Neuroleptit tekevät reikiä myeliinikalvoihin

Ei pelkästään mikäli on rasva-aineenvaihdunnanhäiriö.

Neuroleptit vaikuttavat käsittääkseni muun muassa tiettyjen geenien ekpressioon, jotka kolesterolin sekä sen kuljetusproteiinien synteesiin. Niiden ansiosta kolesterolitaspaino aivojen ja muun kehon osien välillä häiriintyy, mikä on HUOM! arveltu olevan yhteydessä aivojen valkean aivojen rappeutumiseen. Kyseessä ei ole vain ihmisen ruokavaliosta vaan siitä, miten neuroleptit vaikuttavat kehon rasva-aineenvaihduntaan ja johtavat näin metabolisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat myös lihavuutta ja siihen liittyivä liitännäissairauksia. Lihavuus on yksi yleisimmistä neuroleptien sivuvaikutuksista ja hyperlipidemia on yleensäkin yhteydessä aivojen valkean aineen surkastumiseen myös niillä, jotka eivät käytä lääkkeitä. Kyseessä on vain hypoteesi siitä, minkä vuoksi neuroleptit todistetusti surkastuttavat aivoja. Kolesterolilääkkeillä voi osin hoitaa ehkä neuroleptien aiheuttamia ongelmia, ja varmasti hoidetaankin niillä, joiden kolesteroliarvot ovat korkeat. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista hoitaa ihmistä sairaaksi ja hoitaa häntä lisää uusilla lääkkeillä, joilla on taas omia sivuvaikutuksiaan. Kyseinen "hoito" on vähän kuin hölmöläisten peiton jatkamista etenkin kun tiedetään, että neuroleptit eivät ole pitkällä aikavälillä edes tehokkaita lääkkeitä minkään sairauden hoidossa. Tämä on ymmärrettävää, kun tietää niiden vaikutuksen aivoihin ja aivojen toimintaan sekä ylipäätään koko kehon terveyteen. Ihminen jonka aivot ovat surkastuneet 20 % kuten neuroleptejä syöneillä makakiapinoilla, ja jolla on kymmeniä kiloja ylipainoa, ei voi olla henkisesti myöskään parhaimmassa tikissä. Tämä on toki vain oma mielipiteeni.

Ja kolesterolilääkkeetkö sitten ovat turvallisia käyttää? Olen kuullut myös ihan muuta...

dsadfa kirjoitti:

Neuroleptit vaikuttavat käsittääkseni muun muassa tiettyjen geenien ekpressioon, jotka kolesterolin sekä sen kuljetusproteiinien synteesiin. Niiden ansiosta kolesterolitaspaino aivojen ja muun kehon osien välillä häiriintyy, mikä on HUOM! arveltu olevan yhteydessä aivojen valkean aivojen rappeutumiseen. Kyseessä ei ole vain ihmisen ruokavaliosta vaan siitä, miten neuroleptit vaikuttavat kehon rasva-aineenvaihduntaan ja johtavat näin metabolisiin muutoksiin, jotka aiheuttavat myös lihavuutta ja siihen liittyivä liitännäissairauksia. Lihavuus on yksi yleisimmistä neuroleptien sivuvaikutuksista ja hyperlipidemia on yleensäkin yhteydessä aivojen valkean aineen surkastumiseen myös niillä, jotka eivät käytä lääkkeitä. Kyseessä on vain hypoteesi siitä, minkä vuoksi neuroleptit todistetusti surkastuttavat aivoja. Kolesterolilääkkeillä voi osin hoitaa ehkä neuroleptien aiheuttamia ongelmia, ja varmasti hoidetaankin niillä, joiden kolesteroliarvot ovat korkeat. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista hoitaa ihmistä sairaaksi ja hoitaa häntä lisää uusilla lääkkeillä, joilla on taas omia sivuvaikutuksiaan. Kyseinen "hoito" on vähän kuin hölmöläisten peiton jatkamista etenkin kun tiedetään, että neuroleptit eivät ole pitkällä aikavälillä edes tehokkaita lääkkeitä minkään sairauden hoidossa. Tämä on ymmärrettävää, kun tietää niiden vaikutuksen aivoihin ja aivojen toimintaan sekä ylipäätään koko kehon terveyteen. Ihminen jonka aivot ovat surkastuneet 20 % kuten neuroleptejä syöneillä makakiapinoilla, ja jolla on kymmeniä kiloja ylipainoa, ei voi olla henkisesti myöskään parhaimmassa tikissä. Tämä on toki vain oma mielipiteeni.

