KAHVIPIRTTI 136 /2017

Voi Skillan tuosta kuvauksesta saisi niin vieättävän taulun. ihan näen sen, emännän istuvan takkaloimun ääressä, taustalla tummansiniset verhot ja yöikkuna kultatähtineen.

Matolla keinutuolin edessä kierii 2 kissaa, tavoitellen toistensa rusetteja, toisen pinkaistessa pöydän alle, jää katsojan silmiin vielä pöydällä lämpimän punainen joulutähti :)

Olen tässä muutaman päivän ollut kipinöivän kiukkuinen.

Rupesi ottamaan koppaan Trumpin älyttömyyden tähänastinen huippu julistaa Jerusalem Iraelin pääkaupungiksi. Uutta maailmansotaako hän haluaa sytyttää?

Juutalaiset lähtivät aikoinaan omasta halustaan ympäri maailmaa, ja sitten he alkoivat viime-ja tällä vuosisadalla palailla takaisin Palestiinaan, jossa arabit ja paikoilleen jääneet juutalaiset olivat vuosisatoja asustelleet yhdessä sopuisasti.
Silloin, kun Israelin valtio perustettiin, meidän koulussamme opetettiin kiittämään taivaallista isää siitä, että hän oli johdattanut oman kansansa takaisin kotiin.
Sanomalehdissä ja radiossa kerrottiin maailman kansojen tyytyväisyydestä ja iloittiin israelilaisten kera. Sitä ei mainostettu, että "koti" oli jo vuosisatoja ollut arabienkin kotimaa.
Sitäkin alettiin mainostaa, että USA oli hyvähyvyyttään tukenut juutalaisten kotiinpaluuta.
Silloin ei ymmärretty, että iraelilaisten tukeminen saattoi olla vartiotornin ja tukikohdan rakentamista siltä varalta, että palestiinalaiset olisivat myös sen verran itsetuntoisia etteivät suostuisi tanssimaan USAn pillin mukaan.

Nyt tiedotusvälineitä seuratessa näyttää siltä, että maailma on viisaampi kuin minun varhaisnuoruudessani. Vähän siellä sun täällä on tuomittu Trumpin törkeys.

* * * * *

Toisaalta ymmärrän kyllä myötätunnon juutalaisia kohtaan, kun sodan jälkeen tuli tiedoksi miten natsit kohtelivat heitä. Vaikka tavalliset kansalaiset eivät olleet keskitysleireistä kuulleetkaan, ei ole mahdotonta, että Suomen ohjaksia hallussaan pitäneet tiesivät niistä.
Se ei kuitenkaan estänyt veljeilyä ja sotakaveruutta Hitlerin natsisaksan kanssa, Minulla oli kansakoulussa luokkatoveri, jonka isä oli ruotsalainen ja äiti juutalainen. He muuttivat Ruotsiin, ja joku heidän läheinen tuttavansa tiesi, että he pelkäsivät äidin takia.

**********

Kovasta tuulesta ja pyrystä huolimatta löysin pirtin..... Lumi lensi vaakasuoraan päin kasvoja..... onneksi nuo Skillanin laittamat ulkotulet viitoittivat suuntaa. pirtti loistaa taas edekseen , kaikessa joulu varusteissaan. kaunista on ja hyvällä maulla laitettu kaikki jouluiseksi.

Kyllä Venlastiinan kanssa pitää olla ihan samaa mieltä. Vielä joulurauhan aikana pilaa monen elämän.. Joskus tuntuu että onkohan trumpin nuppi ihan normaali järjellä varustettu ollenkaan ?
Toisaalta ainahan se usa on hämmentänyt milloin missäkin ja varsinkin tuon Israelin ja Palestiinan asioissa.
Ei omiakaan asioitaan saa kuntoon.
Mutta joulu lähestyy ja kaikilla pitäisi ollla "hyvä tahto" ja rauha maassa.
Maa on vuotensa täyttänyt ja kauneimmat puvut ja edustavimmat henkilöt ruorittu viimeisen päälle. Jopa yhdet kauneimmat joululaulut laulettu ja täytekakku kahvit nautittu- oli juotava kun tarjosivat.

Nyt voi pikkuhiljaa alkaa keskittyä tuohon jouluun. Vaikka kyllähän se menee hyvin pieninkin elkein. Kunhan nyt kuulostellaan .....
Onnea runsain määrin taas uudelle kauniille pirtille. Ja iloista pikkujoulu-aikaa kaikille.
Sanon kuitenkin että kannattaa olla kiltti..... tonttu voi tulla ikkunan taa... !!

Tänään oli niin pimeä, usvan täyttämä ja sadetta tihuuttanut päivä etten rohjennut ulos päätäni pistää. Ne vähäiset lumet ovat häipyneet kun lämpöäkin on ollut n.5 C. Eipä voine päivä paljon hämärämmäksi tulla. En sentään mörköjä pelännyt, vaikka sisälle linnoittauduin. Selkäni on jaksanut hiukan vihoitella. Vanha vaiva ja lisäpontta selkäni on vihoitteluun saanut näistä ilmoista. Niin ennen vanhat ukot päättelivät ja miksipä en kokemusperäistä tietoa uskoisi.

Enpä ole erimieltä siitä mitä Puskasuleima ja M- K kirjoittivat Trumpin touhuista. Totta sekin, että niihin on nyt sentään maailmallakin otettu kantaa. Vanhasta saamastani kouluopetuksesta en yksityiskohtia muista siitä huolimatta vaikka historiasta täyden numeron sainkin. Kyllä se opetus lienee annettuna kelvannut - mistäpä ne eväät olisi silloin vastalauseisiin tulleet. Nuorena elinympäristöni oli sellainen kuin se yksinäisillä korpieläjillä oli.
Koko pääpaino oli selviytymisessä elämässä ja työnteko sen eteen. Hyvä niinkin...kun on selvinnyt.

Joulusta meillä koetetaan selviytyä siten kuin muistakin vuodenpäivistä. Nyt ei rytmiä muuta edes pyhien vapaat, eläkeläiselle se yhtä vapaata tai "työtä." Ja nyt lähetykseen. Heippa!
(edelleen ei rekkaus kelpaa)

Uuteen pirttiin oli helppo osata. Pimeänä päivänäkin hohtaa kuin olkihimmeli ennen pirttien joulukoristeena. Täälläkin se kahvipirtinkin katossa liikahtelee.
Toin kaksi painavaa klapilootaa sisään. Ne piti valkata sieltä pikkusälän joukosta. Yli vuosikymmene vanhoja puita. Piti pölyt karistella irti ennen sisään hilaamista.
Kaupassa oli paljon väkeä. Henkikuntaakin riittävästi, etteivät kuumakallet ja kaisat päässeet valittamaan jonoissa viipymistä.

Ostetut joulukortit omassa kuoressaan löysin pihalta liiterin edestä. Vähän noituen vein ne sisäänkuivumaan. Postimerkitkin samassa kuoressa loskakerroksen alla. Kirjoittamattomia, niin kuivamuste ei päässyt kaikkia pilaamaan.
Mukavaa illanjatkoa pimeydestä huolimatta.

Huomenta todella pimeään aamuun, ei taida valkeus tulla ollenkaan.
Olen jo näitä hommiani pyöritellyt aamu kuudesta, eilen pesin pari mattoa ja nyt aion tuoda parvekkeelle kuivumaan, kuivuvat varmaan joskus.
En ole kotona joulun aikaan eivät häiritse joulu tunnelmaani.

Eipä noita Amerikan päämiehen aivoituksia tiedä, kovin on uhmakas ja itseriittoinen ja ihmetellä pitää, että uskovaiset hänen kannattajiaan, tai ainakin näin kertovat, uskostaan en mitään tiedä.
Ei ole tuska, suru , ei maailman rauha tämän miehen mielessä.
Onhan maailmalla kokemusta tämän kaltaisista päämiehistä.
Toivoa sopii, että heräävät aikanaan nämä silmät ummessa kulkevat.

Eilen tulikin lunta toden teolla ja nyt sitten kovaa vauhtia taas sulavat, kaksi astetta lämmön puolella.
Parin viikon päästä se joulu parhaimmillaan, hupsista vaan, eipä ole edes ajatellut, että noin lähellä on, joulukortitkin pitää alkuviikosta postiin laittaa.
Tytär soitteli, että monenko aikaan minua on vietävä seurakunnan kahveille, hämmästyin, kun ajatuksissa oli, että vasta viikon päästä.
Piti ihan kalenteri ottaa käsille ja tutkia mikä onkaan järjestys menoissani.
Ensi viikko tuhlaantuu monissa ruoka juhlissa, ei sitä aamusta, ei illasta saa mitään aikaiseksi, rikkoo nuo menot koko päivän
Onnekseni ei ruokia tarvitse liioin hommailla, kun valmiille menen, sitten uuden joulun aikaan taas sekin huoli.
Hyvää mieltä ja rauhaa, sitä sitten omaan mieleenkin yritettävä, joulu on hyvän tahdon juhla.

Kosteus on särkyjen lisääjä, sen olen minä myös havainnut, kesälläkin voi ennustaa huononevaa säätä, yksin kolotusten lisääntymisellä.
Historia on mielenkiintoista, yksi lempiaineeni koulu aikaan, sitäkin vaan niin eritavoin julki tuodaan, kirjoittajan näkökulmasta useinkin.
Kyllä se pääasiassa elannon hankintaan meni nuoruus, koti piti oma saada ja sen eteen sitä työtä tehtiin ja aina joku tavoite oli, nyt ei halua haalia mitään.
Kummasti se tuo vanheneminen antaa sijaa miettimiseen, joka oston suhteen.
Joulua ei varmaan voi huomaamattomasti ohittaa, onhan kaupat täynnä musiikkia ja tavallista enemmän väkeä, mutta jokaisella on onneksi oikeus luoda oma joulunsa mieleisekseen.

Ei päivää ettei harmia voi Hurskaisen kohdalla sanoa, no onneksi puut sentään kuivia;)
Eipähän ne vastaanottajat tiedä missä kortit kastui, postin syyksi pian menee;)
Kaupoissa on ihmiset tuskaantuneita ja purkavat pahan mielensä myyjiin.
Kuulinkohan radiosta miten kaupan henkilökunta kertoi heitä nimiteltävän, siis jotenkin on hyvät tavat kadonneet, eihän ennen tullut mieleenkään nimitellä ketään julkisilla paikoilla, vähän muutenkaan.
Monessa asiassa huomaa, kun katselee ja kuuntelee, että lastenlasten ikäpolvi käyttäytyy tosi rumasti, onko tämä tapojen höltyminen jo meidän ikäisistä lähtenyt?
Kouluissa lapset hyppivät henkilökunnan silmille ja voimattomia ovat, kun ei kodistakaan tukea saa.
Mihin maailma menee?
Tietenkin on suuri osa vastuullisia ja kasvatuksestakin huolehtivia, mutta paha kello kauas kuuluu, sanottiin ennen.

Nyt menen hakemaan valumassa olleet matot pesutuvasta ja aloitan oikeasti päivän vieton, hyvää Annan päivää, sanonta, onhan yötä yökytellä Annan päivän aikaan ja näin se melkein on.

"Hauskaa huomenta", toivotteli muuan mukava heppu tullessaan työpaikalleni, Kello saattoi olla aikaisin aamulla tai viittä vaille työpäivän päättymistä.

En tiedä, onko sää toden-tai epätodennäköinen -huomenesta puhumattakaan - mutta joka tapauksessa toivotan Kahvipirttiin olikein hyvää päivää.

Muuta asiaa minulla ei olekaan.
Voikaapa mahdollisimman hyvin ja terveisiä kaikille tutuille ja tuttujen tutuillekin,
lähettää allekirjoittanut, joka ei mukamas taaskaan ole kirjautunuit sisään.

Tänään möhläsin oikeastaan harvinaisen vähän. Oli suorastaan syysmyöhä keli. Onnistuin vesiletkulla putsaamaan päärakennuksen vesikourut.
Paha takaisku siinä että eräs ja se pisin sadevesikaivosta lähtevä salaojaputki on niin tukossa, että se on kaivettava kokonaan ylös.

Vaivainen 65 mm putki. Ihmettelin miksi olen noin heikon putken laittanut. Minun työkunnollani putken esiin kaivaminen on ainakin päivän homma, n. 5 metrin pituinen.
Sitä pystyisi tekemään keinovalossakin, mutta pimeän tultua väsykin jo painaa.
Mukava oli sulia asvalttiteitä asioilla liikkua. Meidän tutussa marketissa asiakkaita palveltiin ilman hermojonotusta.
Se on hyvä juttu että "edes" 7 päivää on kaupat avoinna. On riittävästi aikaa omaan asiakaskäyntiin.

Hyvää iltaa!
Tulin Pirttiä vilkaisemaan. Päivä on mennyt kaikenlaista luuhatessa. Synttärijuhlissakin kävin. Nyt on tullut väsy ja vetoni on poissa. Pehkuihin täytyy pian kaivautua. Hyvää yötä!

Huomenet sunnuntaiaamuun, pimeä jatkuu ja mittari plussan puolella, näinköhän taas musta maa esille tulee.
Kaksi viikkoa ja olemme joulu aatossa ja joulupukit rahastavat, hyvä että heilläkin kerran vuoteen hanke päivä;)
Tänään seurakunnan juhlan jälkeen lupailin tai pyysin tyttäreni ja vävyni "ulos" syömään, tämä hyvin harvinaista minulta.
Tulisiko tästä tapa?

Niin se väsy tulee, vaikka vaan juhlimassa käydessä, mikä liekin, että niin vähästä puuhastelusta sitä väsyy.
Minun piti kesken siivouksen vähän aikaa istua, niin voimille otti, muutamia vuosia sitten sai samalla painaa koko homman ja ei väsymystä sittenkään.
Miettiä piti, että mistä asti tämä väsyminen oikein alkoi ja siihen tulokseen tulin, että 75 vuotta täytettyäni vaivat ja uupuminen merkkejä antoi.
Iltaisin usein päätän, että nyt katson jonkun elokuvan, mutta eipä useinkaan onnistu, pitää todella mielenkiintoinen elokuvan olla.
Johan meillä on oikeus olla väsyneitä, pitkä on taival takana ja uutteria olemme olleet tämän ikäluokan ihmiset.

Voi hyvä ihme noiden putkien kiusa Hurskaiselle, eikö voisi verkkoa laittaa putken suulle, no siihen sitten tietysti kaikki roina kertyisi, mutta olisiko helpompi puhdistaa.
Näin puhun tietämättä olosuhteita, vai onko tämä sitä naisen kuuluisaa logiikkaa;)
Puhuin tuossa edellä väsymisestä, ihmeesti sinä jaksat Hurskainen.

Eipä taida muisti kellään niin hyvä olla, että kaiken minkä on jo viestitellyt muistaisi, siis eipä haittaa vaikka useammin vitsejä tänne laittaa, eihän kaikki aina ole lukemassa.
Minä varmaan kertaan ja kertaan useinkin jo esitetyt viestit, mutta ymmärtäväisesti tämän virheen olette sivuuttaneet.

On se harmi tuo kirjautumisen vaikeus, itse en ole aikoihin sitä kokenut, varmaan tästä kehusta se alkaa minullakin.

Onnea Kristiina23 tyttäresi vanhenemisesta, voi sentään, ei taida olla oikein onnitella vanhenemisesta, mutta totuus siinä kuitenkin piilee.
Näin vanhenemme mekin siinä ohessa, minun tytär jo 58 vuotias.
Noita vahinkoja sattuu, mutta eipä maailmaa kuitenkaan joku verhon palaminen kaada, mutta isokin harmi se on, jos vielä tykätyt olivat.
Höyryrauta on kyllä hyvä, en vielä ole polttanut mitään, kaikkea tulee nyt kehuskeltua, joko onni kääntää kelkkansa.
Niin tämä palstan tila, ei se ole koskaan hyvä ole ollut kaikkien mielestä, mutta voisiko näin ollakaan, aika usein on Ruune siitä huolissaan ollut, kaivannut keskustelua, mitä sitten kaipaa se on epäselvää.
Hajuakin kaipaavat, onko mukana en tiedä, mutta minulla ei ikävä häntä ja taitaa olla tunne molemmin puolinen;)
Ainahan aloituksia tupsahtaa, niihin vaan sitten viestejä kirjoittamaan ja näin palsta elää ja voi hyvin.

Melkein tyhjästä näitä rivejä kertyy, mutta ei mahda mitään, jos ei parempaa aikaan saa.
Oikein mukavaa sunnuntai päivää, jaksetaan minkä jaksamme;)

Kyllä on lisärasituksenani jostain takertunut flunssa. Iän merkit siihen päälle. Kävin autolla Kuusijärvellä, mutta tuntui niin vetelältä oloni, etten pajon viitsinyt kävellä. Eihän tällainen köhä ole eka kertaa, kyllä se siitä tokenee ajan kanssa.

Suuurin osa järvestä oli jään peitossa. Uimareille oli hyvästi sulaa vettä koska vesipumpulla pitävät vedessä kiertoa. Yllävän paljon oli uijia, ihan kymmenissä. Ei tehnyt mieleni järveen, puistatti jo katsominenkin.

Jätän tämän kirjoitteluni tähän ja otan päätyökseni köhimisen ja nenäni niistämisen. On siinä vähätöiselle ihan riittävästi puuhaa. Jatkoja teille!

Täytyy näin myöhäänkin sanoa, että mukana ollaan, ei nyt jokapäivä mutta joskus kuitenkin.
Päivät niin samanlaisia jotta ei niissä paljon kertomista ole. enpä edes ulkona tänään käynyt, roskapussikin vasta puolillaan.
Ampumahiihtoa jonkinverran katselin, mutta ei meillä miehissä ole yhään kansainvälisen tason osaajaa. Naisissakin puuttuu ainakin kaksi tekijää, toiset kaksi ovatkin oikein hyviä, joten sekin viesti meni harjoitukseksi.
Onneksi nuo tupahommat sujuu minulta, niissä sitä aikaa saa kulumaan, osa kuluu tässä koneen kanssa, facebookin puolella joitakin kavereita ja lisäksi erilaisia pelejä.
Kuluisihan tuo aika samaa vauhtia vaikkei tekisi mitään, mutta niin ne päivät hujahtaa kun jotain näpertelee.
Isommilta nuha ja yskänpuuskilta säästynyt, olen jo useana vuonna ottanut sen piikin ja minuun se on ainakin tehonnut. Onhan niitä kaikenlaisia kolotuksia ja suonenvetoakin ja pillerin syömisiä, mutta henki vielä jotenkin kulkee.
Tässä ne myöhäisillan terveiset.

Huomenta uuteen viikkoon, niin se hoo hetki lähestyy ja kohta moni huokaisee ohi on;)
Eilinen kirkko tapahtuma sujui juhlavasti, kahvit kirkon jälkeen, olihan meitä 50 :ntä merkkipäiväänsä juhlivia.
Osa oli jo ohittanut sen päivän, mutta oli muitakin minun lisäksi, joilla edessä vielä se kymmenen vaihto.
Aina löytyy porukassa niitä innokkaita puhujia, joille on tärkeää koko elämän kertansa saada kertoa ja meinasi tämäkin juhla virua turhan pitkäksi.

Kiitos Mia kauniista kortista ja hyvää joulun odotusta sinulle myös.
Minä en osaa noita linkkejä tänne laittaa, kai sitä oppisi jos oikein yrittäisi ja joku opastaisi, mutta tuo muisti ei aina mukana kulje ja niin jää opit unholaan.

Nythän se alkaa joululaulujen aika olla, pikku-jouluissa ja muissa vastaavissa ne kajahtaa, herkistääkin joskus.
Pappi eilen juuri siitä mainitsi miten suomalaiset joululaulut suurilta osin ovat hyvin molli voittoisia, verrattaissa esimerkiksi amerikkalaisiin lauluihin.
Ehkä se jotakin mielen kuvaa antaa meistä suomalaisista.

Nyt olisi ynnämuun varmaan viisainta unohtaa lenkkeily ja hoidettava flunssa levolla ja kuumalla juomalla, keuhkokuume riski tällä iällä suuri. Paranemista.

Tuo touhuaminen Hurskaisella ulkotöissä on kyllä ihan hyvää tekemistä, raitista ilmaa saa hengittää ja liikuntaakin tulee.
Sanotaan että liikkuminen olisi meikäläisen kaltaisille hyvää tekevää, mutta kun ei pakkoa ole, jää se vähäiseksi.
Minua on ohjeistettu, että vanha ihminen ei saa pinnata ruuan suhteen, on joka päivä lämmin ruoka syötävä, viisainta ehkä Hurskaisenkin tämä tieto päivittää ja näitä ohjeita on antanut terveyspuolen ihmiset.

Olen samaa mieltä Laten kanssa, että kotityöt aikaa mukavasti kuluttaa ja ihan mielekkäitäkin ovat suurilta osin.
Aamusta minä melko reippaana jaksan puuhastella, mutta iltapäivästä sitten jo uupahdan, mutta suon itselleni rauhaisan olon, kun näin tehden pärjään oikein hyvin.

Kyllä tuo mittari kaupan seinässä olisi tarkastettava aina se vaan yhden ja kahden asteen paikkeilla pysyy, nollan molemmin puolin.
Kauniiseen huurre pukuun on koivut pukeutuneet ja maa vielä valkoisena, ihan talven tuntua kumminkin.
Tänään vielä käsityökerho kokoontuu ja sitten viikon lopulla yritämme tuotteita kaupata.
Tämä viikko hujahtaa nopsaan, kun joka päivälle on menoa, eipä ennätä turhia mietteitä kehitellä.
Oikein rauhaisaa viikkoa kaikille, turha hoppu on pahasta;)

Plussalla täällä eteläranikollakin sää huitelee, joten hetken lumenvalkoisuus oli ohikiitävä lumen lumon hetki. ❄️❄️💧💧🌨🌧Näyttävätpä kirkkaat ledvalot kuitenkin upeilta tummassa taustassa ja kodin valot lämpimästi pimeässä kutsuvat. Ulkoilen joka päivä , piipahdan vaikka kirjastossa lehtiä lukemassa ja kierrän lenkin omakotialueella ihailemassa asukkaiden talvivaloja, voihan niitä näin joulukuussa jouluvaloiksikin kutsua. Ulkotöitä ei tähän aikaan lumen puuttuesa juurikaan ole, ja talomme on vasta 13-vuotias, joten tekniikka toimii vielä hienosti. Ainoastaan kodinkoneitten vaihto on alkanut, hyvin ovat kestäneetkin...tietenkin huolella kaiken hoidamme, kun eläkeläisinä on aikaa keskittyä talonpitoon.

