Sairaalafyysikko

atomiorbitaali

Valmistun ensi keväänä ylioppilaaksi ja pitäisi alkaa hiljalleen miettimään jatko-opiskeluja ihan tosissaan. Olen pitkään pitänyt lääkistä aivan selkeänä ykkösvaihtoehtona itselleni mutta alkanut kohti lukio-opintojen loppua enenevässä määrin kyseenalaistamaan sitä, onko lääkärin työ asiakaspalveluammattina kaikkine inhimillisine puolineen sittenkään sitä mitä oikeasti haluan. On nimittäin alkanut tuntumaan siltä, että todellisuudessa minua kiinnostavat paljon enemmän lääketieteen taustalla olevat luonnontieteet sekä matematiikka ja lääketieteen hyödyntämä tekniikka kuin itse lääkärinä toimiminen ja potilastyö.

Näin ollen olen alkanut aktiivisesti kartoittamaan vaihtoehtoisia, todennäköisesti paremmin intressejäni vastaavia koulutusaloja ja niiden mahdollistamia uravaihtoehtoja. Sairaalafyysikon ammatti vaikuttaisi itselleni sopivalta tavalta yhdistää luonnontieteet, matematiikka sekä lääketiede ja samalla ansaita mukiinmenevää palkkaa, mutta nyt kysynkin, mikä olisi paras väylä varmistaa itselleen tuohon koulutukseen pääsy? Puhdas fysiikka yliopistolla ja mahdollisesti erikoistuminen johonkin hyvät pohjatiedot antavaan kuten biolääketieteelliseen fysiikkaan (missähän tämä onnistuisi parhaiten?) vaiko kenties teknillinen fysiikka ja matematiikka? Olen myös kuullut Itä-Suomen yliopiston sovelletusta fysiikasta, jossa maisterivaiheen erikoistumisvaihtoehtona on lääketieteellinen fysiikka. Sivuilla sanotaan, että koulutuksen pitäisi antaa hyvät pohjat sairaalafyysikoksi erikoistumiselle. Ottaako kukaan tosissaan tuolta valmistuneita kun tuo vaikuttaisi olevan vähän tuommoinen paikka, jossa melkeinpä kaikki opiskelijat haluaa oikeasti lääkikseen? Toisaalta tuo lääketieteellinen fysiikka kuulostaa kyllä juuri siltä, mitä haluaisin opiskella.

Koulumenestykseni on ollut hyvää, kirjoitin syksyllä biologiasta L:n ja englannista E:n. Keväällä ovat vuorossa kemia, fysiikka, pitkä matematiikka ja äidinkieli, joista kyllä kaikista ehkä äidinkieltä lukuun ottamatta tavoitteena laudaturit. Ei siis haittaa, vaikka alalle olisi pääsykokeet, mutta toisaalta en kyllä panisi suoravalintaakaan pahakseni. Pitemmittä puheitta, saisikohan täältä joitain vakavasti otettavia neuvojakin?

2

5102

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • safy

      Hyvä että tuollaiseen ammattiin intoa löytyy. Itse olen sairaalafyysikko ja olen koulutukseni saanut Kuopiossa. Vaikka kyse on haastavasta ammatista on se monipuolinen työ ja mahdollistaa oman innovatiivisuuden toteuttamisen samalla kun voi parantaa potilaita ja kehittää lääketieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Jos itseäsi yhtään luonnontieteiden lisäksi tekniset asiat kiinnostavat, niin niitä pääset toteuttamaan sairaalafyysikon ammatissa. Sairaalafyysikoiden työllistymisnäkymät ovat erinomaiset ja palkkakin on melko mukava, pitkälti julkisen sektorin erikoislääkäreiden tasolla. Työpaikoista valtaosa on julkisessa terveydenhuollossa yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa sekä mm. Säteilyturvakeskuksessa ja yksityisellä sektorilla.

      Suomen sairaalafyysikoista erittäin suuri osa valmistuu juuri Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistumisaikahan suoritetaan pääosin yliopistollisessa sairaalassa ja pienemmissä määrin myös koulutusoikeuden omaavissa keskussairaaloissa. Sen sairaalan ei tarvitse olla samalla paikkakunnalla, josta teoreettista koulutusta saa. Toisaalta sairaalafyysikkokoulutukseen voi päästä myös muista yliopistoista saadulla soveltuvalla maisteri- tai DI-koulutuksella.

      Sairaalafyysikkokoulutukseen haetaan yleensä maisterivaiheen päätyttyä ja se yhdistyy jatko-opintoihin. Sinun valmistuessa maisteriksi / DI:ksi ei varmaan lisensiaattitutkintoja enää ole vaan väitöskirja pitäisi tehdä sairaalafyysikkokoulutuksen yhteydessä. Tämä kannattaa pitää mielessä. Eli koulutus on pitkä. Itä-Suomen yliopistosta tosiaan on hyvä tie sairaalafyysikkokoulutukseen, sillä moni maisterivaiheen kouluttajistakin on sairaalafyysikoita ja kouluttaa myös sairaalafyysikoita, itseni mukaan lukien. Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan koulutukseen tosiaan ei ole yleensä yhtä vaikea päästä kuin lääketieteelliseen koulutukseen, joten se alentanee kynnystä koulutuksen alkuvaiheessa. Osa sovelletun fysiikan opiskelijoista on kiinnostunut nimenomaan sairaalafyysikon koulutuksesta ja jonkinlaista kilpailua erikoistumispaikoista on kun siirrytään maisterivaiheesta jatko-opintoihin. Yleensä aktiivisimmat, menestyneimmät ja motivoituneimmat opiskelijat pääsevät erikoistumaan sairaalafyysikoksi ja Itä-Suomen yliopiston sairaalafysiikkaa edistävissä tutkimusryhmissä tuo on helpointa osoittaa jatko-opintojen alkaessa.

      • atomiorbitaali

        Okei, kiitoksia kattavasta ja laadukkaasta vastauksesta. Harkitsen vakavissani yhtenä vaihtoehtona tuota Itä-Suomen yliopiston sovellettua fysiikkaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      101
      7433
    2. 80
      5018
    3. Se on hyvästi

      Toivottavasti ei tavata.
      Ikävä
      79
      4849
    4. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      132
      4258
    5. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      10
      3048
    6. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      52
      2679
    7. Sisäsiittosuus

      Tämän kevään ylioppilaista 90% oli sama sukunimi?
      Suomussalmi
      40
      2576
    8. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      48
      2229
    9. Törkeää toimintaa

      Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818
      Ylivieska
      10
      2211
    10. Suudeltiin unessa viime yönä

      Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit
      Ikävä
      21
      1840
    Aihe