Lue lisää

Lääkkeillä hoidetaan lääkkeiden aiheuttamia sivuvaikutuksia! Nyt aletaan olla asian ytimessä!

Vielä kun koko hoidettava sairaus vastaa taudinkuvaltaan lääkkeen kuvattuja sivuoireita, voi lääketeollisuus ja medikalisaatio onnitella itseään. Lääke ja lääkitys aiheuttaa taudin. Oireiden pahetessa annosta nostetaan.

Useimpien neurolepteillä hoidettavien tautien kuvatut oireet ovat itseasiassa lista lääkkeiden aiheuttamista oireista. Nimenomaan oireista, ei sivuoireista, lääkkeillä ei ole hoitavaa vaikutusta ainoastaan ihmistä ja hänen mieltään tuhoava vaikutus.

Totta. Tosin muistettava että ei se alkuperäinen ongelma ole useinkaan lääkkeet, vaan jotain ihan muuta.

Vain Keroputaalla kokeillaan lääkkeetöntä hoitoa. Muualla on vain kemoterapia.

Nappeja lyödään kourallinen naamaan ennen kuin kerkiät nimeäsi sanomaan. Joskus isketään piikki.

Minulla ei ollut edes sairaalan ranneketta, mikä pitäisi olla kaikilla, ja silti aloitettiin lääkitseminen. Eivät voineet oikeasti tietää, olinko se henkilö keneksi minua luulivat. Henkilöllisyyttäni ei tarkistettu koko sairaalassa oloaikanani.

"Vakavien mielisairauksien takana kun kuitenkin näyttäisi olevan oikeita biologisia tekijöitä. Mielisairaudet eivät olekaan mielikuvitus ja mielen heikkouden sairauksia, vaan ihan oikeita elimellistä perää olevia sairauksia siis ihan somaattista alkuperää."