Lasten ja nuorten käytös peilaa yhteiskuntaa, sukupolvien eristymistä omiin lokeroihinsa. Kaikissa kodeissa ei ainakaan arkisin ole yhteisiä ruokahetkiä, lapset pelaavat tietokonepelejä ja nuoriso uppoaa someen. Meidänkin nuorimpia lastenlapsia saa olla muistutamassa sovituista peliajoista, onneksi vanhempansa ovat niissäkin asioissa rajat tehneet selviksi ja kiinni on pidettävä muistakin sopimuksista, kuten kotiintuloajoista, vaikka helpommalla pääsisi , jos karsoisi läpi sormien. On paljon syrjäytyneitä ja sulkeutuneita, toisaalta hyvin äänekkäitä, mutta uskon valtaosan olevan kultaisia, aitoja nuoria, mielipiteiltään raikkaita ja suvaitsevia. Esimerkikisi ympäristöasioista ja pakolaisuudesta käymme hienoja keskusteluja, saatan jopa saada lempeän pikku muikkarin, jos en muista lajitella omaan lokeroonsa muoveja.❣️

Kaksi joulukonserttia ja kauneimmat kirkossa on jäljellä, samoin yksi puurotilaisuus. 🎼🎺🎷🎹🎻🎼Kodin pukeminen juhlailmeeseen ja tuoksut kruunaavat hyvän joulumielen. Siunattu pakastin ja ajoissa hankitut lahjat , siivoukset tehty pikkuhiljaa, saa keskittyä fiilistelemään .🌷🎄🌲🌷🎁🎁🌷

Riittäköön nyt sepustus, mutta uskon Skillanin jaksavan tämänkin lukea.
Tunnelmoikaa ja ottakaa pimeydestäkin valoisat asiat irti !

🌘🌛⭐️🌟✨🌟⭐️🔥🌒

Kävin Kahvipirtin ohi jolkotellessani sisällä siemaisemassa mukillisen kuumaa maitokaakaota. Olen hassahtanut siihen. On se taivaallisen hyvää!
Tehkäät samoin viluiset kulkijat.

Jaksoinpa minäkin lukea Ramoonan viestin. Ylen laadukas viesti, tunnelmoinnin lisäksi myös asiallista asiaakin, kasvatustyötä myöten. Minä olen jäkikasvun jättänyt nuoremmalle polvelle holtoiltavaksi. Tarkoittaa sitä, että en mitenkään puutu heidän tekemisiinsä ja eikä ole tarpellistakaan. Hyvin pärjäävät. Ikäni on sitä luokkaa, että viimeistään nyt on jo aika vieraannuttaa itsensä kaikenlaisista kasvatusogelmista:)) Onhan maailmakin muuttunut.

Kävin kyllä sen flunssa rokotuksen heti ekapäivänä. Mielestäni se on tähän saakka hyvin toiminut. Nyt näyttää, että pikku vipaus on päässyt tulemaan. Eihän sille rokotukselle ole edes täyttä varmuutta luvattukaan. Eiköhän tämä köhäni tästä tokene. Vähentänyt olen remppaamista toistaiseksi.

Kävin apteekista hakemassa troppia. Sinne oli tullut erikoinen järjestely. Apteekista saa presetittömät ostokset itse hyllystä valita. Nyt oli tarjolla tyhjiä pakkauksia. Läheltä löytyi opastus: tyhjän pakkaukksen kanssa kassalle ja maksun jälkeen se pakkaus täytetään. Kuulemma on tapahtunut turhan paljon kähveltämistä, joten sen estämiseski järjestely. Enpä tarkemmin kysellyt...ilmeisesti järkestely koski joitain tiettyjä tuotteita. Nythän on yskänlääkkeiden aika.

Ihan hyvä, pimeä päivä oli tänään. En muuta ulkoillut kuin apteekki- ja markettimatkan. Melkein vierekkäinhän ne ovatkin. Puolitoista viikkoa ja päivä alkaa jatkumaan!( on se kumma, melkein aina rekkaus häviää kun painan LÄHETÄ.)

Otin kukkia Kameliasta, kukkivat kauniisti matalissa vesivaaseissa pöydällä.

Huomenta, nollaan on mittari lukemat nyt asettanut ja lumisadetta odotellaan, melko kosteana tulee ja aika reilusti on luvattu, sohjo keli liikkua.

Tuo Kamelia, eikös se olekin voimakas tuoksuinen?

Hurskainen ne peilit ne on huonontuneet;)
Mikkeliin meiltä se sata kilsaa siitä sitten lisät sinne sinun maisemiin, tämä maantietä pitkin mitattuna.
Olen minä myös joskus tuota miettinyt miten ihmiset siivoaa, meillä mattoteline aika harvoin käytössä, kai ne imurit ovat niin tehokkaita, että ei muuta tarvita.
Kai minäkin melkoisen turhaa työtä teen, kun ulkoilmaa vien kaikki irtaimen väliin haistelemaan, mutta pinttynyt tapa ja ehkä mielihyvä tunteesta, että tuuletuksen ovat saaneet.

Minulla hyvin sitkeä tapa ohjeita nuorilleni tuputtaa, naurattaa vieläkin, kun pojan nuorimmainen jotain sanoi, mitä paheksuin.
Päätin sillä kertaa suuni kiinni pitää, mutta tyttöpä sanoi, sano vaan mitä olit sanomassa, naamani ilme jo paljasti suuhun tulleen paheksunnan ja myös paljasti sen tytölle.
On paljon asioita äitini sanomista mielipiteistä tullut mieleen, vaikka silloisena ajankohtana hymähtelin, elämä koulaa ja ne vanhempien sanomat opetukseksi tarkoitetut huomaa paikkansa pitäviksi useastikin.
Ehkä joku neuvo jää mieleen minun nuorille myös.
Meillä on hyllyillä lääkkeitä itsepalvelu tapaan, mutta täysiä ne pakkaukset on, onko täällä rehellisyys vielä vahvana elämässä mukana.

Kaakao on hyvää, aika harvoin vaan tulee juotua, suklaan syöntikin on vähentynyt.
Kiva että susi-repe osasi pirtin oven avata ja tätä herkkua löytää;)

Varmasti nämä luontoa koskevat asiat ovat nuorille paremmin mieleen tulleet, johan koulussa niistä puhutaan, mutta luvattoman paljon roskaamista ja tuhoa heidän jäljiltään löytää.
Olen samaa mieltä Ramoona kanssasi, että suurempi osa nuorista käyttäytyy niin luonnon kuin muunkin hyvän tavan mukaisesti, mutta se pieni ryhmä saa aikaan isonkin näköisen häiriköinnin ja seuraukset ja näin sitten kaikki nuoret leimaantuvat.
On myös niin, että tämä sukupolvi mitä minä edustan on kaiken puutteen kokenut ja asenteet sen mukaisesti tarttuneet ja ei nyt pysty enää samaistumaan nykypäivään.
On samaan hengen vetoon sanottava, että vaativaa on nykynuortenkin elämä joltain osin, on jaksettava ponnistella opiskelussa ja sitten työnkin saanti on haastavaa.
Pysyvän työpaikan saanti harvinaista.
Ei niin pitkää juttua pirttiin tule, ettenkö jaksaisi lukea ja mielekkäitä juttuja täällä onkin.

Pitkäksi venyy minunkin turinat, mutta olen aiemmin todennut, että kun alkuun pääsen en lopettaa osaa.
Tänään lauluryhmän puurojuhlaan meno ja se mieltä ylentää, ehkä jokunen joululaulukin tulee laulettua;)
Leppoista päivää kaikille ja pitäkää jalat kuivina, yksi ohje, mikä on hyväksi todettu, flunssan estoksi.

Kahvipirttiin tulin piipahtamaan ennen kun alan maustekakkua leipomaan. Nytpä pitää kysyä Skillanilta: kerro minulle milloin on sinun merkkipäiväsi. Minä kun viimevuoden lopulla Viattomien lasten päivänä kahdeksankymmentä täytin ja muistaakseni tulet vuoden perässä myös näin joulukuun lopulla. Kysyn siksi jotta saan etsiä sinulle Jacquie Lawsonilta hienon soivan onnittelukortin juhlapäiväksesi.
Nyt 12 pv jouluaattoon ja ulkona mitä ihanin talvimaisema.
https://www.youtube.com/watch?v=F_9peC9UuCU

Kylläpä kunnolla rumpsutteli lunta koko päivän. Äkkiä se maisema talviseksi tulee. Tänään en ole ulos ehtinyt, eikä ole varsinaista tarvettakaan. Olen heittäytynyt läsimään ihan kunnolla. En nyt sentään niin huonossa kunnossa ole, ettenkö jotain pystyisi koiverehtimaan. Hyvä näinkin ja kyllähän noita yskänpuuskia väliin tulee ja pieniä vilunväreitäkin. Kyllä se siitä!

Katselin kun tässä vieressä jalkakakäytävää asfaltoitiin pahimman lumimyräkän aikaan. Upottivat jalkakäytävään jotain viestintäkaapeleita ja nyt tekivät loppusilauksen. Siihen se asfaltti asettui, voisi epäillä kuinka hyvin kiinnittyi lumimyräkän keskellä.

Nyt vettä tihmoo, näin ikkunasta tähystän. Aamulla voi olla livakka keli jos sopivasti pakastaa. Tuli mitä tuli, tuskin huomenna maltan sisällä pysyä.

Piipahdan tänne Pirttiin istahtamaan kiireisen päivän jälkeen. No, eihän tuo nyt niin kiireinen ollut, mutta ehkä olen hidastunut sen verran, varsinkin kun aloin tekemään Englantilaista hedelmäkakkua.
Siihen laitetaan montaa sorttia, pilkoin luumuja, rusinoita, aprikuusia, ensin ne pesin ja kuivasin.
Mausteeksi muskottipähkinää ja sitruunaa. Voita 200 gr, 3 munaa, 2 dl sokeria, puoli dl. kermaa,
3 1/2 dlluomuvehnäjauhoja leivinjauhetta 2 tl.
175 asteessa 1 t.
Komea tuli ja hyvin nousikin. Leikkasin kolmeen osaan, kun oli jäähtynyt ja laitoin pakastimeen, sieltä on hyvä ottaa sitten pyhinä!
Ulkona pyrytti kivasti kun käväisin, kiva tunne, kun lumi lentää kasvoihin ja tuulee,
ihan nuortuu ja norjistuu! Ei ollut kuitenkaan liukas.
Hyvää joulun odotusta kaikille!

Päivätorkuilta noustessani aattelin lähteä kauemmaksi polkupyörällä. Käännyin portilta laittamaan autoon lokilämmitintä päälle kun lunta oli jo melkein 10 sm. Aloinkin lumitöihin.
Hyvin ikävä ajokeli. Ikkunat huurtuivat sisältä. Jo taajama-ajossakin auraamattomat tiet olivat aika lumimuhjun oloisia.

Sähköt räpsähtelivät lyhyen aikaa poikki, mutta sähkönjakelu palautui tällä alueella. Monin paikoin vielä huomennakaan ei sähköt pelaa.

Aikaisemmin posti kannettiin meille ulko-oven vieressä olevaan postilaatikkoon ilmaiseksi. Nyt ilmoitettiin että postista saat hakea, ellet yli 100 euron ovellemaksua maksa.
Se hyöty tässä on ettei myöhään illalla huoli lehden ja päiväpostijakajille polkua auki kolata.
Ihmiset viettävät vapaa-aikansa kotitiloissa. Kukapa tuonne myräkkään lähtisi juuri ulkoilemaankaan, paitsi koiranomistajat.

Paikallisen säätiedotuksen mukaan sää on on ehkä vähemmän sateista huomenna.

Kyllä tuntuu mukavalta kun lunta tuiskuttanut koko päivän, enhän minä niin kovasti lumesta tykkää, mutta sentakia kun ei tarvitse lunta oikeastaan kolata tai luoda muutenkaan. Onhan siitä ollut harmia aiemmin kun asui sellaisessa paikassa missä lumityöt oli tehtävä.
Auto avoimen taivaan alla parkkipaikalla, joten jotain siinä on välillä pakko putsata.
15 cm ainakin tuli, nyt tuntuu lopettaneen ja aika märkää ainakin vielä tuo lumi on.
Tuiskun seassa kävelin lähipostilaatikolle vein 4 joulukorttia, menevät Perliiniin.
Ei sinne ole kovinkaan pitkä matka, sama kuin lähi kauppaan, muutama kymmenen metriä.
Ei tuhon Skillanin syntymäpäivään kovin montaa päivää taida kulua, tuolla facebookissa sen ilmoittavat kun oikea päivä koittaa.

Huomenet lumi myräkän jäljiltä, sitä lunta nyt tuli ihan reilusti, mutta lämmön puolella ollaan, saapa nähdä miten käy.
Meiltä pimeni telkkari, sähköt on pelannut samoin tietokone, mutta heti viiden jälkeen kuva meni, en ole katsonut joko nyt näkyy.
Tämän laatuinen valokuitu meillä, eihän lumen tulo pitäisi sen johtoja ainakaan vioittaa, maan alle ne kaivettiin.
Pitkältä tuntui ilta, kun ei voinut töllöttää;)

Katleijan kysymykseen, aatto juhlista paras, minulla aatonaatto parempi;)
Joulun pyhät 22-27 olen pois koneen äärestä, mutta kauniista kortista toki toiset voivat nauttia, kiitän minäkin , sitten kotiin tultua sen katson.

Ei tuonne eilen ulos mieli tehnyt, raskasta sohjossa rämpiä ja kyllähän se lepo taitaa paras taudin voittamiseksi olla ynnämuu.
Vilunväreet osoittaa, että lämpöä on ja kuume taas sen, että jotakin häikkää kehosta löytyy, parasta hillitä suuremmat menohalut.

Tuon Englantilaisen hedelmäkakun olen minäkin joskus tehnyt, se säilyy kauan ja paranee vanhetessaan, maku säilyy.
Mihin sitä pääseekään jos joka lumipyrystä nuortuu Neeassa;)

Ajattelin eilen, että ei helpolla elanto tule autoa ammatikseen ajavillekaan, siinä sai tarkkana olla, että tiellä pysyy, isot rekat taitavia kuskeja muutenkin tarvitsee pitkine peräkärreineen.
En ole kuunnellut miten liikenne eilen selvisi, nyt jo helpottaa, kun auraus kalusto täysillä liikkeellä
Kaikelle nykyään hinta lasketaan ja postista yleismies Jantunen tehdään, meillä vielä postiluukusta posti tipahtaa, mutta muutoksia on ennustettu.

Kyllähän ne Facebookissa kuuluuttaa syntymäpäivän, kai sen voisi kieltääkin, mutta eipä tuo niin kovin salaista ole, ikä on rehellisesti hankittu, eikä pysty salaamaan, kun naamasta näkyy;)
Eivät pyydä henkilökorttia kun eläkelippua ostaa;)

Eilen lauluryhmän joulupuurolla oli kiva tunnelma ja tänään pyritään jouluruuan keinoin jatkamaan, ehkä ruusunkin saan.
Mukavaa ja leppoisaa eloa joulua odotellessa.

Katsoin tuossa Väestöliiton uutista, jossa kerrottiin, että Suomessa miesten hedelmättömyys maailman korkeinta ja syyksi arveltiin naisten korkeaa koulutusta.
Eräs syy mielestäni voisi olla miesten housumuoti, joka suosii erittäin tiukkoja housuja!
Kuitenkin miesten elinten tulisi olla alempana kuin iho, eli ei ihossa ihan kiinni, niinhän ne on tarkoitettu.
Entinen "lökäpöksy" muoti oli hyvä ja kauniskin, tietenkin vartalosta johtuen.

Tervehdys kaikille. Hauskan kuuloista "aprikointia" tuossa edellä, mutta totta kylläkin. Siis se ettei liian tiukkoja vaateita suositella kenellekkään. Tuolla lukupäällä sentään tuskin on mitään tekemistä lapsen saanin kanssa, ainakaan sen alulle panossa.

Lumivallit vaan lisääntyvät. Taas on kumottu se vanha olettamus, että jos on paljon pihlajan marjoja ,tulee vähäluminen talvi. Kaikkea muuta ! Oli paljon pihlajan marjoja ja nyt lunta tulvillaan joka paikka ,ainakin täällä itäisessä suomessa.
Onnitella pitää kun ei ole mitään pakollista menoa tuonne tien päälle. Paljon oli eilenkin tormäilyjä juuri tuon huonon sään nimiin. Ja tosi huonohan se olikin.

joulua odotellaan rauhassa ja leppoisasti. pikkuhiljaa leivoskelen kaikenlaista. Loput saa kaupasta. ensiviikolla ruokia varustelen ja piirakat on tehtävä itse.

Kaikesta huolimatta tämänkin päivän ulkolenkki on tehty. Oikein pukeutumalla siitä selviää tosi hyvin !! Saa se lenkki ainakin veret kiertämään . Keskustaan suunattuna tapaa aina tutujakin .
Huomenna olisi vävyn synttärit ja perjantaina kuopion teatteri reissu.
Nähtäväksi jää pitääkö suunnata vielä keskisuomeenkin päin ennen joulua.
Kaikille hyvää ja rauhallista joulun alus-aikaa.

Sellaista "aprikointiahan" tuossa muutamassa viestissä oli. Mahtuuhan niitä mielipiteitä. Minun kohdaltani ne "siitoskyky" hommelit ovat ohi, enkä ole halukas kertomaan "kokemusperäisiä" tietämyksiäni - tai tietämättömyyttäni:)

Aika hankala ja erikoisesti varottava oli markettimatkani. Sen lumimyräkän ja vesisateen jäljiltä oli kävelytiet jääneet rosoisiksi ja tukevasti jäätyneet. Ylivarovasti kävelin, tuli mieleeni vanhojen ukkojen köpöttely - ja äkkiä toden totesin: minähän juuri olen sellainen:) Näin sitä oppii havannoimaan!

Sairastelun puolella jatkelen. Ei nuhakaan ota hellittääkseen. Jopa yleiskuntonikin taitaa häiriintyä, koska änkesin marketin "orrelle", vaikka tiukkaa tila teki. Jalkani kaipasivat levähdystä. Kyllä se tästä, on myös parempia merkkejä toipumisen suuntaan.
Teille hyvää jatkoa !

Huomenta, hyvin päivitetystä koneesta viestini lähtee.
Melkein kaksi tuntia päivitys vei, mutta kauniin maiseman sain tauluni kuvaksi.
Sää lauhkea, piipahdin jo tuossa lähi puodissa ja tuntuman otin liukkauteen ja mukavaan säähän, yksi aste plussaa.
Hiekotusta ei vielä, odottavatko mahdollista sateen tuloa edelleen.

Kyllä minullakin on sellainen käsitys, että liian tiukat vaatteet tekevät hallaa kaikille, naistenkin puseron napit irvistelevät, näin vanhan silmää rumalta näyttää.
Se mitä se tekee lapsien saannin kohdalla nuo liian tiukat housut,enpä osaa siihen mitään sanoa, luulisi epämukavat ainakin olla;)
Naisten koulutus ei varmaankaan syy ole, mutta saattaa naisten viisastuminen ajatusta lasten tekemisestä askarruttaa.

Vielkin noita pihlajan marjoja puissa, onko tilhit vähentyneet
Taitaa kumoutua monet muut vanhat ennustukset, mutta kiva niitä olisi tietää ja viesteihin lisätä.

Kyllä se ikä tuota väsymista päivä päivältä vaan lisää ynnämuu, oikein hämmästelen minäkin, kun joku meno on ja mielestäni en itseäni väsytä, pelkkä läsnäolo jo saa voimat loppumaan.
Jos svielä kunto vähän heikompi, uupumus lisääntyy.
Kotiin päästyäni en jaksa mitään.
Nyt muistuikin mieleen, että pitää ennakoida tuo uupuminen ainakin jalkojen osalta, on otettava pilleri, se joskus hidastaa kipuja.
Ruokailuun meno taas ja siellä joudun vähän emännän virkaa hoitamaa, varmaan voimille ottaa.
Eilinen pikku-joulu meni entiseen tapaan, ruokaa riitti ja kyllä sitä syötiinkin, mutta hitaaksi muodostuu se jonotus vuoron odotus, kun kaksisataa ruokailijaa vuoroaan odottaa.

Tuo alaspäin kasvu tapahtuu, mutte leveyttä lisää siitäkin edestä. katselen kuvia ja ihmettelen mihinkä onkään se 38 kokoa pitänyt nainen voinut hävitä, mutta eipä kannata harmitella, näkyy tuo monellakin tuo ympärysmitta kasvavan.
Näillä kymmenillä uskoisi jo haaveet laihtumisista kadonneet ja kun sanovat että se ei edes ole terveellistä vanhoille.
Viikon päivät ja alkaa se valon tulo lisääntyä, sitä kärsivällisesti odotamme.

Tämän päivän ruokailu sujuu nopsaan ja maukasta joulu ateriaa tarjotaan.
Varasin jo lauluvihkoset kassiin, laulaen ruokaa odotamme ja annamme himon lasvaa;)
Huomenna vapaata menojen suhteen, mutta lauantaina vielä viimeinen jouluun ja yhdistykseen kuuluva meno, myyjäiset.
Toivottelen aina vaan sitä joulun odotusta, kyllä se jo ensivikon lopun jälkeen muuttuu uuden vuoden toivotuksiin;)

Tänään on taas vaihteeksi ollut aurinkoinen talvipäivä. En siis allekirjoita tuossa yläpuolella olevaa säätilannetta...

