...ja isoja asioita tapahtunut, että jotenkin tuntuu tosi turhalta ja typerältä nämä meidän epämääräiset välit. Muutenkaan en ole oikein koskaan ymmärtänyt mitään vaikeita ihmissuhdekuvioita. Ennemminkin haluaisin rakastaa ja yrittää olla tukena, varsinkin ihmiselle, josta välitän erityisen paljon.
On niin paljon huolia ja murheita...
Huoliamurheitamuutenkin
13591
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tietääkö hän sun tunteet.
Mitä asioita on tapahtunut?
Tahtoisin tietää.
Ei siis meidän välillä, vaan elämässä ylipäätään.
sen että se on juurikin sinun suurin ongelma jota voisit työstää. Siis ihmissuhdekuviot.
Minulla ei ikinä ole ollut ongelmia ihmissuhteissa siinä mielessä, josta tässä kirjoitin. Eli ei riitoja yms. Olen aina ollut sellainen, joka tulee ihmisten kanssa toimeen. En ole kovin hyvä päästämään ihmisiä lähelleni, ja sen kaltaisissa asioissa en ole kovin hyvä, mutta en tuolla tarkoittanutkaan sitä. Tarkoitin aloituksessa riitoja, selän takana pahaa puhumista, toisten ihmisten mollausta yms. Sellaista en ole koskaan ymmärtänyt.
Olipas ikävä kommentti. Aloittaja kirjoitti juuri siitä, mistä täällä useimmat kärsii. Tuo tekstipaljasti-ihmisen kommentti oli ihan turha . Ihmissuhteet ovat vaikeita. Jos on itsensä kanssakin vaikeaa, niin ei se ole helppoa yrittää toisen samanmoisen kanssa saada yhteisymmärrystä aikaiseksi. Keskustelukaan ei aina ole helppoa, kun on paljon tunteita pelissä.
Ne ihmiset voivat tosi huonosti, jotka jaksavat jauhaa muista pahaa. Mutta niitä vaan on ja tulee aina olemaan. Itse yritän mahdollisuuksien mukaan vältellä sen kaltaisia ihmisiä.
Ei yhtätyhjän kanssa lässyttämistä niin kuin sinun "viisastelu kommentti" Juurihan tuossa kommentissani sanoin epäsuorasti että ihmissuhteet on vaikeita ja niitä voi aina työstää. Se ei ole tekosyy että itsensä kanssa vaikeaa.
Eihän kukaan tahdo riidoissa olla, mutta hyvässä suhteessakin riidellään, koska asioista voidaan ja myös saadaan olla eri mieltä. Riitelykin on taitolaji, ja huonolla menestyksellä suhde voi katketa siihen ensimmäiseen isoon riitaan, mutta luottavassa suhteessa pystytään tuomaan ne omat mielipiteet esiin ja riitelemään turvallisesti, niin ettei ole pelkoa jätetyksi tulemisesta. Ehkä sä olet enemmänkin myötäilijä ja välttelet riitoja, mutta silloinkaan et elä itsesi suhteen täysillä, kun et tuo sitä omaa todellista mielipidettäsi esille. Onko suhteissasi käynyt niin, että sulla alkaa olla paha olo tai ahdistuksesi kasvaa, että alat ottaa sitä etäisyyttä ja suhteesi päättyy juurikin tuolla tavalla, että oma yhteydenpitosi ja vastavuoroisuutesi suhteessa harvenee. Noin sä vältyt niiltä riidoilta, mutta et tuo sitä todellista itseäsi esiin. Ihmiset ovat erilaisia ja suhteet ovat sitä keskinäistä vuoropuhelua, ja sitähän sun tulisi tehdä vastapuolen kanssa. Nytkin ihmettelet epämääräisiä välejäsi johonkuhun, ei nekään välit selviä puhumatta.
Lässynlää. Ihmiset joista puhutaan paskaa voivat huonosti. Minä olen voinut huonosti vuosikymmeniä eikä se ole aiheuttanut minussa pahanpuhumisen ja selkäänpuukottamisen taipumuksia. Jos sellaiselta vaikuttaa niin melko lailla satavarmasti kyse on reaktiosta johonkin röykeään ilkeyteen tms ikävään jutskaan.
Nimenomaan, on niin paljon oikeasti mielessä nyt etten jaksa tätä meidän aaseilu pelleilyä enää yhtään! Voi vittu!!
Onko susta todella oikea paikka tämä täällä niiden välien selvittelyyn????? Ei ole! Pidä suhde terveenä ja laita se kukoistamaan kommunikoimalla kasvotusten. Mulla on epämääräinen olo, kun arveluttaa vähän hänen käytöksensä. Paskansietotoleranssi nolla.
No olethan itse osoittanut mieltä ja älä väitä ettet olisi käyttäytynyt vähän lapsellisesti. Ja olet varmasti hävennyt jälkeenpäin jotain tänne kirjoittamaasi.
Mulla on ikävä...Ajattelen aina sun parasta.