Mielisairauden diagnoosin perusteena on, että se ei nimenomaan ole elimellinen sairaus. Elimellisen sairauden kuten aivokasvaimen mahdollisuus suljetaan pois diagnoosia tehdessä. Ihmiset voivat tehdä tieteessä kaikenlaisia hypoteeseja kaikenlaisten oireiden elimellisyydestä, mutta jos sitä ei voida tieteellisesti todistaa, niin tällainen väite on haitallinen ja pahimmillaan vaaraksi potilaiden terveydelle. Itselläni on esimerkiksi diagnoosi määrittämättömästä skitsofreniasta, joka tuli uutena skitsofrenian alakategoriana DSM-5:ten. Sille ei ole mitään eksakteja kriteerejä, vaan psykiatri voi suurin piirtein pärstävärkistä tehdä diagnoosin, että tuo nyt on vähän kummallinen ihminen, niin tehdään hänestä virallisissa papereissa kroonisesti sairas loppu iäkseen, Näinkö sinä diagnosoisit elimellisiä sairauksia? Mielenterveyden häiriöiden diagnostinen järjestelmä perustuu kriteereihin, jotka ovat täysin kulttuurisidonnaisia. Häiriön kriteereitä on, että siihen liittyvät oireet ovat kulttuurisesti illegitiimejä eli länsimaisessa kulttuurissa reaktiota ei pidetä normaaliin käytökseen kuuluvana reaktiona. Sen ei aina edes tarvitse aiheuttaa suurta ahdistusta eikä toimintakyvyn laskua. Ei tarvitse kuulla ääniä eikä nähdä harhoja eikä kärsiä muistakaan aistiharhoista, vaan tieteellisesti epätodet väitelauseet ovat de facto skitsofrenian kriteerejä, kun ne esittää tietyssä kontekstissa. Eikä sinusta ole vähän kummallista, että ihmisen hassuja uskomuksia pidetään elimellisen aivosairauden oireena? Oletko sinä sitä mieltä, että minua pitäisi hoitaa aivosairaana ihan vain sen vuoksi, että minulla on esimerkiksi kokemuksia telepatiasta? Kenen aivosairautta sinä seuraavaksi lähdet hoitamaan? Kummallisia uskomuksia ja kokemuksia on nimittäin maailma täynnä. Väite että skitsofrenia on puhtaasit elimellinen sairaus on sellaisten ihmisten esittämä, jotka eivät tiedä mistä he puhuvat. Ja yleensä psykiatrit eivät tiedä mistä puhuvat, koska he eivät edes yritä ymmärtää potilaidensa kokemusmaailmaa. Minunkaan ongelmani ei ollut mikään uskomus telepatiaan, vaan sosiaalisten taitojen ja itseluottamuksen puute, joka ilmeni sosiaalisena arkuutena ja huolena siitä, mitä minusta ajatellaan. Mutta psykiatri kiinnittyi fetissin omaisesti kummalliseen uskomukseeni, josta pidin tietenkin lujasti kiinni, vaikka se oli todellisten ongelmieni kannalta lähinnä täysin irrelevantti. Sen hoitaminen jollain neurolepteillä on huvittavuuden huippu ja kertoo paljon psykiatrian tieteellisestä tasosta. Pohjimmiltaan he yrittivät hoitaa negatiivista minäkuvaani ja sosiaalista arkuuttani jonain aivosairautena, joka liittyy jotenkin olennaisesti johonkin kuviteltuun vikaan aivojeni dopaminenergisessä järjestelmässä. Aivan pöyristyttävää resurssien tuhlausta. Minä en todellakaan vaadi yhtään enempää resursseja tällaiseen hoitoon, pikemminkin voisin paremmin ilman "hoitoa" ja diagnoosia. Vai että oikein elimellinen sairaus... Skitsofrenian hoito on malliesiemerkki siitä, kuinka usein pohjimmiltaan pienistä arkisista ongelmista tehdään suuria ongelmia, jotka pahimmillaan pilaavat ihmisten loppu elämän. Voin kertoa sinulle, että minun ja monien muidenkin ns. "skitsofreenikkojen" auttaminen olisi todellisuudessa TODELLA halpaa ja helppoa. Se ei yleensä edes vaadi lääketieteellistä koulutusta, vaan ihan pelkkä kyky kuunnella ja käyttää arkijärkeä olisi auttanut pitkälle. Myös monet tutkimukset puoltavat tätä kokemusperäistä uskomustani.

terveisetaivovammaiselta kirjoitti:

"Vakavien mielisairauksien takana kun kuitenkin näyttäisi olevan oikeita biologisia tekijöitä. Mielisairaudet eivät olekaan mielikuvitus ja mielen heikkouden sairauksia, vaan ihan oikeita elimellistä perää olevia sairauksia siis ihan somaattista alkuperää."