Päivä oli muutenkin oikein miellyttävä, sillä meillä oli aivan ihana ihminen syynäämässä terveydentilaani. Hän on käynyt täällä puolen vuoden välein siitä lähtien kun sairauteni todettiin.
Aivan alusta asti hän on tuntunut läheiseltä ystävältä, eikä puolin eikä toisin ole jännitetty.
Onneksi hän kertoi vasta tutkimusten, testien ja kokeitten jälkeen, että tämä oli hänen viimeinen käyntinsä luonani, sillä vuodenvaihteen jälkeen hän jäisi eläkkeelle.
Jos hän olisi heti alkuun kertonut, että hän ensi vuoden alussa jää eläkkeelle, olisi ainakin verenpaine hypännyt niin korkealle, että siinä olisi ainakin mittari hajonnut. Testien ratkomiset ja kysymyksiin vastaamiset olisivat päätyneet tuloksiin miinus sata (-100). Nyt tulokset olivat erinomaiset. Tulokset olivat jopa parantuneet keväisestä tutkimuksesta, mutta olen edelleenkin sitä mieltä, että pillerien ahmimisesta ei ole hyötyä kuin apteekille ja lääketehtaille.

Ja nyt jännitetään sitä ehtiikö tämä teksti kadota ja ilmoitetaanko Venlastiinalle, että et ole kirjautunut, vaikka sininen nikki tuossa alapuolella puolella jännittää yhä vielä kuuluuko sarjaan olla vai ei olla.
Joka tapauksessa tämä ajan pituus todistaa sen, että lääkkeet ja voiteet eivät kirjottajan käsiä paranna.

Voikaapa oikein hyvin!

OHO! Nyt on "Jahuun" kello rikki tai kiusanhenki nukahtanut, vaikka naputteluni onkin kestänyt melkoisen tovin ja sormeni myös.
Nyt ne kyllä ovat niin koppurassa, että niillä voisi vaikka raivata vakoja kasvimaahan.

Juu...se oli talvinen päivä ilman rönttäsateita. Kävin ihan ulkona tutustumassa. Siinä samalla lontin myös marketissa, vaikka ei olisi ollut tarvetta. Olihan kuitenkin ilmoihin tutustuminen. Ja vielä pikavisiitillä roskapussin ulkoistus.

Hurskainen pähkäili:" Olen aina olettanut että Ym on isokoinen mies. PARANEMISIA!." Niinpä... en ole edes mielikuvituksissani ollut isokokoinen. Kerran muistan kun linja-autolta isäukon kanssa käveltiin 7 km kotia, kävellenhän autolle jo mentiin ja kirkolla asioiden perässä hötkellettiin...niin. palaan paluuseen. Minua kyllä jo rankasti väsytti, jättäydyin jälkeen, teki mieli kivelle istahtaa. Isäukko huuteli käskevään sävyyn: tule nyt, olethan jo isomies! Olihan minulla ikää jo lähes 6 vuotta. Kyllä se kannustus kuitenkin tepsi.

Niin se Hurskaisen "oletus." Kyllä olen aivan keskikokoinen ja painokin on normaali (painoindeksi 24). Kyllä ne flussat löytää niin isot kuin pienemmätkin. Kiitos kannustuksesta paranemiseeni! Eihän tämä tilanteeni ole mitenkään hälyttävä, kiusallinen kylläkin. Mitäpä pienestä kiusasta!

Niin ne ystäviksi ystävystyneetkin vanhenevat ja eläköityvät, kuten Venlastiina kertoi. Olen tuttujani - niitä harvoja, joita on liikkeellä - muistellut. En tahdo oikein "kartalla" pysyä, jotkut tuntuvat nuoremmilta, toiset taasen vanhemmilta. Joskus tavatessamme niitä kertaillaan. Kuten tänäänkin. Nyt yritän lähetystä!

Katselin Suomen Lapin valoisan päivän pituutta. Rovaniemellä vielä 2½ tuntia. Pohjoisin Lappi elää jo auringotonta aikaa.
Kaamosraja möngertää pikku hiljaa etelään päin. Pysähtyy napapiirille. Lähtee siitä hivuttautumaan takaisin Jäämerelle päin.

Tänään nukutti puoliyhdeksään asti. Kun vähän enemmän rempasee, niin seuraavana päivänä sitä on vähän naattitilassa.
Pikku pakkanen oli saanut polut liukkaiksi. Piti kellarista hakea kuivaa soraa ja hiekottaa, ettei ylimääräisiä takaiskuja vaan tulisi.

Miedosti suolattu ja yksittäispakattu silli loppui aamulla. Se on edullisempaa kuin valmiina savustettu kassilohi. Molemmat hyvin terveellisiä särpimiä.
Olihan sitä marketista haettava.
SkillaNkin kirjoittaa pimeän ajan lisääntymisestä. vielä viikon verran. Muistelen että tasan viikonpäästä talvipäivänseisaus olisi jo tapahtunut. Kyllä. Klo 18.28. Googlehaku sen näytti.

Niin se aamupäivä meni vieraan kanssa, minäkin seurasin sitä keskusteluja sen terveyssisaren kannssa ja otin joskus kantaakin keskusteluihin. Mukava ihminen oli ja siinä läksiäiskahveja juodessa hän tosiaan ilmoitti jäävänsä eläkkeelle heti ensivuoden alkupäivillä.
Kyllä niissäkin ihmisissä on eroja, hänestä näkyi ja kuuli, että oli todella sopiva ihminen ammattiinsa.
No minä kävin sitten siellä marketissa ja toin karjalanpaistilihat tullessani. Siinä sitä sai odotella aika monta tuntia kunnes paisti valmistui, pikkuhiljaa se hautui kannen alla ja kyllä kannatti odottaa.
Nyt katsottiin taas Saksalaista dekkaria, aika sekaisejta tuntui, ehkä liian monta vuotta jatkunut, keinot loppuu tekijöiltä.
Saapas nyt nähdä riittääkö lumi jouluun saakka, kyllä sitä vieläkin on sellainen nollakeli ja pirun liukasta ja kuoppaisia kadut sekä jalkakäytävät. Ehjin nahoin selvisin reissustani, nyt vain kuluttelen iltaa, varmaan parintunnin päästä suunnittelen nukkumaan menoa.
Ensin vielä iltapillerit.
Nyt taas kone keljuilee.

Huomenta, nyt vähän myöhässä, eilinen uurastaminen vei mehut ja piti nukkua vähän enemmän;)
Onnistunut oli pikku-joulumme ja työmme palkittiin kiitoksilla. koristelimme jouluisen tuntuiseksi ja silmää ilahdutti kaikilla.
Laulua ja ruokaa sitä oli paljon ja makoisaa, mutta voimat se järjestely vei, onpa ensi jouluun näihin tapahtumiin aikaa voimia kerätä.

Kyllä noissa hoitureissa kuin kaikissa asiakas palvelu ammateissa erilaisuutta löytyy, onhan se esimerkiksi potilaan kysymyksessä ollessa, mukava että saa hyvää kohtelua, useinkin kipujen kanssa eläessä.

Hurskainen, se talvipäivän seisaus sattuu 21 päivän aikoihin ja sitten pimeys vielä pesässä jonkun päivän ja sitten alkaa valeta, Tapaninakohan kukon askelta pidempi?

Huomaa kummasti miten ympärillä elelevät ihmiset vieraaksi muuttuu, ystävät ja niin lukeutuvat pikkuhiljaa pois katoavat, aina noita viestejä tulee, milloin taas tuttu tai ystävä on maan tomut jaloistaan karistanut.
Sitä se on elämä, vuoroaan tässä odotetaan ja hyvä että arvoitus on, lähteminen.
Oikein kateellinen olen noiden roskapussin vievien mies vahvuutta huushollissa, minä aina vaan itse sen joudun viemään ja en tykkää yhtään.

Toivotaan että Venlastiinan uusi suhde hoitajaan tulee yhtä mieluisaksi, kuin nyt päättyvä, kyllä se mieliala paljon vaikuttaa terveys tilaan.
Lääkkeiden suhteen samaa mieltä olen, liian paljon määrätään turhia lääkkeitä, joskin ilmankaan ei aina toimeen tule.

Päivä on jo pitkällä, nyt pitää postiin kiirehtiä ja samalla katselen löytyykö ostettavaa.
On vähän outo tilanne minun elämässä, kun en joulua kotiin tarvitse muuten kuin liinojen ja muun jouluun liittyvän koristeiden laiton suorittamaan, ruoka jää sitten uuden vuoden kynnykselle.
Rauhaisaa päivää, pikku hiljaa se joulu sieltä tulee.

Ei voi aamua lumisateiseksi kehua, mutta maisema on vaihteeksi ihan talvisen valkoinen.
Olen tässä innoissani lueskellut pirtin porukan kirjoituksia. Tuntuu kuin kaikki olisivat jo vuosikausia olleet vanhoja tuttuja, joista aina löytyy uusia piirteitä.
Mukava kun olette olemassa!
Täällä on paljon todella hyviä kirjoittajia, mutta Hurskainen pääsi kyllä yllättämään.
Anteeksi kamalasti, mutta Sinun aloittelustasi sain mielikuvan avuttomasta, surkeasta tumpusta, jolla oli peukalokin keskellä kämmentä. Melkein sääli tuli, mutta pikkuhiljaa aloin tosin epäillä, että kaveri taitaa olla aikamoinen huijari tai veijari...
Jos en olisi näin helkkarin hieno nainen, sanoisin, että perkules: kaamosaloitus oli mitä parhainta suorasanaista runoutta. Jos nyt olisimme koulussa ja minä suomenmaikkasi, saisit tuolla aloituksellasi täyden kympin. Älä siis pistä kynttilääsi vakan alle!

Lähden tästä telefooniin.
Entinen koulutoveri soitti. Tutustuimme kansakoulun ensimmäisellä luokalla, ja aikanaan hänestä tuli kuopuksemme kummitäti. Jonkin verran yhteyttä olemme pitäneet kaikki nämä vuodet. Kun yhteinen luokkatoverimme, johon minä olin jo viisivuotiaana ennättänyt tutustua, palasi maailmalta kotikonnuille, löimme viisaat päämme yhteen ja rupesimme haaveilemaan kansakoulun ensimmäisen luokan luokkatovereiden luokkakokouksesta. Eikä siinä kauan haikaltu, kun rupesimme kukin tahollamme ottamaan yhteyttä niihin ekaluokkalaisiin, joiden kanssa toimi jonkinlainen osoiteyhteys.
Totta puhuen pari luokkamme poikaa teki suurimman urakan. Heillä oli paremmat yhteydet poikiin kuin meillä"tytöillä". Tämän lisäksi he päättivät järjestää koko homman, varasivat koulun, hoitivat tiedotuksen sekä tapaamiseen kaavaillun ravintolalounaan sijasta upean juhla-aterian yhden pojan kotona.
Alkukankankeuttakaan ei ollut, haikailimme muutamia joukosta puuttuneita, mutta kaiken aikaa olimme se ensimmäinen luokka, joka olimme olleet seitsemän vuosikymmentä sitten.

Kokoontumisestamme tuli suvella kuluneeksi neljä vuotta, joten tuskin enää uutta luokkakokousta olemme järjestämässä...

Tämä päivä meni suoraansanottuna läskiksi. Illalla vahtasin presidenttiehdokkaiden keskustelua ja esiin tuloa. Ei siinä mitään sellaista tapahtunut, että se olisi yöuneni sotkenut. Kuitenkin huonoksi, pätkittäisesksi nukkumiseni meni. Kurkkuani kaiversi ja rykimiskohtaus herätti moneen kertaan. Ikäänkuin krapulaisena selvisin aamun nousuaikoihini. Niinpä nyt päivällä olen ottanut vahinkoja takaisin ja vetänyt monet päiväunet. Ulkona olen kävellyt 50 m.
Se ei ole turhan paljon, mutta nyt jo tuntuu mukavammalta.

Venlastiina on huomannut Hurskaisen kyvyt, jotka alkuun oli piilotettuna - paitsi töissä rymyäminen monen sorttisissa hommissa. Hyvä että mies antaa myös aatoksen lentää, koska kykyjä kyllä näyttää löytyvän.

Niin se eduskunta päätyi prosentteja lisäämään kaupoissa myytäväksi sallittaviin tuotteisiin. Aika tasainen oli äänestys. Minulle sillä ei ole merkitystä, juomakuntoni on heikentynyt melkein olemattomiin, jos sitä nyt koskaan on oikein kunnolla ollutkaan. Enpä viime vuosina kehdannut Tallinnan matkoiltakaan raahata olutlasteja.

Taidanpa pistää jo tämän lähetykseen, jospa lyhempänä paremmin kelpaa. Hei vaan!

Kamelia on saanut vain 3kukkaa nuppuja on ehkä 200 eivät tuoksu kauniita ovat netissä on kai kuvia.

Huomenta, nyt olisi osattava lyhyt viesti kirjoittaa, kun pitää joutua taipaleelle.

Mistähän olensaanut sen käsityksen että Kamelia tuoksuu?

Eihän pirtin jatkuvuus olisikaan mitään, jos ei hyviä ja osaavia kirjoittajia olisi.
Ei minuakaan haittaa vaikka kauppojen hyllyille niitä prosentteja alkoholi puolella lisättiin, mutta voihan siitä harmejakin syntyä..

Ei niitä kaikkia vanhoja sukuja edes huomata, varmaan vaan arvokaimmat, todella kaikki suvut on kauan matkanneet, missähän juuri onkaan;)
Huumor miehiä Hurskainen on, joskus en vaan pääse samalle aaltopituudelle, minulla ei niin sanotusti sytytä, mutta hyvin kuitenkin on toimeen tultu;)
Viikko ja sitten kymmen vaihtuu.

Olispa kiva tavata eka luokkalaisensa, mutta ei enää muista edes ketä he olivat.
Muutama on jäänyt mieleen, mutta kai mualima vierotti;)

Kyllä se tuo keittiön sotkeutuminen ruuan laitossa onnistuu, minulla vielä pieni keittiö.
Vähän samantapaista ruokaa minullakin, mitä sini-sirkku touhusi ja eipä Ruuneperi pirttiin tule paheksumaan, saahan sitä mielipteensä ilmaista jokainen.

No eikös vaan, lyhyestikin osaan, vaikka tuntuu että jäi enemmän kuin puolet pois.
Lunta sataa ja lämmintä yksi aste, sekaan vaan on lähdettävä, mukavaa päivää teille, kuin myös itselleni.

Kylläpä on tilaa, en osaa sanoa, aamupäivällä meidän molempien koneet reistaili, tuli vain ilmoitus palvelinta ei löydy. Sitä ei koskaan tiedä kuinka laaja tuo vika on.
Onhan toki päiviä kun kaikki pelaa ja silti ei näitä ilmoittautumisia kovinkaan montaa näy.
Tuli aamulla oikein kunnolla nukuttua pidempään, kun se yöaika ei oikein kunnolla sujunut.
Tänään tein listaa mitä täytyy ikäänkuin jouluksi hankkia, sellaisia tavaroita ostin joita voi etukäteen tehdä, sillä jotain kuitenkin perinteistä täytyy tehdä, kuitenkin pojat perheineen käy joulunaikaan.
Se siitä joulusta, kyllä se muuten olisi parasta kuin olisi pian ohi.
Saatiinhan me tänään entiseltä minjalta, taas komia joulukukka, poikkesi samalla kahvilla, juuri sopivaan aikaan.
Loska keli, kävin S-marketissa kamala oli ajokeli, sekä sohjoiset pihat niin, kaupassa kuin täällä kotipihallakin.
Täytyy vain miettiä tarkkaan mitä nyt töikseen tekee, että tarvittavat puuhat saa tehtyä.

Hiljaista näkyy pirtissässäkin olevan. Näin hämäränä päivänä ihmiset kupsehtivat tehdä omia askareitaan.
Loma tässä tekisi hyvää, mutta voisi sitä pitää lomaa ihan omissa oloissakin. Mutta ei. Kun näkee paljon tekemätöntä hommaa, niin jotain tulee kumminkin nyhrättyä.
Menin sitten purkamaan painepesurin pössykkäosan. Yhdeksällä ruuvilla kiinni. Förbiin meni. Letkun pää ei ole irroitettavissa. Lisäksi kaksi osaa jäi ylinääräistä.
No joku taitavampi saa osat paikoilleen kun laite on Kärcher-merkkinen.
Ruuvit paikoilleen ja "varaosat" teippasin perin kylkeen.

Nuorin sisaremme täyttää 21.12 täysiä vuosia. Hän on syntynyt 1945. Minulla vielä runsas kuukausi pyöreille vuosille.
En kutsu ketään, mutta kaiken varalta siivoan keittiön pöydän kun ei sitä pitkästä matkasta tulleita voi kahvitta jättää.

Olisi tämä matala-asteinen fiilis ihan nurkkakaapin paikka, mutta on sellaiset merkit näkyvissä, että jos pienen tujauksen vaan sittenkin, yömyssyksi,

Se oli taas juhlapäivän ilta - saunareissu katolle. Gögiäkiäkin ilman prosentteja olen jo pari lasillista kuumana ryystänyt. Jospa se tyynnyttelisi kiusaavaa yskääni. Kummasti tuntuu ramasevan, vaikka ei töitä pitnyt olla rasitukseen saakka.

Täytyihän muonakuorma marketista vetää. On se hyvä keksintö, pyörät kassin alla. Kädethän venyy, jos kantaen roikottaa. Jos nyt töitäni luettelen, olin taas tietysti pölyimurin kuljettajana ympäri kämppää. Niin... se joulu, kunpa nyt livahtaisi ohi vaikkapa melkein huomaamatta. Se tuntuisi hyvävältä, mutta niihän se on ettei aina hyvää:)

Tänään on pyörinyt suurena uutisena salassa pidettyjä armeijan viestintäkeskuksen tietoja, jotka HS on saanut käsiinsä ja julkaissut ja lisääkin on tulossa. Olen lukenut niitä aineistoja.
Kovasti salamyhkäistä hommaa tuntuu olevan, toiminnan järjestäminen harvojen käsissä. Enpä nyt tästä sen enempää, niin ne että: "perästä kuuluu. sanoi torventekijä."

Nyt alkaa olla saunapäiväni täysi. Hyvää yötä!

Hiljaisuutta ja pientä lumisadetta, mittari nollassa, oikein rauhaisan sunnuntai päivän alkua tässä vietän.
Luulenpa, että kohta alkaa vilske tiellä ja kaduilla käymään, varmaan kaupat täyttyy, monellakin sunnuntai päivä on kauppa päiväksi muuttunut.
Näin joulun alla varsinkin.
Onneksi ei mitään tarvetta lähteä kauppaan.
Myyjäiset meni hyvin ja taas kertyi euroja yhdistyksen tilille mukavasti, voi jonkun tapahtuman jäsenille tarjota.

Pyörän selkään en vuosiin ole istunut, mutta kyllä tämä kodin hoitokin noita vaaran paikkoja antaa, tikkailla keikkuminen yksi sellainen.
Nuo kaapitkin osin aika korkealla ovat ja se verhojen vaihto ja ikkunoiden pesu, yksi vaaran mahdollinen kohde.
Varovasti, ennakoiden on vielä onnistunut.

Tuperoista keliä on täälläkin, mutta onneksi tuo leuto sää ja pieni märän lumen tulo liukkautta vähentää ja liikkuminen melko turvallista.
Onhan sitä varattava ruokaa vähän suunnitelummin, kun pyhiä on monta päivää, jos ei sitten halua kaupassa käydä pyhinäkin, auki varmaan ovat joku päivä ainakin.

Purkaminen saattaa usein olla helppoa, mutta kokoaminen tekee tiukkaa, kuten Hurskainen joutui kokemaan.
Onhan se hyvä pöytä tyhjentää ja pestäkin, jos vielä löydät liinan pöydälle, jopa kelpaa kahvit tarjota Hurskainen;)
Niin melko lähellä on tuo yhdeksännelle kymmenelle kääntyminen, mutta tällä palstalla aion pysyä.
Eilen sain lahjan lapsilta, uuden uutukaisen kännykän, pojan tytär latasi tarvittavat ja nyt pitäisi laitteen pelata.
Taitava olen kyllä sotkemaan, mutta jospa tuon käyttö onnistuisi, olenhan jo aiemminkin älypuhelimen kanssa toiminut.
Perästä muuten tulee ja vanhenee nuoremmatkin, kiinni vaan eivät saa.

Tuo samainen juhla minullakin ynnämuun tapaan, mutta minä kellariin menin, sauna on siellä.
Kaikki yhteiset tilat pohjakerroksessa, ennen pannuhuonekin siellä oli käytössä ja kellarit, mitkä ei kyllä jäähdytettyjä ole.
Väestönsuoja missä kokoukset pidetään, varmaan monen kerrostalon tiloja nämä luetellut, ainakin vanhempien.
Ihmeesti olet jaksanutkin ynnämuu, vaikka kunnossasi ei tällä kertaa kehumista, jospa pyhät menee lepäillen ja sitten uusi vuosi reippaana aloitellaan, juhlijat ja ei juhlijat;)

Tänään suunitelmaton päivä, vaikka koetan keksiä mitä tehokasta ja tarpeellista voisin aikaan saada.
Voisin leipoa vaikka lusikkaleipiä, ne varmaan säilyy Loppiaiseen, silloin läheisten kanssa kahvit juomme vanhenemiseni kunniaksi, onpa sekin aihe;))
Voisihan tämä muodostua vaikka luppopäiväksi, eiköhän porukalla se sellaiseksi tehdä, istutaan ja ihmetellään maailman menoa, missä ihmettelyä kyllä riittää.
Iloa kuitenkin päiväänne, tehkääpä siitä minkä tahansa.

