienbet pystyisivät olemaan suuria tehokkaampia, niin yritysmaailmassa ei olisi yhtään suuryritystä.
Meillä olisi vain pieniä kauppoja, jotka jokaisen omistaa kauppias itse ja pieniä ravintoloita, joita vetävät vain perheyrittäjät.
Jos sinun ajattelusi siitä, että palveluntuotanto on taloudellisempaa ja tehokkaampaa pienissä yksiköissä, niin Suomessa ei olisi Keskoa, Tradekaa, S-ryhmää, Sokos-Hotelsia, Resteliä, Amicaa...
Jos siis suurten yksiköiden jakaminen pienempiin toisi kustannussäästöjä, niin johan se olisi moneen kertaan tehty.
Olennaista kuntien kohdalla on, että se yksikkö on asukasluvultaan riittävän suuri, joka tekee taloudelliset päätökset ja pyörittää palvelutuotannon hallintoa. Suurissa yksiköissä syntyy säästöjä pieniin verrattuna juuri siksi, että päätöksenteko on helpompaa, taloushallinto yksinkertaisempaa ja henkilöstöhallinnossakin säästetään.
Palvelun tuotanto voidaan toki edelleen organisoida erilaisiin pienyksiköihin, kuten esim. K-Pikkolot, aina asiakastarpeen mukaan. Vantaakin voitaisi pilkkoa kuinka moneen osaan tahansa, jos halutaan saada kuntalaisten (asiakkaiden) ääni kuuluville siinä, onko esim. neuvolapalvelulla erilaisia tarpeita Myyrmäessä kuin Tikkurilassa.
Mielelläni myönnän myös sen, että aluedemokratia joutuu uuteen tarkasteluun kuntakoon kasvaessa ja kuntien yhdistyessä, sillä kansalaisten vaikutuskanavaksi ei ehkä riitä vain neljän vuoden välein toteutettavat kuntavaalit. Kannattaisi ehkä harkita USA:n mallin mukaisia, neuvoa-antavia kansanäänestyksiä isoissa taloudellisissa hankkeissa, jolloin ison kunnan valtuusto voisi kysyä kuntalaisilta mm. erilaisten hankkeiden prioriteettia silloin, kun raha ei yhtä aika riitä kaikkeen, esim: remontoidaanko ensin vanhusten palvelutalot vai levennetäänkö moottoritietä?
Ääni Tikkurilasta ja Myyrmäestä voidaan saada kuuluviin muutenkin kuin halkaisemalla Vantaa kahtia, mikä olisi aivan järjetön teko.
Pidä sinä kaikista sanajärjestyseroista hyvä huoli, jos kerran pysyt sen avulla tyytyväisenä.