Mielisairauden diagnoosin perusteena on, että se ei nimenomaan ole elimellinen sairaus. Elimellisen sairauden kuten aivokasvaimen mahdollisuus suljetaan pois diagnoosia tehdessä. Ihmiset voivat tehdä tieteessä kaikenlaisia hypoteeseja kaikenlaisten oireiden elimellisyydestä, mutta jos sitä ei voida tieteellisesti todistaa, niin tällainen väite on haitallinen ja pahimmillaan vaaraksi potilaiden terveydelle. Itselläni on esimerkiksi diagnoosi määrittämättömästä skitsofreniasta, joka tuli uutena skitsofrenian alakategoriana DSM-5:ten. Sille ei ole mitään eksakteja kriteerejä, vaan psykiatri voi suurin piirtein pärstävärkistä tehdä diagnoosin, että tuo nyt on vähän kummallinen ihminen, niin tehdään hänestä virallisissa papereissa kroonisesti sairas loppu iäkseen, Näinkö sinä diagnosoisit elimellisiä sairauksia? Mielenterveyden häiriöiden diagnostinen järjestelmä perustuu kriteereihin, jotka ovat täysin kulttuurisidonnaisia. Häiriön kriteereitä on, että siihen liittyvät oireet ovat kulttuurisesti illegitiimejä eli länsimaisessa kulttuurissa reaktiota ei pidetä normaaliin käytökseen kuuluvana reaktiona. Sen ei aina edes tarvitse aiheuttaa suurta ahdistusta eikä toimintakyvyn laskua. Ei tarvitse kuulla ääniä eikä nähdä harhoja eikä kärsiä muistakaan aistiharhoista, vaan tieteellisesti epätodet väitelauseet ovat de facto skitsofrenian kriteerejä, kun ne esittää tietyssä kontekstissa. Eikä sinusta ole vähän kummallista, että ihmisen hassuja uskomuksia pidetään elimellisen aivosairauden oireena? Oletko sinä sitä mieltä, että minua pitäisi hoitaa aivosairaana ihan vain sen vuoksi, että minulla on esimerkiksi kokemuksia telepatiasta? Kenen aivosairautta sinä seuraavaksi lähdet hoitamaan? Kummallisia uskomuksia ja kokemuksia on nimittäin maailma täynnä. Väite että skitsofrenia on puhtaasit elimellinen sairaus on sellaisten ihmisten esittämä, jotka eivät tiedä mistä he puhuvat. Ja yleensä psykiatrit eivät tiedä mistä puhuvat, koska he eivät edes yritä ymmärtää potilaidensa kokemusmaailmaa. Minunkaan ongelmani ei ollut mikään uskomus telepatiaan, vaan sosiaalisten taitojen ja itseluottamuksen puute, joka ilmeni sosiaalisena arkuutena ja huolena siitä, mitä minusta ajatellaan. Mutta psykiatri kiinnittyi fetissin omaisesti kummalliseen uskomukseeni, josta pidin tietenkin lujasti kiinni, vaikka se oli todellisten ongelmieni kannalta lähinnä täysin irrelevantti. Sen hoitaminen jollain neurolepteillä on huvittavuuden huippu ja kertoo paljon psykiatrian tieteellisestä tasosta. Pohjimmiltaan he yrittivät hoitaa negatiivista minäkuvaani ja sosiaalista arkuuttani jonain aivosairautena, joka liittyy jotenkin olennaisesti johonkin kuviteltuun vikaan aivojeni dopaminenergisessä järjestelmässä. Aivan pöyristyttävää resurssien tuhlausta. Minä en todellakaan vaadi yhtään enempää resursseja tällaiseen hoitoon, pikemminkin voisin paremmin ilman "hoitoa" ja diagnoosia. Vai että oikein elimellinen sairaus... Skitsofrenian hoito on malliesiemerkki siitä, kuinka usein pohjimmiltaan pienistä arkisista ongelmista tehdään suuria ongelmia, jotka pahimmillaan pilaavat ihmisten loppu elämän. Voin kertoa sinulle, että minun ja monien muidenkin ns. "skitsofreenikkojen" auttaminen olisi todellisuudessa TODELLA halpaa ja helppoa. Se ei yleensä edes vaadi lääketieteellistä koulutusta, vaan ihan pelkkä kyky kuunnella ja käyttää arkijärkeä olisi auttanut pitkälle. Myös monet tutkimukset puoltavat tätä kokemusperäistä uskomustani.

Lue lisää

"Oletko sinä sitä mieltä, että minua pitäisi hoitaa aivosairaana ihan vain sen vuoksi, että minulla on esimerkiksi kokemuksia telepatiasta? Kenen aivosairautta sinä seuraavaksi lähdet hoitamaan? Kummallisia uskomuksia ja kokemuksia on nimittäin maailma täynnä."

Tuosta tulee minulle mieleen yksi minun sukulaiseni, jonka kanssa kerran juttelin telepatiasta ja joka sanoi uskovansa, että se toimii. Juteltiin kyllä monista muistakin valtavirran ulkopuolella olevista jutuista, koska olen todella kiinnostunut kaikesta sellaisesta.

Muutama vuosi myöhemmin sitten kuulin, että hänelle oli ilmeisesti diagnosoitu skitsofrenia. Olen miettinyt, että oliko hänenkin diagnosoinnissaan kyse jostain tuollaisesta, jota kuvailet. En ole tavannut hänet kai kuin kerran sen jälkeen enkä ole häneltä itseltään asiasta päässyt kysymään.

Kaiken kaikkiaan psykiatriassa on hyvin paljon kyse sosiaalisesta kontrollista, ihmisille joilla nähdään olevan ei-toivottuja ominaisuuksia tai epäsovinnaisia ajatuksia, helposti lätkäistään heppoisin perustein diagnoosi mielisairaudesta.