Sisälle piti tulla tuolta ulkoilmasta, kahvikupponen siintää mielessäni. Oli sitten mukavaa eilen kun sain tutustua uuteen Berninpentu Sallyyn, joka pääsi mukaan joulutervehdykselle mummolaan.

Innokkaampaa lihapasteijasta nauttijaa en ole nähnyt aikoihin, niin oli pennun mielestä hyvää. Toki en pöydästä antanut, vaan siirryn olohuoneen puolelle, josta lopuksi putsasi lattialta jokaikisen murenan ☺️

Tuolla ulkona kipitti iloisesti luokseni matala Gorki, puettuna hauskaan kudottuun lämmikkeeseen. Kuin kirjava makkarapötkö se iloitsi jalossani kun emäntänsä kanssa juttelin.
Miten paljon iloa luontokappaleesta saisikaan, en silti kaupunkiasuntoon ota yhtään rakasta karvaturria 😊

Niin paljon liikuntaa en voi sille antaa kuin se tarvitsisi, eikä tuo kadulla ravaaminen oikein isolle koiralle riitä. Silti ihanaa kun ne vaistoaa, että tykätäänhän me ,... lujasti toisistamme 🐕

Niin painui armas päivä jälleen horisontin taakse ja tienoo peityy hämärään, enää puiden silhuetit ja parvekkeen ledkynttilät erottuvat lämpimällä tuikkeellaan.
Viihtyisää jatkoa alkavalle sunnuntai-illalle!

Ei muuta kuin leppoisaa joulun odotusta Kahvipirttiin ja joulutähti keskelle pöytää!
Muistakaa olla kilttejä, sillä tontut hiippailevat ikkunoitten alla kurkkimassa ja kuulostelemassa.

Leppoisasti lepäilyn merkeissä päivä meni. Lukemattomia lukemattomia kirjoja on hyllyyni jäänyt. Niitä selailin ja otin sitten valikoiden työn alle. Siinähän se vaihdellen lukemisen ja nukahtelujen välillä selkäpiilläni rojottaen päivä on iltaan hiipunut. No ...tähän tyyliini on pikapuoliin saatava muutos. Muutoinhan tämä kehittyy tavaksi. Sittenpä lähdöt ovat entistä vaikeampia.

Tuosta s-s kertomasta kotieläinten pidosta, saan aiheen. Voisko sanoa, että tietysti pidän eläimistä, olinhan lapsuudessani koirien, kissojen ja hevostenkin kanssa tekemisissä. Juuri sen kokeneena, en ole ottanut kerrostaloasuntooni mitään elukkaa. Ainakin tavalliselle koiralle se ei ole sopiva paikka. Jos yrittäisikin pitää esim. koiraa, sen juoksuttamiseen, tai koira juoksuttaisi niin paljon ja sitoutuneesti, etten ole milloinkaan ajatellut ryhtyväni moiseen puuhaan. Se on henk. kohtainen mielipiteeni, tiedän että on paljon toisenlaistakin asennoitumista.

SkillaN ja Hurskainen ovat kirjoitustensa mukaan siirtymässä aikuisten "raskaasen sarjaan." Mitenkä tuota kehuisi, vai "ottaisiko osaa:))" Onhan siinä hyvät ja huonot puolensa. Varmaan myös uusia kokemuksiakin karttuu edelleen. Toivottavasti myös hyviä sellaisia. Minusta ainakin on tuntunut, että olen ikäänkuin rivakammin vanhentunut. Pärjäillään!

Huomenta, lähenee se joulu, siitähän nyt kaikki ajan laskut täytyy mitata;)
Viikon päästä voi jo joulukirkkoon mennä, kelle se on perinne, minä varmaan Leppävirran kirkossa tänä jouluna vierailen.
Olen toki käynyt aiemminkin, komea kirkko se onkin.
Tänä aamuna alkoi nenästäni tulla verta ja sitä tuli, ei meinannut loppua tulla, liekö hyvinkin paha ennuste?

Osanoton ilmausta voisi tarjota, mutta toisaalta, voihan paras elämä olla vielä edessäpäin, onnittelut kai paikallaan ynnämuu;)
Tästä eteenpäin ei sitten vuosia lasketa.
Minun elämään mahtuu kaksi koiraa ja kaksi kissaa avioliiton aikana, ja ihania kerta kaikkiaan ovat olleet, järki kieltää enää ottamasta.
Pieni koirani kuoli muutaman kuukauden mieheni jälkeen, siinä surussa meni, en oikein tajunnutkaan.
Poikani perheeseen tuli juuri Bernin paimenkoiran pentu ja sehän on kaikkien lellikki.
Heillä ollut aiemmin kaksi samaa rotua ja heillä hyvät olot koirille, asuvat maaseudulla.

Aada neiti tuli myös tutustumaan luokseni ja samallla yrittävät totuttaa autojen ääniin ja ihmisiin, edellisistä koirista tuli vähän arkoja, omaa väkeä vahtivat, mutta vieraita ei lähestyneet.
Sama syy kuin sini-sirkulla, tuo ulkoiluttaminen vaatiihyvää kuntoa myös taluttajalta.

Minulla tuo parveke apuna ruokaa säilyttäissä ja menee pakkasestakin, kun tarpeeksi pakkasta tulee.
Onpa hyvä että Hurskaisella asiat hoituu, onnistumisen ilo on aitoa hyvää mieltä tuottavaa.
Kai se nautittavaa on tuokin juoma, mistä Hurskainen kerroit, en muista edes maistaneeni, muuten tuttu on nimi.
Joskus ennen vanhaan, kun juhlissa ravintolassa käytiin, pöytään sitäkin näin tuotavan.
Niitä juhlia aina ensi-illan jälkeen pääsin minä myös juhlimaan.

Kyllä ne tontut kiireisinä juoksentelevat, nyt viimeiset merkit kirjaan merkkaa, sittenpä aattona saa nähdä mikä on tuotto;)
Paistoin eilen tai yritin herrasväen leipiä, niistä tuli rahvaan kakkuja.
Taikina ei suostunut kaulittavaksi joten muotoilin pyöreitä kakkaroita, hilloa väliin, mantelirouhetta päälle ja hyviä ovat.
Tänään menen tohtori setää vai tätikö lienee, jututtamaan, toivon hänen tuomion kunnostani antavan.
Kokeiden tulokset ihan hyvään viittaa, mutta aina niitä vaivoja löytyy valitukseen asti.
Ottakaa rauhaisasti tämä huipentumaa kohti menevä viikko, kyllä vähemmälläkin selviää.

Skillan kertoi niin hauskasti:" Paistoin eilen tai yritin herrasväenleipiä, niistä tuli rahvaankakkuja." Usein se minullakin voi mennä tuhon suuntaan, mutta hyviä silti ovat, ei ole ainakaan säilöntäaineita!
Skillanille toivota oikein Hyvää ja Onnellista sen 80-vuoden päälle kiipeämistä!
Sinnehän minäkin jo keväthankien aikaan, kun helmiä hanget hohti kapusin! Onneksi lähipiiri oli työntämässä eteenpäin, siellä Tropiikissa! kiitos vielä heille!

Myös Hurskaiselle, hyvälle kirjoittajalle Paljon Onnea! Venlastiina puhui asiaa, hyvin sinulla kynä paprilla juoksee! On huumoriakin ja monenlaisia juttuja, kiva niitä on lukea!
Nopsaan se joulu sieltä luikahtaa ja ohikin menee, vain muistot jäljelle jää,
nautitaan tästä odotuksesta jo, pian saadaan laulaa joululauluja!
Kaikille Pirtissä kävijöille rattoisaa joulun aikaa!

Jos nyt jotakin jouluhössötyksestä huomioin, on joissain joulukorteissa teksti "Rauhallista Joulua." Sen mukaan menee noin suunnilleen. Kun ei ole isoja odotuksia, ei tule pahemmin pettymyksiäkään.

SkillaNille: tottahan onnittelen merkittävän vuosipäiväsi johdosta! Kaikkea hyvää myös jatkolle uudelle vuosikymmenelle. Edellisessä viestissäni vähän tahallani venkoilin. Kun kauan sitten täytin ko. vuodet, jotkut päivää lähestyttäsessä alkoivat juhlista kyselemään. Ilmoitin että niitä ei tule. Eikä tarvitse onnitellakaan. Mitä onnittelemista siinä on, kun niinkin vanhaksi on tulossa:) No joo...vähän huumorilla sitä tuli pistettyä, mutta ilman juhlia selvisin.
On tämä elämä kuitenkin jotenkin lutviutunut yhdeksännellä kymmenelläkin. Ei edes kaikki päivät ole samanlaisia.

Hyvin Hurskainen esitti riemastuttavan "kynttilän syttymisen" päässään ja onnistuneen menetelmän vedensiirtoon hankaluuksien välttämiseksi. Näistä onnekkaista hetkistä onkin syytä onnitella itseään. Sehän se kantaa puskemaan elämässä eteenpäin, vaikka väliin sattuisi
"kompuroimaankin."

Tämäkin päivä meni pienillä kierroksilla. Kyllä hyviä ilmoja riitti, tietysti suurin osa tuhraantui päiväettoneilla ja ikkunasta ulos vilkaisuilla. Rekkaus näkyy - saapa nähdä!

Sinä hurskainen mainitsit taannoin satamatöissäsi tutustuneesi joihinkin seiskarilaisiin työkavereihisi. Tulin sen veran uteliaaksi ja kysynkin, että oletkohan ollut Kotkan satamassa töissä. Sinne osa seiskarilaisista kotiutui, mm minunkin isäni sukua.

Nukuin päivällä liikaa ja nyt saan valvoa. Minäpä onnittelen SkillaNia: ONNEA MERKKIPÄIVÄSI JOHDOSTA!
https://www.jacquielawson.com/sendcard/preview?cont=1&hdn=0&fldCard=3473576&path=83542&pmode=init

Huomenta, uhkaavasti lähestyy se tunteita herättävä joulu, viikon päästä jo melkein ohi;)
Viikot vierii, ikää kertyy, mutta eipä tuo sureta, jospa viisauskin lisääntyisi, tosin en sellaista ole huomannut, samanlainen tytön hupakko olen, mitä kymmeniä vuosia sitten;)
Voi olla että ulkoinen olemus hiukkasen muuttunut, mutta mieli lapsenomaisena pysynyt, näin pitäisi kaiketi olla meillä kaikilla.
Joulun aika,juhlan aika,
herkistää mielet jokaisen.
Ei kieltää voine kukaan,
ettei lähtisi jouluun mukaan.
Se tarttuu kaupan tiskillä,
ihmisistä kiireisistä.
Kohta aivan joulu saa,
joululaulut kaikaa.
Tunnelmaa mä toivon niin,
jokaiselle riittämiin.
Yritys hyvä kymmenen, tulos köyhänlainen;)

Kiitos Katleija ihanasta kortista ja onnitteluista, sitä onnea kaiketi jokainen kaipaa ja toivoo sen jatkuvan elämän loppuun.

Ynnämuu, tottahan huumorisi ymmärsin ja jollakin tapaa tuo vanhenemisen onnittelu laittaa myös miettimään, mutta kaikki sen jossakin iässä kokee ja hyvä jos onnellisuus mukana on kulkenut.
Vauhti eikun kiihtyy, seuraava kymmen hurahtaa aina vaan nopeammin, jos mukana kestetään;)
Rauhallista menoa toivon mukaan kuitenkin ja siinä se joulukin rauhallsesti ohi menee.

Olisi se melkoisen rasittavaa ainainen aurigon paiste meille täällä neljän ihanan vuodenajan nauttiville, eikö vaan Hurskainen?
Joulu ilman lunta ei kovin helposti joululta tunnu, nyt sitä on melkein koko maassa, luvassa eteläänkin.
Onhan siitä omat harminsakin, mutta kyllä näin talvella syntyneenä kaipaan kunnon talvea.
Voi kun oppisi syömään "pieniä" annoksia, minulla kun melkein aina nälkä.
Joutilaisuus kai sen aikaan saa, jos olisi aina puuhaa, sellaista mieleistä, ei ruoka mielessä kummittelisi.
Rikkautta kohdallasi Hurskainen on tuo lintujen elämän seuraaminen, kaikilla ei syöttö mahdollisuuksia ja jää tätä iloa vaille.
Valon odotus se kohta alkaa ja kevään kaipaus.

Miten sellainen aatos on ollut, että huomattavasti nuorempi olisit Neeassa, ehkä kirjoituksesi on niin nuorekasta.
Mukava kun voi mielikuvia päässään tehdä jokaisesta kirjoittajasta, sitten koettaa selvää saada pitääkö paikkansa.
Tutuiksi kaikki olette tulleet ja kuva teistä jokaisesta mielessä on, sattuuko kohdalleen jää arvoitukseksi.
Kiitos onnitteluista ja Rauhaisaa Joulua sinulle Neeassa ja kotijoukoillesi.

Nyt joululiinojen silitykseen, laitan ennen matkaani kodin joulukuntoon, sitten pääsen uutta vuotta aloittamaan jouluisissa tunnelmissa.
Lahjat odottavat (vaatimattomat) noutajia, käyvät varmaan lapset ja lastenlapset ennen joulua katsomassa.
Sää pysyy lauhana ja lumen tulokin lakkasi, liukkasta voi olla, varoen on liikettä pidettävä.

Hauskaa huomenta!

Heräsin jumalattomaan meteliin. Pöhelsin pikaisesti petistä permannolle ja syöksyin kyökkiin katsomaan mistä johtui moinen infernaalinen ulina.
Ei ollut paloauto eikä ambulanssi vaan nuorempi aikamiespoikamme, joka kyseli isäänsä.
Herätessään hän oli huomannut isänsä soittaneen eilen peräti kolmeen otteeseen.
Hän vaikutti jonkin verran hätääntyneeltä, ja puhelun päätyttyä kävin sanomassa petikaverilleni, että hän soittaisi heti herättyään pojalleen.
Nyt pelästyin minäkin pahanpäiväisesti, kun tuntui, ettei mies edes hengittänyt, Kun sentään kaulalla sykki verisuoni, uskalsin huokaista helpotuksesta. Peittelin hänet ja annoin hänen jatkaa uniaan.
Minähän meillä normaalisti olen unikeko ja hän aamuvirkku. Nyt keittelin vahvat aamukahvit ja hiivin välillä katsomaan mikä oli makuuhuoneen tilanne.
Nyt mies on ihan hereillä ja rakentelee itselleen suuren suurta aamuvoileipää.

lämpimät onnentoivotukset syntymäpäivänäsi!
Toivottaa Mia.

"Elämän ihana taika
on eteenpäin kiitävä aika.
Miljoonat ihanat muistot
ovat sydämessä kuin kukkivat puistot!"

Kahvipirtti on oiva esimerkki siitä, miten vuodet ovat vain numeroita. Tunsin 60 täytettyäni ja eläkkeelle jäätyäni itseni tervetulleeksi ja sopeutuvaksi joukkoon, olenkohan jotenkin varhaiskypsä ;). Nyt olen reilun vuoden ollut palstaikäinen, saanut eräässä mielessä teidät kiinni ikäpolulla, mutta yhtään vanhemmilta te ette tunnu. Ihanaa, että se nuori tytönhupakkokin saa elää sisällä, kulkea mukana, eihän ikä sinänsä vakavikoksi muuta. Mielikuvat minullakin on teistä luonteina, muutama on kuvallaankin esittäytynyt. Monen teidän ajatuksia ja arvoja voin jakaa, kodikkaat touhunne tuntuvat niin tutuilta ja toisaalta erilaisesta elämänpiiristä tulleet tuulahdukset ovat kiinnostavia. Olen nauttinut pirtin sanataituruudesta, melkoisia sanaseppoja ja -sepottaria olettekin ! Minulla on aina ollut eri-ikäisiä ystäviä, joiden näkökulma asioihin on rikastuttanut ajatteluani. Erityisesti teinien ja nuorten aikuisten kanssa keskustelu avartaa ja antaa ymmärrystä. Oma itsensä kannattaa aina olla, ei heittäytyä teennäisesti kaveeraamaan tai leikkimään erityisen nuorekasta heidän seurassaan. Joskus tuntuu, että omat lapset perheidensä huoltajina ja vastuullisina kasvattajina ovat enemmän vakavikkoja, maailma on nykyisin haastava paikka.

Ihanasti sanot Skillan : lähdetään joulun mukaan ! Antaa tunteiden ja tunnelmien viedä. Kohdataan rakkaita ihmisiä herkällä mielellä. Hössötetäänkin, jos siltä tuntuu, mutta iloisesti eikä marttyyrimielellä. Neean rahvaan kakut on kiva oivallus, kirjoitin luottoresptikirjani ohjeen viereen tuon nimen, jos tarvitsee uudelleen nimetä. Jauhoja voi aina syyttää, jos leivonnaisista tulee oudon muotoisia. Minä hallitsen pikkuleivistä parhaiten lusikkaleivät, niitä on lähisuvun juhlissa aina oltava. Minulla on juuri oikean kokoinen syväpesäinen perintölusikkakin niitä varten. On niitä joskus jouluksikin toivottu, kun ollaan vietetty meidän nyt 11 vuotta täyttävän lapsenlapsen synttäreitä jouluaatonaattona. Hänestä on kasvanut Lumikki-prinsessan näköinen ja oloinen, olisiko ripaus joulun taikaa tyttösessä. Liinojen silitys minullakin on tänään, kynttilänjalat ja joulukoristeiden kunnon tarkistin, viherkasvien lehdet pyyhin nihkeällä. Lankomies toi kuusen Virroilta , perinteinen harvennuskuusi metsäautotien penkalta, tasaiseksi ja tuuheaksi runsaassa valossa ja tilassa kasvanut.

Sydämen täydeltä lämpöisiä onnentoivotuksia Sinulle, Skillan !

🌿 🌸Ihanan Uskolliselle ja hyväntahtoiselle Skillan'ille🌸🌿

Onnea toivottaen!
🍀🌸🍀🌸🍀🌸🍀🌸
En murehdi vuosia, jotka jääneet on taakse,
en mieti päivää tulevaa.
Elän nauttien päivistä kerrallaan,
on elämä silloin hauskempaa!
🍀🌸🍀🌸
sini.sirkku

Touhukkaammilta ihmiset marketissakin vaikuttavat. Kiireisiä töytäilijöitä hakemassa jotakin. Otin tarkoituksella entistäkin rauhallisemmin. Vetäydyin syrjäisempään loukkoon, etten pyöri kenenkään haittana ja jäin katselemaan kuin näytelmää. Aivan hyvinhän sain kaupassa asiani hoidettua pienelläkin hoppuilulla. Marketin "orrellakin" avautui tilaa sopivasti käydä jalkojaan lepuuttamaan ja tietysti töllistelin hyörinää. Joku kulkija heitti muutaman sanan, joidenkin kanssa heilauteltiin tervehdykseksi kättä. En oikeastaan ole tavaroiden katselija. Vaatekauppaan en mene, ellei ole selvä tarve. Harvoin teen "heräteostoksia", mutta ruokaostokset teen lähes päivittäin. Kaupassa on paremmat säilytystilat, eikä ole sellainen pula-aika, että täytyisi kasata pahan päivän varaa. Ja toistaiseksi sujuu riittävän hyvin kävelyretki kauppareissulla, sekin on tavoitteeni.

Näin se tämänkin päivän kävely meni asiareissujen mukana. Nyt tuntuu siltä, että köhäni on hellittämään päin. Jospa se tästä - jos nyt ei iloksi, niin parempaan päin. Katsellaan...

Huomenta ja taas yksi päivä lähempänä hoo hetkeä ja eikös se ole se talvipäivän seisaus huomenna?
Lehdestä luin, että joka vuotinen talvipäivän seisauksen juhlinta valoineen on meillä tuolla Taipaleen vanhalla kanavalla.

Tuosta puhelimesta, mistä Venlastiina kertoili hätäilyn syntyneen olen minä myös kokenut taas yhden harmin.
Sain lapsilta älypuhelimen (vanha jo huono) ja vaikka sinne samat toiminnat ladattiin, niin enkös vaan sotkenut senkin.
Erilainen taulu kuvakkeineen ja aukaisu sormi tunnisteella ja minä en saanut aina eka kerralla auki vaikka miten yritin, nyt sitten monen yrityksen jälkeen sim-kortti lukossa ja ei anna edes tunnusluvulla aukaista.
Nolottaa apua pyytää, mutta tumpelo mikä tumpelo, ilman puhelinta ei mikään nykypäivään onnistu.
On varmaan hätäännyksen aihe meilläkin, kun mummoa ei tavoteta.

Hurskainen on pirtissä myös melkosen lähellä sinua oleva henkilö siis iältään, muoriseni myös samoja kymmeniä tavoittaa, mitäpä nuo muutamat päivät mitään merkitseen tällä iällä, vanhoja jo ollaan, mutta täysillä porskutetaan.
Eikös se vanhaksi nimittäminen ala juuri tällä iällä?
Olisi joulumerkillä ne kirjekuoressä lähettämäsi voinut lähettää, näin joulu menee.
Kiitos onniteluista!

Kiitos myös Mia, Ramoona ja sinisirkku, noinhan se elämä kiitää, takaisin ei mitään saa, ei katuminen auta ja eteenpäin ei tulevaa tiedä, siis täysillä tätä päivää, iloiten ilon aiheista, surukin on kestettävä.
Ramoona,sinulla ihana suhde lapsiisi ja lapsenlapsiin, näin olen aistinut.
Paheksun nuorieni tekoja useinkin, vaikka tiedän ei se heidän elämätään muuksi muuta, elävät oman tahtonsa mukaan, kaiketi ihan normeja kunnioittaen, mutta minulla meinaa sormi pystyyn nousta monen asian kohdalla.
On vaikea ymmärtää nykymeininkiä yleensä ja sitähän nuoretkin elää.
Opittavaa elämän taidoissa ja niiden hyväksymisissä eri tavalla miten minun matkani aikana on eletty on minullakin.
Noita lusikkaleipien ohjetta katselin minäkin, mutta en jaksanut kaikkia ohjeita läpi läydä, niitäkin kaksi laatikollista, luulisi tietoa olevan, taito vaan puuttuu.
Naurattaa tuo kukkien lehtien pyyhkiminen, minulla monesta kukasta lehdet pudonneet, eipä ole pyyhkimistä;)
On oksat pois kuin suutarin joulukuusesta, mutta aina ne kevään tullessa virkoavat ja uutta alkavat työntää.

Tuo sivusta seuraajan osa joskus hyvin antoisa, on monasti mieleen tullut ihmisiä katsellessa, että mitähän noidenkin elämän sisältö on?
Ohi kulkevien elämään saattaa paljon surua ja vastoinkäymisiä kuulua, aika paljon ilmeitä katsoen voi arvailla, saattaisi tuntea myötätuntoa surevien kanssa ja iloita ilon tullen, mutta sivusta seuraaja vain katselee ja arvailee.
Mielenkiintoista tämänlaistakin pohtia, tietämättä osuuko oikeaan.
Tuo vaatekauppaan meno on minulle myös hyvin vastenmielistä, siksi tilaankin usein vaatteita postin välityksellä, siinäkin oma harminsa palautukseen joutuessa.
Olen onnistunut löytämään kokooni nähden melko istuviakin vaatteita, harmi vaan, että ei kotimainen ole ostopaikkani, Saksasta tulee.
Joskus olen löytänyt kotimaisenkin tuotteen, mutta se kaupassa sovittaminen kysyy hermoja.

Tänään on kampaajan vuoro, istunkin useamman tunnin, kun kiharoiden hakuun menen.
Olen jo pitkään tukkani suorana yrittänyt kasvattaa, mutta nyt kärsivällisyys ei riitä, tämä perussuomalainen hiuslaatu on vaikea, ohut ja hitaasti kasvava, vaikka silloin, kun lyhyenä pitää, on vähän väliä kampaajan tuoliin istuttava.
Ongelmia on tai ainakin siksi nämäkin harmit voisi laskea;)
Oikein lepposaa päivää teille ja hitaasti hyvä tulee, olkoon teemana;)

Tavallisen näköistä talvipäivää. Pitkä jono reppuselkäisiä ekaluokkalaisia marssii pareittain pois koululta. Taitaa olla pulpetissa istuminen päivän tältä osin päättynyt.
Minulla urakka vasta alkaa. Late paistoi eilen perunalaatikot. Tänään on minun vuoroni leipoa ja paistaa tortut.
Lanttulaatikot kävimme eilen ostamassa, ja kaupassa törmäsin luokkatoveriin, jonka kanssa viimeksi olemme saman luokan pulpeteissa takamuksiamme puuduttaneet likimain kuusi vuosikymmentä sitten. Hän oli sellainen vanha ihminen. jonka kasvonpiirteistä ja ryhdistä epäröimättä tunnistin. Usein ihmiset ovat vanhettuaan niin muuttuneet, etten entisiä naapureita tai muita tuttuja enää nimiltä muista. Sen verran tosin tunnistan, että tuon ja tuon olen joskus tuntenut. Itsekin kuulun usein samaan sarjaan.
Tapaamisen ilo oli molemminpuolinen, ja halaus oli spontaani ja riemukas.
Olimme juuri parisen iltaa sitten Laten kanssa puhuneet hänestä kuunnellessamme jotakin urheiluselostusta. Totesimme silloin, että siinä oli selostaja, joka selvällä suomenkielellä selosti urheilutapahtumaa eikä höpötellyt pikavauhtia kaikenlaista turhaa.
Olimme luokitelleet hänet parhaaksi urheiluoimittajaksi, ja sitten yht´äkkiä olin hänen railakkaassa halauksessaan.

Kyllä tässä nyt piisaa intoa joulultorttujen leipomiseen ja paistamiseen.

Heippa

Kiitos SkillaN joulutoivotuksista! Arvelit minut nuoremmaksi viestieni perusteella, no mieli on kyllä nuori, nautin elämästä kaikintavoin, mutta kyllä tuo keho joskus noista vuosista ilmoittelee!
Tänään sain siivoojan paikalle, että itse vain vähän apulaisena toimin.
"Varhainen lintu madon nappaa" näyttää pitävän paikkansa, aamulla varhain oli hyvä matot kantaa ulos ja tampata, nyt kova sumu ja kosteus jo kiusana, eipä hätää enää!
Joulu saa tulla!

Sain tänään taas kauniin joulukortin Suomesta, vasemmalla Joulurauhaa "Kristus syntyy-kiittäkää!. Siunausta Uudelle Vuodelle 2018!

(kuva sydämmestä) lla.
kaksi nimeä. P.S. Tervetuloa Suomeen meille.

Oikealla kuva ikonista Helmi, Jeesuksen syntymä. (itse tehty kortti)


Kyyneleet ja itku tulivat.

Teemme matkan Suomeen, siskolleni ja heille.

Tässä on ollunna paljon pientä puuhaa. Tunnen olevani väsähtänyt, ei kuitenkaan mitään erityisiä ongelmia. Tuli vain Pirttiin ilmoittautumaan. Hyvää yötä

Tänään oli lääkäri iltapäivällä. Kun aikaa oli, aloitin yllättäen jääkaapin suursiivouksen. Keskivaiheille kaapin takaseinään oli kasvanut jäätä.
Sitä sulatellessa aloin kaapin seiniä pyyhkimään kostealla sienellä.

Kaapin hyllytasotkin olivat aika sottaiset. Vessan pytyssä ne oli helppo hangata fairilla puhtaiksi. Ruuat sai ulos muovilaatikoihin.
Puolitoista tuntia siinä meni. Jälkikin hyvää.

Oli jo pimeää kun pääsin erikoislääkärin vastaanotolta pois. Kalliita vastaanottoja, mutta silmistä on vaan pidettävä itse huolta.
Kaksitasolasien hinnat ovat yli 400 €.
Olen kahdet silmälasit ulkona pyörällä kaatuillessani tänä vuonna rikkonut. Voisi sitä yrittää vakuutusyhtiöstä saada vahinkokorvausta.

Vessan pytyssä ???????

https://www.youtube.com/watch?v=VN8AQ0gl52o&list=RDySdDrl5MEtI&index=14


Miksi sotia.

Rakkaus elämään-- on vain yksi elämä.

Suomen historia lähellä on nollaa ei mitään totuutta näin
totuus.

Huomenta, nyt päivään jolloin päivän ja yön mitta samanlainen, nyt muutama päivä tästä olosta nautitaan tai kärsitään, jokainen oman tuntemuksen mukaisesti;)
Tapanina sitten kukonaskelta pidempi, olkaa tarkkoja, että sen kukon askelen huomaatte.
Viikon päästä vuosikin lähellä loppua ja uuden aloitus sekavin tuntein vastaan otetaan, on tämä maailma niin levottomaksi muuttunut.
Lunta tai paremmin räntää on satanut yön ajan ja melkoinen sohjo tuolla teillä näkyy olevan.
Tytär soitti työ matkansa hankaluutta, kun vähän kaupungin laidasta joutuu ajelemaan, auto ei tiellä meinannut pysyä.
Lunta sanottiin olevan koko maassa, siis valkea joulu on.

Venlastiina urheilu selostajista mainitsi, minä olen perin kyllästynyt siihen vähäänkin katselun mukana tuomaan selostusten tasoon, pelkkää huutoa ja pohtimista miten olisi pitänyt toimia ja ennusteluja tulevasta tuloksesta.
Kalliiksi tulee pitää asian tiimoilta ja selostamisen tarpeesta monta tyhjän toimittajaa studiossa.
Hyviä selostajia löytyy menneiltä vuosilta.

Olen sitä mieltä, että aamusta on aikaisin aloitettava kaikki tekeminen, silloin vielä voimat on vanhallakin parhaimmillaan.
No tietysti jokaisella on omat tapansa, mutta luulen, että unen tarve vanhemmalla iällä vähenee, ja ne aamut aikaistuu.
Minä olen aina ollut aamun virkku, illan torkku, ei kuitenkaan rikkauksiin ole ylttänyt tapani;)

Mukava kuulla, että puuhastelusta olet väsähtänyt ynnämuu, sen ymmärtää ja toivoa sopii, että kunto siitä pikku hiljaa kohenee, taudit on häipymään päin.

Kalliiksi tulee silmälääkärissä käynti, kuin myös muukin sairauden hoito, nuo lasit vaikka puoleen hintaan tarjouksista saisi tulevat hintaviksi, minäkin liki 500 maksoin ja alennusta 40%, ei niitä kovin usein haluaisi vaihtaa.
Onnekseni tämäkin vaiva on hallinassa, kolme vuotta seuraavaan käyntiin, edellyttäen, että ei mitään muutosta silmiin tule.
Et kai nyt tosissaan vessan pöntössä niitä ritilöitä pessyt Hurskainen;)
Niin ne hommat tekemällä onnistuu ja hyvä mieli tulee, kun seuraavan kerran pestyyn kohteeseen kurkkaa.
Kyllä minun ymmärryksen mukaan saat korvausta vakuutus firmalta, jos vakuutus on kunnossa.

Taidat ikävöidä kuitenkin suomeen" teretule" kun herkistyt siskosi kortista, näin ajattelen, vaikka mitätömäksi suomen leimaatkin.
Minulla kuitenkin tuntuma tähän maahan ja sen kansaan on hyvä ja hyvänä paikkana koen asua täällä, en vaihtaisi mihinkään.
Rauhasta puhut myös, siihen yhdyn, miksi sodat ei lopu, miksi ihmiset on petoja toisilleen? Miksi?
Komea oli linkissä esiintyvä laulaja niin ulkomuodolta kuin äänelläänkin, jotenkin mahtipontinen esitys kaikenkaikkiaan.

Nyt yritän laitella joulun kotiin, on mukava tulla sitten matkan jälkeen jouluisiin tunnelmiin ja uutta vuotta tervetulleeksi toivottamaan.
Huomenna puolilta päivin lähden matkaan.
Hissutellen ja hissukseen se joulu vastaan tulee, älkää pianeita kerätkö yhtään.
Hämärän hyssyä tässä vietetään ja jouluvaloja sytytellään ja ehkä kuuma glöki tekisi terää;)

Meillä kaikilla varmaan tämä on mielessä, haluan silti kirjata ajatuksen näkyvään muotoon:

Valo alkaa lisääntyä tämän päivän 21.12. jälkeen, talvipäivän seisaus on vuoden lyhin päivä. Juhannuksesta alkaen päivä on lyhentynyt, valo vähentynyt.

Suomen Luonto - Nyt valo alkaa palata – tänään on talvipäivänseisaus
Tänään torstaina on talvipäivänseisaus. Päivät alkavat pidentyä.
SUOMENLUONTO.FI

Jo "Tapaninpäivänä on päivä kukonaskelta pidempi."

Ihan helpottavaa! Mia

.

Valoisaa päivää kaikille! Vaikuttaa siltä kuin alkaisi aurinko paistaa. Ilma ihan selvästi kirkastuu.
Eilisen päivän tappelin läppärin kanssa, mutta tänään tein taikatempun sanomalla, että jos pääsen ensi yrittämällä Kahvipirttiin, on tänään odotettavissa jotakin oikein hyvää.
Olen joskus epäillyt, että minussa olisi noidan verta. Nyt alan olla melkein varma siitä:
Avattuani pirttimme oven ja napattuani teretulen vihjeen, alkoi Dmitri Hvorostovskyn upea ääni kaikua. Hän on ollut ehdoton suosikkini siitä alkaen, kun ensi kertaa kuulin hänen laulavan ja vieläpä Iltalaulun, jonka sanoitus kertoo minulle äärettömän rakkaasta kaupungista. Kyyneleet silmissä sitä kuuntelin ja kuuntelen edelleen.
Tieto hänen kuolemastaan oli sekä Latelle että minulle yhtä kova paikka kuin olisi lähiomaisen kuolema. Hvorostovsky on yhä edelleen meidän kummankin ehdoton ykkönen, ja olemme iloisia siitä, että hänen upeat laulunsa ovat tallentuneet meidänkin kuultaviksemme.

Kiitos joululahjoituksestasi, teretule.
Olet tai et ole siellä, missä joko on tai ei ole ylekäig tai alekäig, mutta olen sodan pikkulapsena kokeneena sitä mieltä, että kaikki sotahullut pitäisi lähettää hornan tuuttiin.

Rauhallista joulua ja rauhan vuotta 2018 toivoen ja toivotten Venlastiina

Komeaääninenhän Hvorostousky on. ( hankala nimi kirjoittaa) Minä nyt en ainakaan pätevä ole arvioimaan, kunhan kuuntelen. Se palautui mieleeni, että olen aikemminkin tämän laulajan kuullut - tietysti nimeä en olisi tiennyt.

Joo...olin todella eilen "puhki," Päiväunetkin sekosivat touhuissani. Tänään luin artikkelin, jossa selostettiin infkuenssa rokotuksen jääneen vajaaksi. Suomen kansallinen rokotusohjelma on kilpailuttanut roketteen vuoden alussa. WHO:n (Maailman terveysjärjestö) suosituksen pohjalta. Se ei ole sattunut menemään ihan "putkeen".
Olen jopa aiemmin kehunut rokotetta ja syystäkin. Nyt olisi moitteen vuoroni - mutta enpä tee sitäkään. Varmaan on vaikeakin osua aina rokotteessa hyvään tulokseen. Sen verran bakteerikanta vaihtelee ja muuttuukin.

Eipä mitään, taitaa olla osaltani pahin ohi. Kyllä se on koetellutkin. Ehkäpä lopetan tämän itsekeskeisen "valitteluni" tähän. Tuleehan tässä sopivasti joulunpyhät hioa itseään kuntoon.

Politiikan puolelta tuppaa tulemaan "kuuluisuuksia." Tai entiset jalostuu ja intoutuu vanhoihin tapoihinsa. En nyt käy tässä esittelemään ja ruotimaan heitä. Enempi kyllä huvittaa kuin suututtaa. Sanoitaanhan, että kansan valitsemat ovat pienoiskoossa kansa. Tiedä häntä... Vuoden pimein päivä on mennyt, hyvää jatkoa teille!

Taidanpa onnitella Skillania huomisen synymäpäivän johosta näin iltamyöhään, luin että matkustat jouluksi muualle. Siis paljon onnea meiltä molemmilta!
Tihkuinen päivä tänäänkin, lumet senkun vähenee, eivät taida ihan hävitä kun lauantaiksi lupailevat lumisadetta, eli voi sittenkin olla valkea joulu.
En kovinpaljon enään lumesta välittäisi, mutta onhan se kieltämäti valoisampaa ja vaikka päivä alkaakin pidetä, ei sitä valoisuutta heti huomaa.
Olimme illansuussa vanhemman pojan kotona, siellä oli pienet juhla, tytär oli juuri tänään saanut ylioppilas merkonoomin paperit.
Päivänmittaan ei mitään erikoista kotona tapahtunut, senverran kaupassa kävimme täytyi perunavarastoa lisätä sillisalaattiinkin niitä mene, muuten melkein kaikki hankinnat tehty töitä kyllä vielä piisaa, olihan siellä samassa kaupassa kahvitarjouskin 9,50 Juhlamokkaa 3 pakettia.
On se kummaa kaupat ovat pääasiassa auki aattona ja vielä joulunpyhinäkin.
Jerusalem jupakka oli YK äänestyksessä vain 9 kannatti Trumppia.

YK:ssa taitaa sittenkin olla fiksua väkeä. Päätöslauselmaa kannatti peräti 128 valtiota.
Vaikka Trump uhkaili USAn apujen lopettamisella, vain 9 vastusti YK:n päätöslauselman hyväksymistä. Siinä ryhmässä olivat Israel ja USA, joten muita vastustajia oli siis vain 7.
Äänestyksestä pidättäytyi 35. Onneksi Suomi ei ilmoittautunut Trumpin tukiryhmään.
Toivottavasti maamme edustaja ei myöskään kuulunut äänestyksestä pidättäytyneisiin.

Huomenta, heikkoa lumi sadetta, näin valkoisena maan ollen jouluun mennään.
Nyt huomasin, että ette kovin tarkkaan lue noita sepustuksiani, kun kukaan ei huomioinut mitä höpöä kirjoitin, no voihan joku huomattakin satuiluni, mutta ei raaski pahoittaa mieltäni.
Kirjoitin päivän ja yön olevan yhtä pitkän eilen, mutta eihän se nyt niin ole, vasta keväällähän tämä toteutuu kevätpäivän tasauksessa.
Kuuntelin radiota ja tämän hölmöilyni tajusin, vai olikohan niin että kokeilin miten tarkkaan viestejäni luette;)
Tänään lähden matkaan ja jouluni sujuu ilman tietokonetta, luulisin.

Jospa alkaa järki päähän tulla päättäjille ja uskaltavat olla toista mieltä tämän Trumpin kanssa.
Pakkohan on herätä tajuamaan nämä hölmöilyt hänen taholtaan.

Kiitos Late onnitteluista teille kummallekin, lauantai se päivä on milloin sen kymmenen vaihdan.
Facebookissa en ole kiittelemässä, varmaan siellä tämä päiväni julistetaan.

Varo toimenpiteesi ovat aika voimallisia flunssan estoon, luulisi jo suun palavan Hurskainen.
Sinä sitä vaan urheilet noilla katoilla ja milloin missäkin, koeta nyt joulun ajaksi rauhoittua ja lepäillä.

Nuo ynnämuun kertomat edustajamme olemme sinne päätöksiä tekemään valinneet, mutta taitaa aika harvoin onnistua oikein ne päätökset.
Onhan se iso joukko, mikä yrittää kukin omaa suuntaansa vetää ja kompromissitkaan ei hyvin mene.
Jätän tämän pohdinnan tähän, vaikka sanottavaa olisi, se vaikuttaisiko mihinkään, ei varmasti.
Hyvä että kunto palailee ja joulun ajan kun lepäilet, entistä ehompana uuden vuoden pääset alkamaan.

Täällä oli upea talvipäivän seisauksen juhla, kuvia lehdestä näin ja kirkko oli ollut täysi kauneimpien joululaulujen tilaisuudessa, molempiin oli aikomus mennä, mutta niinpä taas kerran jäi.

Nyt sitten viimeisen kerran ennen joulua, toivotan oikein rauhaisaa ja miellyttävää joulua teille kaikille pirtin ystäville, tavataan näissä merkeissä sitten joulun jälkeen.
Minäkin jo sitten olen arvokkaan merkinnän ikääni saanut, näkyykö jotenkin, uskallan epäillä;)

...Ja juhla sen kun jatkuu vaikkei vielä ole alkanutkaan! Musiikista kiitokset Sini.sirkulle. Lähettämäsi listan säestyksellä alan koht sillään yritellä joulun valmistelua.
Mia lähetti tiedon pesäpäivistä. Täällä on paistanut aurinko aamusta alkaen, joten luvassa on poutainen ja kuivaa suvea. "Kiis paljo ja hyvää jouluu", piti tapanaan muuan kaveri julistaa oli sitten suvi tai mikä vuodenaika tahansa. Joskus se lipsahti minultakin siinä määrin, että ukko-rukkani julisti sen pannaan.
Nyt se alkaa olla sopiva, kun ollaan ihan joulun alla.
Siispä KIIS PALJO JA HYVÄÄ JOULUU!!!

Eipä pöllömpi toivotus minkä tahansa juhlan aikaan ole tuo "hyvää joulua". Joulu on samaa vanhaa skandidaavista sanajuurta kuin ruotsin jul, ja se on merkinnyt juhlaa yleensäkin. Jul-juhla-joulu...ihan looginen juttu. Ennenmuinoin juhlittiin kekriä näihin aikoihin, sitten Kristuksen syntymää. Skandinaviaan jäi jul-joulu, muualla Euroopassa on esimerkiksi, Christmas, Weihnachten ja Noel.

Nuorison kanssa juteltiin tässä, miten lukiolaisilla on jossain kouluissa vielä pikkujoulun nimenä puurojuhla, oli todella riisipuuroa tarjolla. Kuusijuhla oli outo sana heille, koulun joulujuhlasta on puhuttu jo pitkään. Tosin tänä vuonna monessa koulussa oli ollut hieno itsenäisyysjuhla, ja todistukset vain jaetaan ennen joululomaa. Varsinkin alakouluista mennään vielä kirkkoon, kiva katsoa kauniisti parijonossa marssivia koulukkaita.

Hyvää joulun aikaa toivottelen, ehkä tulen vielä huomennakin toivottelemaan.

Ehtoota tupaan!
Päivän työt eivät ole päättyneet, enkä pääse lepohon. Pölyjen pyyhkiminen kirjahyllyltä, vitriinikaapin päältä ja taulujen kehyksistä takaavat sen, että puuhaa riittää.
Joulukuusi jo kuitenkin seistä töröttää ikkunan edessä täysissä koristeissaan. Oli sen koristelussa urakkaa kerrakseen. Voimille se otti, vaikka sen jalkaan laittoi ja sähkökynttilät asensi sama kaveri, joka on nyt muuntunut köksäksi ja keitellyt salaattivihannekset sekä paistanut kinkun.

Olisinkohan tulossa vanhaksi, kun kuusen koristeleminen tuntui raskaahkolta? Vielä viime joulun alla tuntui samalta kuin vuosikymmeniä sitten. Totta puhuen on yks hailee, onko joulua vai ei.
Toisaalta aattoilta on varsin hiljainen, kun meille tulee vain yksi illallisvieras; nuorempi poikamme.
Hänen tyttärensä tulee poikaystävänsä kanssa vasta maanantaina iltapäivällä, ja maanantaina toivottavasti tulee myös esikoinen perheineen sekä nuoremmn pojantyttären isoveli. Myös ex-miniä on tervetullut.
**********************
Lapsuusaikojen leikkitoveri ja monivuotinen luokkatoverini soitti juuri. Hän oli saanut meiltä tänään joulukortin ja oli nyt tuomassa korttia meille. Yritin sanoa, että meillä on huusholli mullinmallin, mutta hän nyt kuitenkin tulee. Sanoi vain tuovansa kortin.