Jaahas. Vai niin.

Kyseessä on siis itsekeskeistä huomionkipeää minä-minä -vitinää.

Eläkkeet ja terapiat pois. Elämä on edessä. Kohti uusia haasteita ja pettymyksiä.

Töihin sieltä itsesäälin maailmasta.

Böpeiltä ei kysytä. Heillä ei ole itsemääräämisoikeutta.

Böbpit ei ymmärrä itse omaa parastaan kieltäytyessään lääkkeistä.

Jos et ota suosiolla niin sitten pakolla.

Kyllä. Reikiä, josta hermosignaalit eli aivojen käskyt karkailevat, jolloin alkaa invalidisoituminen. Vammautuva ihminen kärsii ja "psykiatrian" edustajat pitävät lamautumista hoitona, vaikka kyse on kidutuksesta. Myös sisäelimiin kulkeva hermotus kärsii ja syntyy paljon sairauksia. Psykiatriassa työskennelleet ovat kertoneet, ettei hulluilta useinkaan haluta tutkia muita sairauksia, koska ilmeisesti terveyspomot tietävät niiden johtuvan neurolepteistä ja muista kidutuslääkkeistä.

Elimistöllä on kyky uusia myeliinikalvoja, mutta tottakai parantuminen riippuu siitä, miten paljon neuroleptit ovat ehtineet tuhota myeliiniä.

Sotien aikaan vangeille, hulluille ja ehkä myös juutalaisille syötettiin luunsiruja ja muuta vastaavaa ihan kiusallaan kidutusmielessä. Neuroleptit tekevät samanlaista silpomista , mutta suoliston sijasta hermoihin.

kukapa.on.oikeassa kirjoitti:

Kyllä. Reikiä, josta hermosignaalit eli aivojen käskyt karkailevat, jolloin alkaa invalidisoituminen. Vammautuva ihminen kärsii ja "psykiatrian" edustajat pitävät lamautumista hoitona, vaikka kyse on kidutuksesta. Myös sisäelimiin kulkeva hermotus kärsii ja syntyy paljon sairauksia. Psykiatriassa työskennelleet ovat kertoneet, ettei hulluilta useinkaan haluta tutkia muita sairauksia, koska ilmeisesti terveyspomot tietävät niiden johtuvan neurolepteistä ja muista kidutuslääkkeistä.

Elimistöllä on kyky uusia myeliinikalvoja, mutta tottakai parantuminen riippuu siitä, miten paljon neuroleptit ovat ehtineet tuhota myeliiniä.

Sotien aikaan vangeille, hulluille ja ehkä myös juutalaisille syötettiin luunsiruja ja muuta vastaavaa ihan kiusallaan kidutusmielessä. Neuroleptit tekevät samanlaista silpomista , mutta suoliston sijasta hermoihin.

Lue lisää

Onko se niin, että psykiatrit eivät edes saa määrätä somaattisiin sairauksiin lääkkeitä?

lääkemääräämisoikeus kirjoitti:

Onko se niin, että psykiatrit eivät edes saa määrätä somaattisiin sairauksiin lääkkeitä?

Kysymys on huono. Sama kuin olisi kysytty natsi-saksassa että ”eivätkö keskitysleirin pomot saa pelastaa juutalaisia?” Eli vastaus huonoon kysymykseesi on tietysti se ettei psykiatri voi toimia omaa rikollisuuttaan vastaan.

Toipumisennuste on paras niille jotka pääsevät pois neuroleptikääkityksestä ja oppivat pysymään erossa psykiatreista. Toki ”psykiatria” väittää juuri neuroleptien ”parantaneen” heidät vaikka totuus on toisenlainen.

Tähän sopii vanha kompakysymys: ”Miksi skitsofreniasta ei voi parantua?” Ja vastauksen tiedätte ”sellaisesta mitä ei ole olemassakaan, on mahdotonta parantua”

Sairaudet ovat elimistön sairauksia. Mieli ei ole elin. Mieli ei voi sairastua. Aivosairaat kuuluvat neurologian piiriin, päihdeongelmaiset vieroitukseen, rikolliset vankilaan ja vammaisia voidaan auttaa paremmin ilman ”psykiatrisia” diagnooseja. Pseudotiede psykiatriaa ei siis tarvita.