Aamulla meille toi upean tulppaanikimpun yläkerrassa asuva naapuri. Olimme varanneet hänelle joulukortin ja suklaarasian. Kortti oli tarkoitus postittaa hänelle kädestä käteen ja sen lisäksi olimme varannaaeet häntä varten suklaarasian. Kuinka ollakaan, kortin hän sai, mutta suklaarasia unohtui. Jompikumpi meistä piipahtaa huomenna yläkertaan, jos naapuri on kotosalla, ja hän saa rasiansa.
*********************

Eikä tässä muuta kuin " kiis paljo ja hyvää jouluu!"

rattoisaa joulun aikaa itse kullekin säädylle ja säädyttömille myös.

Minä olen siistinyt tavarat paikalleen ja käärinyt joululahjat paketteihin ja siivonnut roskat.
Nyt en uskalla tehdä mitään, ettei talo mene taas sekaisin.
Tarmokas ja aikaansaapa miniä tulee aattoaamuna, ja silloin on oltava paikat ojennuksessa.
Huomenna juostava ruokakaupoissa ja valmisteltava aaton tarjoiluja. Mahtaa kyökkini taas olla sekaisin ehtoolla.

Sain sentään kahviseuraa Sinisirkusta, ja kissatkin seuraa tarvitsevat, nyt minäkin olen armoissa, kun en enää niin koiran emännälle tuoksu. Jospa näkemäsi oli Norjalainen metsäkissa , sellainen melko pitkäkarvainen, helposti totteleva koiran tapaan ja uros hyvinkin 10-kiloinen. Toivoin sateen tulevan tänään lumena, mutta vettä se on, jospa huomenna sääennusteen mukaan selkiytyisi, onneksi tulijoilla ei ole pitkää ajomatkaa. Joulukuusi on koristeltu, liinat ja kukat pöydillä, kynttilät jaloissaan, ja vasta aatonaatto.

Illalla mennään saunaan, onhan normaali saunapäivä muutenkin. Lapsuuskodissa kylvettiin aina aattona, ensimmäiset menivät jo puoliltapäivin rantasaunaan, kuivatut vastat haettiin vintin orsilta. Polku rantaan oli kauniisti lapiolla luotu lumesta, ja jos pakasti, jäälyhdyt paloivat pihalla. Nuoskalla tehtiin lumilyhtyjä ja niihin kynttilänpätkät.

Laitan tietsikan pienelle joulutauolle, joten nyt Toivotus hyvän joulun !

Tulin toivottamaan hyvää joulua, kukin tapoineen ja mahdollisuuksiensa mukaan. Kävin eräänlaisessa suvun tapaamisessa. Siinäpähän tuli uutisia käsiteltyä rupattelun muodossa.
Hankala oli ajokeli, sellainen mutkikas reitti ja näkyvyys huono ja vettä tuli. On aivan lumentonta, sekin näkyvyttä synkistää. Voi ihan kiitellä, että ilman pahempia ongelmia selvisin.

Nyt saunavuoroni on tulossa, se vielä päivä on täysi. Eteenpäin valoisampia päiviä kohti!

Ei nyt ihan jouluinen sää, päivemmällä satoi hiljalleen lunta, aamulla aste pakkasta, mutta sitten satoi silkkaa vettä ja nyt on ainakin 2 astetta.
Kauppareissut tehty, kävin äskettäin lähikaupassa viimeiset ostokset hakemassa, hintaakin oli 10,20 eli jotain puuttuvaa.
Työtkin on paremmalla puolella, jotain pientä vielä tänään ja huomenna loput.
Kyllä tuo joulu nykyään jo tässäiässä on vähän vastenmilinen, mutta tuleehan se kuitenkin. Onneksi sekin menee ohi, niinkuin kaikki muutkin päivät. Kyllähän se tietysti vietetään perinteen mukaisesti, ainakin vielä nyt tulevana.
Minä en erikoisesti ole kissojen ystävä, jouduin jo kotonani pyöveliksi ja sama homma appivanhempien luona kun siellä asuttiin. Koirat ovat kivoja, niitä on meilläkin ollut.
Eipä nyt sen enempää, toivotan oikein mukavaa joulunaikaa pirttiin kurkkaajille.

Meillä alkaa olla joulu siinä mallissa, että nyt voi hyvällä omalla tunnolla sammuttaa kynttilät ja painua pehkuihin uneksimaan lumivalkoisesta joulusta.

Poikkesin pikapikaa Kahvipirtissä kissoja silittämässä ja Kaulinta halaamassa.
Tuliaisena toin komean joulutähden. Sen mukana on kortti, jossa lukee:
OIKEIN HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE PIRTISSÄ KÄVIJÖILLE.
Kisuille toin kermaa ja kaulimelle lämpöisen kaulaliinan.

Huomenta!
Eilen kävin tällä koneellani katselemassa pari kertaa uutisia. S24 oli kai iltapäivällä ongelmia, ei päässyt Pirttiin, eikä muuallekaan ko. operaattorin ohjelmiin. Eipä minulla ollut tähdellistä asiaakaan.

Uutisista: Vantaan Jumbossa on ollut aattoaamuna suklaamakeisten alennusmyynti puoleen hintaan. Klo 7 on ollut iso jono, joka on väliin äitynyt etuilijoiden välillä pieneksi nujakoinniksikin. Pääosa jonottajista on pysynyt rauhallisesna. Voi hitto jos ne karkit olisivat olleet vielä tarjolla muoviämpäreissä, niin mikähän tungos ja ruuhka olisikaan syntynyt.!
Hurstin järjestämässä tilaisuudessa on ollut ruokailemassa lähes samanmoinen määrä ihmisiä, kuin esim. itsenäisyyspäivän juhlissa. Sen eron huomasin kuvista, että Hurstin tilaisuudessa naiset olivat pukeuteneet paremmin siten, kuin vaatteiden pidon alkuperäinen tarve edellyttää. Myöskään miesten itsenäisyyspäivän pukeutumisessa pingviineiltä väljästi lainattua pönöttävää tyyliä Hurstin tilaisuudessa ei paljon kuvissa näkynyt.

Uutisissa tuli ainakin pariin kertaan , että Tikkurilassa oli nähty Joulupukki. Eipä meillä käynyt, ei kyllä ole tilattu, eikä toivottukaan. Joten tuntuu, etten oikein usko koko pukkitarinaan, eikä sellaista uskomusta syntynyt edes lapsuudessanikaan.

Tässä ne pyhät alkavat vajumaan. Pettymyksiä ei ole päässyt tulemaan, koska odotukset ovat jo vuosien aikana mitoitettu minimiin. Teille hyvää jatkoa!

Oikein hyvää joulupäivää kaikille.

Kävin kyllä aaton aatona toivotukset kirjoittamassa,vaan tämä kone näköjään söi ne.;((

Saa nyt nähdä onnistuuko nyt.
näkyillään...

No, minäpä olin Tikkurilassa aattona, ja kukapa ottikaan vastaan poikani kanssa kuin itse Joulupukki!
Komea oli isokokoinen Joulupukki, ja sanoi ystävällisesti siinä pimenevässä illassa, että suu makeaksi ja osoitti taskuaan. Sain osuman PIhlajamarja karkkiin. ja niinpä hyvillä mielin poikani käsinojassa mentiin rattoisalle aattoaterialle.

Iltakymmeneltä olin jo kotona ja nukuin peräti 9 t. mitä makoisammin, joten levänneenä toivottelen:

Hyvää jatkoa Joulunvietolle kaikelle kansalle!

Hyvänen aika kun teki hyvää nähdä sankassa lumisateessa Yökahvilan valot. Venlastiina varmaankin oli tuonut tähtitorttujen lisäksi voileipäkakunkin.
Annoin siitä palan Harpollellekin, monirotuiselle ystävälleni, nelijalkaiselle. Se pyysi lisääkin anovasti kakkua pälyillen. Annoin sille viilimukillisen maitoa.

Mukavaa Tapaninpäivää!

Kiitos LateVaan! Samoin teille kaikille, jotka satutte vilkaisemaan. Mukavaa, että pian on nämäkin jouluhässäkät ohi. Hetihän se alkaa rakettien paukuttelukin. Eiköhän näitä kestetä:))

Lunta oli satanut n.5 senttiä. Olihan se kolattava pois kun aura-auto oli tehnyt portille pienen lumivallinkin. Huono on kunto kun tuokin lumi, vaikkei se nyt hitään höttöä ollutkaan, niin sekin otti voimille.
Puuhailin sisälämpimässä muutaman tunnin. Ihan lupsakka tunnelma. Kun radio on aina auki niin ihmettelin että kyllä Yle jaksaa tuota joululauluhömppää esittää.
Onhan Puhe-kanavakin. Annoin kuitenkin tuon kaiken äänihömpän juosta bulkkikamana toisesta korvasta sisään, toisesta ulos.
Niin on välipäivät edessä. Kai alennusmyynnitkin alkavat. Oikein ole mitään tarvetta niihinkään tupata.

Päivää että pätkähtää!

Eilen vilkaisin ikkunasta klo 10.00, maa oli valkoinen. Pätkähdin koisimaan, heräsin klo 7.00. Vilkaisin ikkunasta ulos, kaikki lumet olivat häipyneet. Tällaista juttua - ei varmaan täytä keskustelun "laatukriteereitä."

Hyvää jatkoa teille loppuvuoden päiville! Siitä se valkenee, tulee pääsiäinen, vappu ja juhannuskin. Tulee ne, uskokaa pois - ihan meistä riippumatta. Heippa!

Ehtoopäivää.

Johan oli yö,huh.
Olin nukkunut noin pari tuntia kun rupesi vatsaa vääntämään.

Yli kaks tuntia ravasin vessassa,ihan kuralla.
Epäilen että
kun söin semmosta maustamonta jugurttia johon laitoin pakkasesta mustikoita,hyvve olj.
vuan en kyllä ihan kohta syö,olj semmonen yö.
Nyt on kyllä jo aika hyvä olo.
näkyillään...

Kunnioittavasti kommentoin protestoiden tuntemattoman suuruuden esitystä allekirjoittautuneen valitsemiseksi palstan huumorikuningattareksi.

Vastustan ehdottomasti yksitoikkoisen hapanaamatosikon valintaa mihinkään.
Pitäähän moiseen vakanssiin valittavan omata a) huumorintajua, b) kirjoittaa kaikkea muuta kuin liian pitkiä sepustuksia olemattomuudesta.


Mutta HYVÄÄ LOPPUVUODEN JATKOA KAIKILLE TOIVOTAN.
Tuntuu oikein mukavalta, kun joulu on onnellisesti ohitettu, ja jäädään odottamaan tinanvalamista.

Tässä muuanna yönä, kun uni ei tullut silmään, niin lueskelin näitä pirtin kirjoituksia. Niinpä ajattelin sanaseni sekaan laittaa, mutta kappas vain pönkkä oli pirtin oveen pönätty enkä päässyt sisälle. Huomasin kyllä emännän lähteneen juhliaan pakoon kaippa kukitusmäärää peläten, mutta kohta kait takaisinpäin on tulossa. Muutenhan pirtti pimenee vallan. Siispä myöhäisonnittelut kulkurilta, kun nyt pääsin sisälle.

Mukavaa porukkaa täällä taitaa piipahtaa , kautta Suomenniemen olen kehuja kuullut matkatessani ympäriämpäri kaunista maatamme. Eräskin rouvasihminen sanoi pirtissä olevan myös mukavia miehiäkin, hurskaista eniten ylisti ja ynnämuun viisaita lausahduksia kehui. Venlastiina on oikea huumorinkukka, lisää vain tällaisia joukkoon, niistä kansa tykkää. Ei elämä saa olla pelkkää harmaata, väriläiskiä tarvitaan. No, saimpas sanottua ne tärkeimmät, joten se on nyt moro!

Aikaista huomenta Kahvipirttiin. Pimeää on vielä kun virkeänä heräsin, joten piipahdan aamukahville luoksenne.

Keskinäisen kiitoksen aikako nyt meneillään,..taisi Mia aloittaa voitelut, joihon kuningatarehdokas antaa piut paut.

Sillä lailla, miksi spontaaniin hauskutteluun pitäisi velvotteita kasata ?
Suu hymyssä saa joskus hauskoja sanakäänteitä tavailla, jotkin ei edes avaudu, mutta en koe asianytimen silti hukkuneen. Kaipa niitä hiljaisia kyläyhteisöjä paikallisine sanontoineen, vieläkin saattaa löytyä.

Aamupäivällä saan nuo viimeiset jouluvieraani Etelä Afrikasta kotoutuneina, pienelle lounaalle. Graavisiian suolasin kevyesti jo illalla, muut tarvikkeet käsittävät juustojen, keksien ja marmeladien rumbasta.

En panosta juurikaan näin joulunjälkeiseen herkutteluun, kevennettävää kaikki jo kaipaavat.

Jurij Enzo on kuulema taas siisti Suomen poika, hiukset parturoituna, sääli etten villiä hiuspehkoaan a´la afrika saanut ihmetellä ! Kovin luonnon kihartamat ovat nuo italialaisetikin itsessään.

Tuo länsimaiden vaikutus miesmuotiin (tasapäisyyteen) on jo muovannut filippiniläisenkin, mitä nyt säihkyvän kapea silmänmalli ja musta hiuslaatu kielii Aasialaisesta vaikutuksesta.
Espanjalaisten valloittajien jälkeläisiähän mainitaan filippiiniläisten olevan, vaan en yhtään ominaista Espanjan vaikutusta näe ! katolilaisuutta lukuunottamatta.

Kissojen kippoon vielä loppuherkut kaapista, ja hieman silitystä ja hyvänäpitoa yksinäisyyteen, pianhan sieltä tulee Skillan'kin kodikkuutta ylläpitämään taas.

Kiitos mukavasta aamuhetkestä, ja loppuvuoden viihtyvyyttä palstalaisille !✨☀️✨✨

Huomenta, kotona ollaan ja hyvältä tuntui omaan pesään kotiutua.
Matka oli lyhyt se meni sujuvasti ja joulukin, vaikka ei joululta tuntunutkaan, ei siihen tunnelmaan päässyt.
Ruoka oli hyvää (pari kiloa taisteltavaksi) ja tuntuikin, että melkein koko ajan ruokapöydässä istuttiin.
Ohjelma ei täyttänyt odotuksia, mutta menihän aika vain oleskellen, mukavien ihmisten kanssa.

Kivasti olette pirttiä yllä pitäneet, kiitokset vaan onnen toivotuksista, jos en ole muistanut kaikkia kiittää.
Niin se kymmen vaihtui, ei mitenkään huomattavaa eroa vielä, mutta suunta on siihen suuntaan, että ei parempaa ole odotettavissa terveyden suhteen.
Alan puhaltelemaan ja kokeilemaan mihin henki riittää ja kokeita muistakin tehdään, sitten tammikuun puolivälissä käyn lääkärin pakeilla tenttaamassa, mitä löytyi, tehdäänkö minusta kipeämpi, mitä itse tunnen;)

Kuningattaria ja kuninkaita olette ehdotelleet, kyllä minun on todettava, että ainesta kaikilla noihin määreisiin, mutta eiköhän olla vaan tavallisia pulliaisia kaikki,, ei tarvitse kumarrusta kenenkään edessä tehdä, yhtä ihania olette kaikki;)Kiitos kuuluu kaikille kirjoittajille pirtin jatkuvuuvuudesta, minäkään en osaa päivääni aloittaa ilman pirttiin viestiä laittamatta.
Niin paljon kuin pirttiä myös ulkopuolelta parjataan, niin tahtoa kirjoitteluun silti riittää.
Kuljeskelevakulkuri epäili, että pirtti pimenee, ei pelkoa siitä taas näyte on tullut, mutta mukana olen niin kauan kuin kone pelaa ja sormet ja pää kestää;)
Onnittelujen määrä riittää kyllä vaikka kuinka pitkään elämään, ei vaan taida mikään tae sekään olla elämän pituuteen.

Lueskelin teidän viestejänne ja kivaa menoa on kaikilla ollut, joulu jokaisella, ja ehkä monen mielestä parasta, että ohi on;)
Onhan totta, että ei tätä poikkeavuutta jaksa kukaan, nyt sitten vuoden vaihtuminen kohta ajan kohtainen, toivottavasti ei suurempia vahinkpoja raketteiden ampumiset aiheuta.
Aattona oli kamala keli, mekin kylillä käytiin, kyllä tuli mieleen tiellä kulkijat, vähillä vaurioilla kaiketi kumminkin selvisivät.

Alennusmyynnit alkaa ja kinkkuja jo alennettu, minäkin pienen kinkun ostin kyläkaupasta, tänään sen aion paistaa.
Alennusmyynnit ei muuten houkuta, mistään ei puutetta, näin uskon kiertäväni ne hommat.

Nelijalkaisten ystävien joulua oletta muistaneet kermalla ja muilla herkuilla, onpa kaulinkin saanut uuden kaulaliinan.
Yön kulkija koiralleen löysi myös herkkuja, mukava se on nelijalkainen ystävä huomioida.
Main Moon muistaakseni on se iso kissarotu, minä kissojenkin ystävä sellaisen haluaisin;)
Koira kuin koirakin kelpaisi, mutta kaikelle järkevästi sanon ei, kuka niitä hoitaisi, jos en itse jaksaisi?

Syntypäivä lahjaksi saamani puhelin ei meinaa käteen sattua, nytkin joudun liikkeeseen menemään, on mykkä.
Kummasti päivityksen tehtyäni sirukortti meni lukkoon ja ei suostu aukeamaan, ei yhteyttä, näin kun jatkuu taidan helpompaan vaihtaa.
Kun nyt kaikki taidot siitä oppisi, niin hyvä se varmaan on, mutta kun en yhtään tykkää kenkkuilevista koneista, niin kärsivällisyyden kasvattamista vaaditaan, ehkä hyvä minulle;)
Menen heti kohta myymälään sitä korjaamaan, sillä kohta joku ovikelloa soittaa ja kyselee onko kaikki hyvin;)

Eiköhän tässä tälle aamulle taas viestiä olekin, palataan päivä järjestykseen ja älä huoli Kristiina poistoista, sehän vaan kasvattaa intoa kirjoittamiseen;)
Palstan tilasta on Ruunekin huolissaan, miksikähän, aina kuitenkin viestejä tulee, minkälaisia sekin taitaa meistä itse kustakin riippua.
Onko jossakin erikoinen ehto, minkälaisia viestien tulee olla, no tietysti sääntöjen mukaisia, mutta voiko kukaan vaatia niitä "oikeanlaisiksi" ja mikä se oikea onkaan?
Mukavaa välipäivää ja kaikkea kivaa päiväänne.

Tervehdys arkisesta iltapäivästä! Sää on tasan samanlainen kuin tämä hetki.
JOulu mennä jolkutteli omaan tahtiinsa: Kuopuksemme oli aattona illallisella ja tuli seuraavana päivänä uudelleen, kun hänen tyttärensä poikaystävän kanssa ja vielä tytön isovelikin tulivat. Siinä riittikin keskustelua ja varsinkin isällä ja tyttärellä oli paljon puhumista.
Esikoinen perheineen tuli Tapanina, joten on meillä ollut vilskettä. Ihania ihmisiä koko roikka.

Eilen visiteerasi lapsuuden leikkikaveri, ja tänään odottelemme kälyämme; Laten Paavo-veljen vaimoa. Hän on kaikista läheisin sukulaisemme, ja hänen kanssaan olemme eniten kanssakäymisissä.

Tekisi mikeleni vähän kehuakin häntä, mutta juuri nyt soi ovikello!

Pienin hössötyksin joulun pyhät pärjäsimme. Kun eläkeläisellä on muutoinkin melko vapaata, eivät ylimääräiset pyhät tuo enää sitäkään lisäarvoa. Työelämän aikoihin tuntui hyvältä päästä välillä huilailemaan.

No niin...nythän Pirtin tilanne on normalisoitunut, kun SkillaN on palannut tekemään aamun avauksia. Se paukuttelu hupihan se tulee. Marketin aulaan oli kyhätty rakettimyymälä. Kyllä vinkkasivat ostoksille. Menin ja sanoin, että lykkään ne ostokset vielä seuraavaan vuoteen. Yhtään rakettia en ole ostanut ja tuskinpa sitä sarjaa rikon jatkossakaan.

Jep...pukkaa kiirettä, kuten yleensä eläkeläisellä. Täytyy pistää takki päälle ja painua ulos pimeään iltaan. Se on tosi pimeä, ei ole lunta valaisemassa ja päivän jatkuminen ei vielä vaikuta. Hyvää jatkoa teille kaikille!

Vaatii hetken päästä sinuksi uuden teknisen vempaimen kanssa, kodinkoneet ja varsinkin puhelimet ovat jo tietokoneita täynnä turhiakin hienouksia. En malttaisi kaikkia pienellä präntättyjä käyttöohjeita lukea , mutta opettelen asia kerrallaan. Netistä löytää usein paljon tarkempia ja havainnollisempia laitekohtaisia ohjeita, ja fiksut diginatiivit lapsenlapset neuvovat mielellään. Kamereni varastettiin edellisellä matkalla, sain matkavakuutuksesta korvausta ja nyt on taas entistä hienompi digijärkkäri tehokkaalla zoomauksella , jos sattuu vaikka erikoisempi lintu näköpiiriin.

Joulunpyhät sujuivat rauhallisissa tunnelmissa, aatto oli se hulinapäivä, kun saimme koko perusjengin, eli 14 henkeä kahden jatkolevyn pidentämään pöytään. Joukossa on vielä alakoululaisia, saattoi soikean pöydän kulmiin istuttaa pienempiä tiuhempaan, mutta kaipa seisova pöytä on järjestettävä viimeistään sitten, kun alkaa lastenlasten sulhoja ja morsmaikkuja ilmestyä kuvaan. Lahjojen jako tuolle joukolle tonttutomerien johdolla on iso operaatio, koiravieras otti kaiken ilon irti paperikasoissa pöyhiessään.

Päivä on ollut tihkusateinen ja pimeä, tuuli riepottaa valosarjoja ulkona. Uudenvuoden varustelut eivät päätä huimaa, nuoret viettävät omissa ympyröissään eikä vuoden vaihtuminen herätä sen suurempia intohimoja muutenkaan. Raketteja on opittu melkein vihaamaan, kun on koiran kanssa eletty melkein aina. Skoolataan kuohuvalla toki, juustotarjottimen yleensä kokoan , saan tarjota siinä myös hilloerikoisuuksiani. Onhan meillä suuria tähtisadetikkuja, joita muutenkin käytän juhlissa . Jos voisi tehdä lumipalloja ,tökättäisiin tikut niihin ja heitettäisiin pimeään iltaan...niinhän lapsena tehtiin. Jotkut puhuivat bengalitikuista, mutta isä korjasi sanan , polttopulloihin kai ne bengalitikut liittyivät. Tinoja ei ole vuosikymmeniin valettu, ja ensi vuonna niiden myynti kielletään korkean lyijypitoisuuden takia.

Kotoisaa, kun Skillan on palannut, onhan aina niin ihmeen hyvä kotiin tulla taas. Jotenkin reissussa aina rähjääntyykin, vai onko se matkan tuomaa uudistumista ja avartumista.

Leppoisia välipäiviä !

Kun muutamanlaisen ihmistyypin yksineläminen ylittää kriittisen rajan, se täyttyy. Nyt tämä raja ylittyi myöhäsyksyllä. Naisihminen soitti; hän on ovesi takana, tule avaamaan ovi.
Näin tänäänkin. Hän tuli miesystävänsä autolla. Taas sama juttu. Hänellä on erikoinen mielen ja kehonterveyttä kohottava vaikutus.
Mies on iso ja lempeä. Hän uskaltaa laittaa rakastavansa naisen kylään... vaikka yökylään. Nainen lupasi tulla auttamaan tammikuussa taas siivoamisessa, vaikka olen sotkenut monet aikaisemmin siivoamansa paikat rojuisiksi.
Ei kuitenkaan sisäsaunaa, lieden kantta, lavuareja ja wc:n pönttöö. Ne pidän nyt puhtaina. Armonlaakson lattiamaton kalliin invertterin takia.
Aikaisempi oli remontin aikana mennyt niin pölyiseksi, että huoltomies suositteli uuden ostamista. Ne on yli 1000 € pömitsöitä.

Jos ei ole rojektointia, en osaa nukkua. Toissa yönkin valvoin. Nyt päivällä puuhasin tunteja ulkona. Oman öljynporauslaitteen kehittämisen olen jättänyt kun ikääkin tulee Kahvipirtin emäntä SkillaNin lukemille ensi kuussa.
Ne lupa-asiat ja muut olisivat kiven takana.

Edessä viikonloppu. Onneksi on huomiseksi rojektitouhua ulkona. Onneksi en hävittänyt sitä kiinalaista alaraajojen treenikonetta. Sellainen tekee jämerästä sahapukistakin hiphoptanssijan. Niin että sen voi ottaa käyttöön jos rojektit uhkaavat loppua.

Huomenta, yksi plus aste ja kostealta tiet näyttää, kyllä siinä saa lumet kyytiä, mutta on sulamistakin;)
Katselin eilen miten lumikasoja kyyrättiin jonnekin, ajattelin että laskettelu rinteille olisi hyvää täytettä, mutta eipä taida minun aatokset mennä putkeen.
Vuoden loppuminen enää julistusta vaille ja voi tehdä tilin päätöksiä kuluneesta.
Omalla kohdallani ihan hyvä vuosi on ollut, mitä nyt vanhenemisen vaivoja on lisää tullut.

Joulu tuntuu joululta, kun on pieniä lapsia mukana, se jännitys tiivistyy muillakin, kun pienimmät pukkia odottaa.
Kävi pukki kylpylässäkin, mutta kyllä lapset piirittivät niin, että vähän partaa vilahti;)

Pitkäksi on venynyt Ramoonan pöytäkin, kiva kuitenkin saman pöydän ääreen istahtaa, vaikka vähän tiiviimminkin.
Tunnelma siitä paranee, kun ei ympäri huonetta tarvitse huudella, pitkä oli minunkin pöytä aikoinaan.
Ohjeita tuli puhelimen käytön suhteen ja poika joka neuvoi sanoi aina uuden laitteen toiminnat poikkeavat entisistä, mutta kyllä sitä pian tottuu.
Ohjeita en jaksa lukea, kaikki pitäisi sujuvasti mennä, ilman suurempia lukemisia, poika sanoi lohduttavasti, kyllä se siitä.
Pieniä nämä minun murheet, mutta haittaa tekevät, ei pääse asioimaan pankissakaan jos ei puhelin toimi.

Raketteja en muista olisiko koskaan perheessämme ostettu, joskus menimme katselemaan kaupungin ilotulitusta, nyt saatan ikkunasta katsella, kun niin korkealle lentävät, että näkyy kattojen yli.

Mukavaa on lapsien vierailut ja joulu se on sellaista aikaa, että tämä usein toteutuu.
Minulla on suvun tapaaminen Loppiaisena, vähän niitä vuosien lisääntymisiä juhlistetaan, pieni on sukuni, ei paljon pöytiä tarvitse jatkaa.

Ymmärrän kyllä Hurskainen ne sinun projekti tarpeesi, en minäkään ihan jouten osaa istua, aina jokin tehokas tekele käsissä, en kyllä sinun lailla mitään öljy laitetta yritä;)
On hyvä luottamus mies ystävällä, kun uskaltaa yöksi ystävättärensä jättää.
No miksikäs ei olisi, jos luotto on hankittu.
Oikein mukavaa, että apua joku antaa, siinä sitä huomaa siisteyden olevan viihtyisää ja itsekin oppii sitä niin paljon arvostamaan, että pitää paikat hyvin kunnossa.
Onpa kumma laite joka saa hiphoppia hyppimään, kävisikö tuo kankeille polvillekin?

Koht sillään lähden sairaanhoitajan pakeille ohjeita saamaan sen puhalluksen suhteen, olisivat voineet neuvoa samalla kertaa, kun lääkärissä kävin, nyt joudun tuonne toiselle puolen kaupunkia menemään.
Ilma eikun lämpenee, nyt jo kaksi astetta mittarissa, on lauhkea sää liikkua, mukavaa ulkoilu päivää kaikille.

Hurskainen kirjoittaa, että valvottaa kun ei ole `rojektia`. Näinhän se, tuttuahan se minullekin, varsinkin aikoinaan, kun projektien puuttuminen alkoi uhata ihan peruselämistämmekin. Kun muuta nälöalaa ei auennut, lähdimme "elintasopakokaisiksi" Hesaan kuten niin monet muutkin. Ei se paikka heti ilmaiseksi auennut täälläkään. Lienee siihen mahtunut unettomia öitäkin. Jotenkin siitä vain selvittiin ja työhommat vakiintuivat.
Työhommien aikaan alkoi tulla "ajan puute." Olin aika pitkän jakson Työväen opistolla iltaisin. Työmaallakin sattuivat valitsemaan minut edustajakseen, se tapahtui melkein kokonaan ylimääräisenä sivutyönä. Kuten tavallista. Ihmeen paljon kerääntyi kaikenlaista selvitettävää. Lisäksi se vaati iltaöisin paneutumista te- sopimusten sisältöön ja työlainsäädäntöön. "Vääntöä" tuli pienistäkin asioista yhtenään. Näin jälkeenpäinkin ajatellen, taisivat tahallaankin "poikaa kouluttaa." Hyvin mielestäni selvisin ja sain koulutettua työnjohtoporrastakin, että selvistä asioista ei kannata riitaa tehdä. Alkoihan se sujua, mutta" kun nämä kaikki "projektini" kasaantuisat, koettelihan se. Parin viikon sairasloma hälyttävän korkean verenpaineeni takia ja päälle lääkitys.
Siitä opin "itseni kasvattamista." Öitä ei kannata valvoa, ajatukset kiertävät loppumatonta kehää, eikä lampaiden laskeminen auta. Täytyy päättää, että kaksi minuuttia ja ajattelu on lopetettava. Nukkuminen on paras ratkaisu ja sen jälkeen rasituskuorman hallittu purku.
Jotain tekemistä sitä luonnostaan vaatii muutoinkin. Sen hoidin heti eläkkeelle päästyäni. Mökilläni teuhaamisen, kalastuksen ja marjastuksen lisäksi aloin tekemmään sitä, johon ei ennen löytynyt aikaa. Tein käsitöitä, katajat ja puun käkkyrät tarvikkeina ja harastin myös taulujen maalaamista ja kaikenlaista kokeilua ja tietojen hakemistakin. Lukemistakin olen paljon saanut paikattua, vaikka onhan niitä lukematomiakin kirjojakin. Lukeminenkin alkaa hiipumaan hiljalleen.
Nyt olen purkanut lisää näitäkin eläkeläisen projekteja. Kyllä se onnistuu, jos vaikka lujille ottaisi. Peliautomaateille ei kukaan väkisin vie, viinan kittaaminen ja tupakointi on vapaehtoista. Jos niistä aiheutuu suurta vahinkoa, on paras kopettaa. Jos ne hallinnassa niin mikäpäs siinä.
Eläkeläinen joutuu opettelemaan itse, oppii kävelemään hitaammin, oppii että oppii huonommin ja hitaammin. Kaikkia ei opi pelkästään kirjoista. Ja se vielä, me olemme erilaisia, eikä kaikkea selvitä pelkkä ikä vanhanakaan.
Tällainen vouhotus elämänkokemuksistani. Hyvää jatkoa vuoden loppua kohti!

Olihan monessa suhteessa valaiseva kuvaus Ynnämuu'lta, elintasopakolaisuutta myöten. Tottahan se, vaikka siltä kannalta ei aina huomaa ajatella, kun väkeä kertyy etelän elikeinoelämään.

Joskus tosin ihmettelee mikä estää nykyaikana työn sijoittamista osittain ainakin taajamiin ja kyliin, kuljetuskustannukset ymmärtää toki, mutta autioituvat kylät, omakotitalojen myynti halvemmalla kuin niiden arvo olisi.
Toki moni matkustaa aamuin illoin kaukaakin, miniäkin aloittaa Tampereella uuden viran, ja pendoliinillä edestakaisin 2 tuntia 40 minuuttia pelkkiin matkoihin, jotka tosin voi hyödyntää työtehtävillä.

Toki naisväen kotoa poissaolo, on muun perheen pakko korvata apuvoimilla, valmisruuilla, tai sitten kokkaamiseen opettelulla. Kaikkihan käy, kun vaan yhteistyöhenkeä riittää.

On junavaunuja ihan etätyöskentelyyn, joissa hiljaisuus on pakollinen, juuri matkustajien työtehtävien vuoksi.

Minulla on ollut rauhallinen, vieraista vapaa päivä, lukeminen ja omien puuhien normaaliaskartelu onkin ollut hyvää tekevää, sellainen kotikissa kun nykyään olen,..ja ollut oikeastaan aina.
Ei minusta olisi ollut uran vuoksi olemaan valtaosin poissa lasten ja mieheni luota, en kauaa olisi viihtynyt. Onneksi ei tarvinnut sentään.

Miellyttävää illanrauhaa edelleen.

Tulin toivottelemaan hyvää loppuvuotta. Myös kohta alkavaa uutta Vuotta, toivotaan sen olevan suotuisa meitä kaikkia kohtaan. Vähintään yhtä hyvä kuin tämä kohta historiaan väistyvä vuosi !
Joulut meni menojaan-- Skillanille suuret (jälki) Onnittelut ja kaikkea hyvää elämään !

Vieraita tai sukua tuntuu monellakin käyneen pyhien aikana, niin myös meillä. Seisovaa pöytää on pitänyt järjestellä jo monena vuonna. 15 henkeä aikuisia ja 4 ihanaa huiskijaa.. pari 2 vuotista ja pari 4 vuotista ...kilttejä lapsia mutta kaikki niin eloisia ja tuohukkaita että siinä temmellys kävi.
On se silti niin ihanan palkitsevaa, kun saa ne kaikki luokseen. Onhan tuota aikaa (koko loppuelämä) levätä sitten taas... onhan se joulu vaan kerran vuodessa. Neljännen polven edustajia nuo pienimmät viilettäjät. Jotka kasvavat tosi nopeaan ... on vain aina juuri tämä hetki joka ei toistu, eikä takaisin tule.

Harmaata säätä koko ajan . tuntisiko tuota aurinkoa enää laisinkaan-- kun ei ole edes vilahtanut koko syksynä. Loskaa ja lumisohjoa nilkkoihin saakka, jopa autotiellä. Välillä pakkasta hieman. Otolliset kelit murtaa jäsenet jos nurin lentää, melkoista jälkeä syntyisi.

Noinhan se menee. Kyllä me aika pitkälle itse luomme ne elämämme määritelmät, niistä lähtökohdista mitkä meillä itse kullakin on . Kukaan muukaan ei sitä puolestamme tee.
Kuten ym kirjoitti. Oma päätös jos juo, tupakoi, ,pelaa tms.
Sen olen hyvin huomannut, että päivä saattaa mennä eikä mitään tule tehdyksi aika vaan menee....pällistellessä jonninjoutavia.
Ainakin ellei ole mitään tärkeää tekemistä tai sovittua. hidastusta tapahtuu.
Rauhallista ehtoota kaikille ja lutuisaa loppuvuotta !

Täytyy nyt kokeilla kuinka onnistuu kävi niin jottei minun kirjautumiseni kelvannut joku muutos yönaikana tapahtunut. Kymmenen vuotta käyttänyt samaa nikkiä.
Ajattelin minäkin kirjoitella historiaani niinkuin ynnämuu, mutta ei nyt kannata, kun ei tietoakaan lähteekö liikkeele ollenkaan. En aio heti ainakaan muuttaa nimimerkkiäni.
Nyt vain toivottelen mukaavaa vuoden jatkoa ja vielä mukavampaa Uutta Vuotta 2018!

Lämmintä on ollut ja sateista. Kamelia saa kukkia vain lisää. Vedessä kukka sisällä säilyy 3-4päivää. Tästä on aikaa kun ensimmäinen kukka tuli se vain tulee suuremmaksi.
Nyt on kuitenkin harmi näistä tuho eläimistä kasveissa olen heittänyt monia pois, koska haluan suojella kemeliaa.

Toivon Teille kaikille hyvää 2018.

Aamua vielä elellään, vaikka jo yhdeksää kello lähenee.
Pitkälle menee minunkin kirjoittelu, olen jostakin syystä aamu uneni saanut jatkumaan, onko tullut tavaksi, vai häiriökö lienee.
Niin hiljaista on kaduilla ollut, että voisi kuvitella kaikkien varastoon nukkuvan, huomista juhlintaa varten.
Minun juhlinta jää vähiin, en lähde mihinkään, kun tuo puhaltelu aamuin illoin, ystavätär soitti ja pyysi toisten mukaan, tällä kertaa kohtelias kielto, ymmärsi kyllä.

Noin se elämä kuljettaa, toisille helppoa polkua ja toiset koviakin joutuvat kokemaan.
Ynnämuulla tuo polku on ollut "oppikoulun " tyylinen paljon on tietoja karttunut ja taitoa lisääntynyt.
Olet taiteellinen sen olen kirjoituksistasi todennut ja muualla maalauksia nähnyt.
Noita käkkyröitä mieheni myös metsästä katseli ja väsäsi yhtä sun toista.
Olen samaa mieltäkanssasi, helposti voi harrastusten ja menojen määrää karsia, mukava vaan sivusta seurata.

Ilman sähköä ei ole jouduttu täällä olemaan, en muista koska niin olisi ollut, mutta kyllä siellä ynnämuun kotipaikkakunnilla on monta sähkötöntä päivää ollut, siis Pohjois-Karjalassa ja siellä itä puolella.
Kyllä nämä kosteat ilmat särkyjä tuottaa, onneksi yöt saan nukkua kivuitta.

Kotikissoiksi on muututtu täälläkin sini-sirkku, hyvin viihdyn yksinkin.
Nuo työmatkat tosiaan vie siellä etelämpänä usein monta tuntia, kun työpaikka kilometrien päässä, soisi jakautumista tapahtuvan myös työkohteiden kohdalla voisi kotinsa perustaa lähelle työpaikkaa, ettei tarvitsisi kaikkien sinne etelään muuttaa.

Kiitos onnitteluista meri-kukka, aina onnea tarvitaan, myöhäisemminkin tulevaa.
Olisihan se mukavaa, kun kaikki samaan kokoontuisi joulun viettoon, mutta nykyään ei ole mahdollista, jokaisella se oman perheen joulu tuntuu tärkeä olevan.
Tulihan noita yhteisiä jouluja viettettyä aina mieheni kuolemaan asti ja muutama vielä sen jälkeenkin, mutta nyt minua vuoron perään lapsille kutsutaan, tämä joulu oli poikkeus.

On kumma miten kiusaa tuo nimimerkin kanssa siellä Laten koneilla, minulla on nykyään hyvin pelannut.
Tunnistamme sinut kyllä tälläkin melkeinlate merkillä;)

Hyvää UUtta Vuotta myös sinne naapurimaahan, toivotaan että tuholaiset kuriin saat teretule.

Nyt päivän touhuihin, ajattelin pullan leipomista ja jos innostuisi torttuja ja pasteijoita pakkaseen tekemään, sellainen fiilis tänään.
Sauna illalla sitten työ vaivat lauhduttaa, seisominen kauan aikaa tahtoo ruveta uuvuttamaan.
Nyt on elämä alkanut näkyä tuolla ulkonakin, valoisuutta kaikki odotti.
Hyvää vuoden toiseksi viimeistä päivää kaikille.

Ai että on kaunis päivä meneillään täällä rannikkoseudulla! Sinistä taivasti näkyy pilviraitojen välillä leveinä kaistoina koko horisontin verran.
Ihan keväinen tunnelma valtasi tuolla, tehdessäni pienen kierroksen katujenkin ollessa kuin kuivahtaneet kerrankin!

Aamu 9 olin jo Isossa Ompussa, joten nyt on jo ruokalevon aika. Mieli on niin messingillä, kun kaikki asiat on hoidossa, eikä mitään pakollisia menoja tai vierailutulemisia ole tiedossa!
Kerrassaan ihanaa!

Aurinkoista aamupäivää!
Että osaakin maailma olla kaunis!
Yrittääköhän lähes loppuun kulunut vuosi jättää itsestään kauniin muiston?
Ainakaan tähän mennessä ei ole mieleen jäänyt mitään maailmojakaatavaa, ei tosin myöskään isompia riemunkiljahduksien aiheuttajia.
Hampaankoloon ei ole jäänyt mitään paitsi se, että hammalääkäriin pitäisi päästä, mutta mitäpä minä siellä teen, kun minua EI saa nukuttaa eikä puuduttaa!
Urheilua olen harjoittanut hurjastelemalla rollaattorin kanssa, ja silloin tällöin onnistuin ulkosalla tapaamaan juttukavereitakin.
Himolukijasta olen laiskistunut niin vaikeasti, että yhden käden sormilla pystyy laskemaan koko kuluneen vuoden aikana lukemani kirjat. Lehtiä tulee joskus selailtua...
Eilinen päivä oli kuitenkin onnekas poikkeus:
Kirjahyllystä löytyi Sirkku Ronnun mietelausekokoelma "Elämäntanssiaiset".
Ahmin sen 96 sivua yhteen menoon ja tänään aion lukea sen uudelleen.

Pirtin poppoo pääsee siis helpolla, tosin vain huomiseen saakka. Ainakin arvelen vuoden päätteeksi tulevani kiittelemään kuluneesta ja toivottamaan tähänastisista uusista vuosista kaikkein onnellisinta!

KURKKASIN AKKUNASTA PIRTTI OLI TYHJÄ.
ONKO VANHUKSET MENNYT JOULUSTA UUPUNEENA NUKKUMAAN JO PÄI VÄLLÄ?
PALATESSA KURKISTIN UUDELLEEN. 2 MUMMELIA SIELLÄ OLI. TOINEN LÄHTI. TAISI PELJÄSTYÄ NAAMAA IKKUNASSA.
HYÄÄ UUTTAVUOTTA VAAN KAIKILLE.

Mukava päivä minullakin. Niitä ei ole monta viikossa. Tavallisesti pärjään 6-7 tunnilla unta vuorokaudessa, mutta nyt tarviin enemmän.
Mukava, kuiva päivä olla hiukan ulkonakin. Mukavaa sisäaskaretta. Silti isolta keittiön pöydältä ei löydy kun lautaselle paikka, muuten se on muuta roinaa täys.

Asetelma on: hurskaisela ja muut suomalaiset ihmiset. Heistä enimmät pärjäävät. Monet huonommin.
Puolilta öin alkaa uudenvuoden aattopäivä. Niitä ei tule enää monta. Ollaan silti rauhallisin mielin. Mikään ei ole ikuista. Ei edes timantit.

Kondis on ikääni suhteutettuna kohtuullinen. Samaa teillekin!

"Kurkkijalle" onhan mummot Pirtissä vikkeliä ja menossakin. Näin Pirtin päivystykseen voi hyvinkin aukkoja tulla.

Meillä kävi vieraita, siinä muutama tunti vierähti jutustelussa. Sukupuutahan vieraat ovat, joten aika luontevasti kuuluu "ohjelmaamme."

Joo... Skillan epäili meillä Pohjois- Karjalassa olleen sähköttömiä päiviä. Kyllä oli. Ei sinne koskaan tullut sähköjä, ei ole vieläkään. Tusina tölliä siellä korvessa, kohteliaasti kilometrin päässä toisistaan. Pieni tie tuli 70- luvun alkupuolella, minä en enää silloin siellä asunut. Helpompihan oli asukkaiden lähteä ja muuttaa tietä pitkin. Joka töllihän sieltä tyhjeni, kesäisin joitain sukukuntia pistäytyy. Puolet mökeistä lahoaa ajan kanssa yksinäisyydessä, hylättyinä.

Se oli taa juhlapäivä. Tulin juuri saunasta. Väsyhän tuo tuntuu iskevän päälle kuumilla lauteilla lojumisen jälkeen. Täytyy pitää lögiä lämpiämään ja siinäpä se ilta meneekin.
Kaipa pistäydyn Pirtissä huomennakin. Hei vaan!

Palautuihan tuo nimmari, en tiedä mitä eilinen päivä keljuili. Tässä sitä vain päivää kulutettu ja syöty jouluruokien loppuja, paranee vain päivä päivältä ja huomenna syödään nakkeja ja Saksalaista salaattia. Saksalainen lankomies aikoinaan opetti tekemään sitä. On tosi hyvää eikä kaipaa muutakuin nakit. Tarpeet varasin jo eilen.
Tänään en ole ulkona käynytkään, ikkunasta vain katsellut, olikin oikein mukava päivä, aurinkokin paistoi pitkästä aikaa.
Kyllä tällaisessa kerrostalossa pääsee helpolla, ei muuta kuin kotiaskareet, no joskus joutuu autonympäristöä vähän lapioimaan, mutta vähiin on jäänyt tähänmennessä.
On se Hurskaisella kuitenkin niitä projeteja aivan valtavasti, en kyllä jaksaisi sellaisia tehdäkään, no taidan olla tästä pirtin porukasta vanhimmasta päästä.
Helsingissä minäkin työhommissa liki 40 vuotta kuljin, ensin linjaautolla sitten 1966 lähtien omalla autolla. Opetuksen sain veljeltäni niihin maalaushommiin ja niillä opeilla hyvin pärjäsin . Aluksi olin useammassakin firmassa, mutta viimeiset 25 vuotta samassa putiikissa.
Ammattiosastoon liityin aika varhain ja jäsenyys jatkuu vieläkin ainakin lehti ja kalenteri tulee.
Ynnämuun varmaan tapasinkin osaston kokouksissa ja varmaan kerran siellä meidän rivitalotyömaalla. En oikeastaan osallistunut AY tomintaan, minulla oli noita luottamushommia täällä omassa kunnassa, niitäkin liki 40 vuotta. Urheilulautakunta oli ensimmäinen jossa olin 12 vuotta puheenjohtajana, valtuustossa 24 vuotta, myös teknisessä lautakunnassa toistakymmentä vuotta. Siihen sisältyi myös järjestö hommia ja monta muuta tehtävää.
Nyt olen jättänyt kaikki sellaiset hommelit jo useita vuosia sitten. Jonkunverran seuraan kuitenkin oman kunnan asioita ja vähän polittistatakin ilmapiiriä mitä Suomessa ja mailmallakin tapahtuu.
Toivottelen nyt oikein Hyvää Uuttavuotta pirtin lukijoille ja kirjoittajille.
Ei hyväksynyt vaikka olin kirjautunut.

Sunnuntai aamun hiljaisuutta, sitä saan useinkin täältä meiltä päin toivottaa, ihmiset ottavat tosissaan lepopäivän;)
Viimeistä päivää tästä vuodesta aloittelen ja nolla kelissä se vaan menee ja harmaana, oikein harmia lykkää, kun siellä sini-sirkun maisemissa aurinko paistaa.
Eilen olin leipomishommissa, kuusi tuntia meni, monesti välillä piti istahtaa, niin voimille otti.
Pullaa, pasteijoita ja torttuja aikamoinen kasa, kyllä niillä pari päivää juhlitaan, toki isommat tarjottavat sain miniän ja ystävättären hommaksi.
Käsityö kerholaiset tulevat kahville eka kerhopäivänä, Loppiaisena ne omat läheiset.

On hyvä kuulla että lukuhalut toisiltakin menee, sitä olen minäkin surrut, olen oikein sinnikkäästi sitä taitoa hakenut, aikakausi lehtien avulla
Ei oikein suuremmin nuo niiden tarjoamat jutut kiinnosta, joskus helmen voi löytää, en yhtään jaksa seurata noita julkkiksia, vaikka kai sivistykseen aukko tuleekin;)
Auringon paistetta on Venlastiinan ja Laten maisemissa myös saatu, koskahan täällä onkaan aurinko paistanut?

"Minäpäpä" kurkkasit, mutta et sisälle tohtinut, ei pirtin naiset arkoja ole, vikkeliä kylläkin, minä en sitäkään taitoa jaksa, vikkelämpi olen joskus ollut ;)
Hyvää Uuutta Vuotta sinullekin, astu pirttiin seuraavalla kerralla, tiedä vaikka ihastut;)

Ei todellakaan tarvitse olla aina koneen ääressä "korvatpensaassa" ja tuskinpa pirtin porukka näin päivystääkään, jokaisella oma elämä livenä.
Minä ainakin laitan koneen päiväksi kiinni ja palstan muuta kirjoittelua seuraan aika vähän, on se aika ikävää luettavaa joskus.
Minusta kaikkein ikävintä, että palstalla puskasta huudellaan nikkiä vaihdellen, se on aivan kuin pää pensaassa todella oltaisiin.

Noinhan se elämä kuljettaa, toisilla yltä kyllin kaikkea, toiset joka sentin joutuvat viruttamaan.
Näin eläkeläisellä tuo tulo kuitenkin joka aikaista, (ainakin vielä) ja kun osaa jakaa eurot tasaiseen kohteisiin mitä tarvitsee, pärjää jotenkuten,
Taidat satuja meille kertoilla Hurskainen, etteikö pöydältä lautasen paikkaa löydy, no jos niin on, niin raivaamaan tyhjäksi ja pöydän pesuun;)

Olet ynnämuu kertonut sähköttömästä kodistasi, tarkoitin, että nyt sähköä ei tämän lumitaakan vuoksi tule muihinkaan asumuksiin niissä maisemissa.
Surulliselta tuntuu ajatella niitä taloja, jotka on tyhjiksi jääneet, niissä monen elämän alku ja toimeentulo on ollut, niukkakin.
Ei tämän päivän ihminen osaa, ei usko jos kerrotaan, miten tiukasti on elämä aloitettu ja sitten on pitänyt pois lähteä.

Noin se on pyörinyt elämä minullakin, mitä Late muistelee, ehkä vain vaatimattomimmissa määrin.
Ammattiliiton touhuissa ja hiukan poliittisissakin, nyt sitten seurailen sivusta maailman menoa ja ei kaikilta osin hyvältä näytä, vaikka meillä suomessa suht hyvin kuitenkin menee verrattuna joihinkin muihin maihin.
Aina parannettavaa löytyy ja sen eteen tänäkin päivänä ihmiset jaksavat yrittää ja huomioida heitä joilla ei kaikki ole läheskään hyvin.
Näitä tiukilla olevia on maassamme aivan liikaa ja melko helpoin konstein voisi kakkua jakaa useammalle hyvin voinnin lisäämiseen.
Hyvin vointi suomelle on häpeä, että vielä tällä vuosikymmenellä on paljon heitä, joille elämä on taistelua toimeentulon riittämiseksi.

Nyt kuitenkin on viimeinen päivä alullaan tätä vuotta ja kiitän kuluneesta ja toivottelen oikein hyvää ja paremmaksi muuttuvaa Uutta Vuotta 2018 kaikille pirtissä kävijöille ja koko kansalle.

Kuin pimeiden, sateisten päivien hyvitykseksi on täälläkin nautittu eilen muutama tunti auringosta, tänä aamuna taivaanranta hempeili punasävyissä kuin vuoden viimeistä päivää juhlistaakseen. Valoisammalta näyttävät talousnäkymätkin, ainakin jos numeroihin on uskomista. Joulun aika osoitti, että vapaaehtoisten apu mahdollisti monen tukiverkoista pudonneen joulun vaatimattomankin vieton. Hätä ei ole aina aineellista puutetta, monasti ongelmat ovat hyvin monisyisiä. Ammattiapu saattaa tulla liian myöhään,sen piiriin ei edes haluta hakeutua leimaantumisen pelossa. Koska suvutkin ovat monasti hajallaan, tarvittaisiin enemmän ihan tavallista yhteisöllisyyttä naapurienkin kesken, käydä kyläilemässä, kutsua kotiin, kysyä kuulumisia.

Kiitos kirjoituskumppaneille kuluneen vuoden miellyttävästä, piristävästä seurasta. Sydänlämmin kiitos Skillanille huolenpidosta ja huomaavaisuudesta, aamunavauksista ja sydämen avaamisesta meille pirtin kävijöille.

Toivotan tulevaan vuoteen kaikkea hyvää - iloa, onnea ja terveyttä, elämän kauniita asioita !

Viimeisiä viedään niin tätä vuotta kuin marketin rakettejakin. Sinne änkesi juuri melko iso poppoo,
Tulivat porukalla ja odottelivat puolisen tuntia kaupan takaovella.
Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, alkaa iltapäivällä jo jonkinlainen räiske ja rätinä.
Onneksi sain vanhemmalta aikamiespojaltamme joululahjaksi komeat korvasuojaimet.
Kun asuimme aivan tuossa lähellä "mummolan vintillä", oli meilläkin tapana naapureitten kanssa
hyvästellä vanha ja toivottaa tervetulleeksi uusi vuosi rakattisateella. Silloin oli ympärillä pelkkää peltomaisemaa, joten ei tarvinnut pelätä, että rakettimme häiritsisivät tai vahingoittaisivat ihmisiä.
Nyt alueella on paljon omakotiasutusta, rivitaloja ja kohtalaisen korkeita kerrotaloja.

Eipä tässä tällä kertaa muuta kuin suuret kiitokset siitä, että olen saanut olla täällä pirtissä kuin kotona. Toivottavasti ensi vuonnakaan en saa porttikieltoa.
Lämpimät terveiset kaikille!

Minulla meni kuppi nurin ilotulitteiden kanssa vuosia vuosia sitten, kun minulle selvisi ostettujen rakettien hinta. Julistin, että koskaan emme niin rikkaiksi tule, että voisimme pamauttaa rahaa taivaalle juhlistaaksemme vuoden vaihtumista uuteen. Yleensä en kitsastellut, enkä turhaan saitaillut taskurahoissa, mutta tässä kulki raja.
Ja niin oli puheeni päättäväinen, että vielä yhä, 40 v. jälkeen, ei perheemme ostele ilotulitteita.

Hyvää uuttavuotta kaikille, jotka sattuvat tämän lukaisemaan! (myös heille, jotka eivät lukaise:)

Niin...pitikös sitä muuta...korjaus kirjoittamaani. Vähän huolimattomasti muistin lukemani SkillaNin kirjoittamasta "sähköttömistä päivistä P-K alueella. Minä "oikaisin" käsityksekseni, että se koski yleensä sähköttömiä päiviä vanhan kotipaikkani alueille. Kyse olikin nyt lumipyryn aiheuttamista sähkökatkoksista. Sori ;))

Late kirjoitti olevansa vanhimmasta päästä Pirtin porukasta. Voi olla...lähes vuoden vanhempi kuin minä. Tuntuu tuota tässä "nuorempanakin" ikää tulleen. Niin.. kyllä me tavattiin siellä joen varrella. Heikki piti esitelmää ko. tontista. Sinnehän te rivarin rakensitte, myös Heikkikin oli osallisena, ellen väärin muista, oli myös Erkki ja Penttikin, jotka tunsin hyvin.

Ay-liikkeen toiminnassa olin vuosi monellakin tavalla, myös työmailla luottamusmiehenä. Te- sopimuksen mukaan sain joihinkin aikoihin päivän palkallisena asioiden hoitoon. Se tuli työntekijämäärän perusteella. Yleensä tulin hyvin toimeen siinä joukossa. Ehkä se oli juuri sopiva "vertaisryhmä" siirtotyöläiset mukaan luettuna. Poliittisissa järjestöissä ja toiminnasssa olin oikeastaan vain nimellisesti. Kyllä se työväenluokkainen suuntautumien on minulle ajettu selväksi nappulasta lähtien elämänmenossa. Ei sitä tarvitse arpoa:)) Jätän kuitenkin tämän enempää tässä selittelemättä.

Niin,,, samainen ammattiliiton lehti tulee minullekin, tuleehan sitä katseltua. Olinhan sen lehden toimitusneuvostossa yli kymmenen vuotta( heh, kehaisu:). Kaipa se lienee siitä johtunut, kun kirjoittelin jossain määrin, silloin virkeämpämänä ennen tietokonekauttani.

Asia on hoidettu, tervehdys tulee, kunhan saan tämän matkaan!



.

Korjaus (kuten lehdissäkin). " ...toiminnassa olin vuosi...", po. vuosia.(muutoin tulee lyhyt aika:))

Iltapromediaanilta palasimme ja vielä Pirttiin täytyi suunnistaa katsomaan olisiko vielä tee kuumaa ja on toki! Hyvää on ja vielä on lämpimiä voileipiä, joissa tomaattia ja juustoa, nam!
Joulu sujahti nopeasti ohi siinä hyörinässä lasten ja lastenlapsien kanssa.
Mummiakin tyttärentytär oli muistanut erikoisen hienolla valkoisella ruusukynttilällä!

Itse muistan poteneeni kovaa tuskaa 7 v. ikäisenä siitä, mitä ostaisin äidilleni joululahjaksi!
Menin pieneen lähikauppaamme ja pieniraha oli taskussa, funtsasin, mitä sillä saisi?
Näin hyllyssä pienen posliinisen nekan, joka osoittautui yhden desin mitaksi, kysyin hintaa ja ilokseni rahani juuri ja juuri riitti!
Oi, niitä kevyitä askelia kotiin sen jälkeen ja lahja hyvään piiloon aattoon saakka.
Oli se myös mieluinen lahja äidillekin, sen huomasin!

Mukavaa, että Skillan on kotiutunut ja matka meni hyvin! Muistan veljeni ja hänen vaimonsa,
jotka usein lähtivät ulkomaanmatkalle, hän sanoi, että" Täytyy lähteä, että sitten on niin mukava tulla kotiin"! Usein se näin onkin!
Hyvää Uutta-Vuotta kaikille ystävät rakkaat täällä Pirtissä ja muualla!

Oikein hyvää ja onnellista vuotta 2018.
Toivon kaikille hyvää terveyttä, hyviä ystäviä, mielenkiintoisia tapahtumia ja samalla kiitän onneani ja Teitä kaikkia sekä eritysesti Skillania tästä maailman parhaasta kahvipirtistä.

KIRJOITTAKAA, KIRJOITTAKAA, KIRJOITTAKAA NIIN PALJON KUIN JAKSATTE JA ENNÄTÄTTE. KAHVIPIRTIN PÄIVÄKIRJAA (vai olisiko PÖYTÄkirja passelimpi nimi) on niin mukava lueskella.

Uusi vuosi on alkanut yhden asteen pakkasella ja rauhaisalla ololla.
Hiljaista on, niin kuin aina pyhäpäivinä, ihmiset nauttivat vapaa päivistään ja ansainneet sen ovatkin.
Ilotulitusta ja väen liikkumista katselin ikkunasta, kaksi isoa euroja taivaalle lähetystä meidän kaupungissa, 21.00 varmaan ajateltu lapsia ja kello24.00 sitten aikuisia.
Väkeä molemmissa paljon, ilma suosi.
Yön rakettiammunnan katselin vuoteestä ja komea oli, pitää sanoa, Makriinan tapaan eurojen kulutusta noinkin lyhyeen hetkeen harmittelin.

Ramoona kirjoitti viisaita tuttuun tapaan ja helppo on yhtyä mietteisiisi, yhteishenkeä ja empaattisuuta aina vaan enemmän tarvitaan.
Ihmisten ainainen kiire on vienyt kaiken yhteisyyden ja nyt on herännyt huomio joillakin tasoilla, että yksin ei kukaan jaksa vaikeuden kohdatessa ja apua annetaan.
Tämän halun auttaa soisi aina vaan lisääntyvän, se kuuluisa "talvisodan henki" eläisi näin jokapäiväisessä elämässä.
Liian moni on menettänyt elämän uskon ja antanut periksi, oliko ennen ihmiset sitkeämpiä, vai onko niin, että tiedon saaminen on tuonut esiin nämäkin elämisen varjo puolet?

Samaa toivon minäkin mitä Venlastiina, kirjoittakaa, kirjoittakaa, mukava näitä on lukea ja saahan tuulahduksen vähän kauempaa tämän viestittelyn avulla.
Porttikieltoa ei kenelläkään, vaikka ainahan sitä saa toisaalla lukea, miten täällä ei huolita uusia kirjoittajia, sen väitteen ainakin minä ehdottomasti kiellän.

Kristiina 23 kertoili ihmisen itsetuhoista, niin ainahan niitä on ollut, syyttely ei liene paikallaan, aika harva on tietoinen aiheuttajísta, mitkä on vienyt tähän päätöksen, ehkä toivottomuus.
Päättäjät ovat paljon vastuussa miten kansalaisilla asiat menee, mutta tuskin yksittäisen ihmisen päätöksiin kuitenkaan.
Voi olla, että joku läheinen voisi apua antaa, jos osaisi ihmisen ajatukset tulkita.
Vaikeita asioita joille ei taida apu aina tarvittaessa ehtiä.

Olenkin ajatellut, että jotakin kirjoittamisen kanssa olet ynnämuu touhuillut, niin antoisasti osaat viesteissäsi meitä lähestyä
Väärin käsityksiä sattuu, sana vain ja torkoitus muuttuu, mutta asiasita kirjoittaminen selvittää ja taas on kaikki hyvin;)

Monia jouluisia perinteiitä mukana kulkee, kuten joulukorttien lähettäminen, viestien lähettäminen on jotenkin niin kylmää, miksi sitä en osaa sanoa.
Minulla on monta muutakin asiaa ja tavaraa, mitkä sitkeästi kulkevat avioliiton alusta asti tänäkin päivänä, nuhruisiksikin ovat menneet, mutta en raaski hävittää.
Eipähän tarvitsekaan olla kuin päivän lehdet pöydillä, kun sekaisuuden tuntu tulee, tätähän se sinunkin sekaissu on Hurskainen;)

Tuohon kirjoitteluun ilman nikkiä en ole muistini mukaan montakaan kertaa syyllistynyt, joskus alku aikoina, kun sitä palautetta tuli roppakaupalla.
Nyt, silloin harvoin kun palstalle kirjoitan, rohkenen sen tehdä tällä tutuksi tulleella ja moneen kertaan moititulla nikilläni.

Neeassa, tuo onkin ikuinen onelma, että lahjan keksisi jokaiselle yllättäväksi, minä tänä vuonna niin tyhmän lahjan annoin, kuin euroja kirjekuoreen, mutta ei kukaan palautetta antanut kielteisenä, kai mieleinen kuitenkin on tämä tapa.

Vanha Juttutupa oli nostettu palstalle, olihan se todiste siitä, että kauan on viestejä lähetetty, oli ihan kiva lukea niistä ajoista, tosin aikaa kului.
Monta kirjoittajaa on pois, tai kirjoittavat muilla tunnuksilla, oli miten oli, kivaa joukkoa on aina mukaan tullut ja näin ehkä eteenpäinkin tapahtuu, lukuisista paheksumisista välittämättä.
Nyt vielä kerran kiitän kaikkia pirtin jatkuvuuteen vaikuttavia henkilöitä ja toivotan oikein hyvää vuotta 2018 pirtille jatkon suhteen ja palstalaisille ja jokaiselle ihmiselle maapallolla.
Sanahelinää, mutta lähtee sydämestä nämä toivotukset!

"Puhtaalta pöydältä" lumivalkoisena niin maassa kuin taivaallakin alkaa tämä vuosi.
Toivottavasti se on suotuisa merkki koko vuodelle ja koko maailmalle.

Kahvipirttiimme sopisi tulla seuraamaan miten erilaiset ihmiset ovat sopuisasti kokoontuneet tänne vuosi vuoden jälkeen.
Täällä saa olla ihminen ihmisten joukossa.

Toivotan onnellista uutta vuotta 2018
kaikille Kahvipirttiimme kotiutuneille ja reippaat eläköön-huudot ehtoisalle emännällemme Skillanille. Kantahenkilökuntana ripeästi toimivalle Kaulimelle annan taas lämpimät halaukset, ja kisulit saavat silkkiset silitykset.

Näkisittepä sen, mitä minä näen:
Häntää heiluttaen pienen pieni koira juoksuttaa pientä poikaa, joka juoksuttaa suurta koiraa!

Olihan söpö toivotus Skillanilta, ihan hellyttävä kerrassaan😊
Hymymerkinkin laitan, vaikka joku sitäkin moitti,..ei vaan ajatellut opiskelijoiden ne keksineen aikanaan, kun persoonattomat lukuaineet ei sisältänyt ollenkaan tunteita. Niinpä ilmensivät itseään pikku merkeillään :)

Kirjoittamaan patistatte kovin innokkaasti,..se kun taas on inspiksestä kiinni, ei se väkisin herää, sen tiedämme jokainen.

Minä taas suosittelen ankkimaan suurennuslamppuja vaikka, jos lukeminen on näkökyvystä kiinni? Yleensä saa parhaimmat virikkeensä antamalla aivoilleen haasteita, jotka liittyvät tämän päivän tapahtumiin.

Tietysti kaikki, mikä antaa tyydytystä olemassaolollemme on hyväksi,..olkoon sitten mistä kukin pitää, virkkauksesta ristisanatehtäviin.

Pelaaminenkin on joillekin intohimo,..sopii olla sovussa senkin tarpeen kanssa, pääasia ettei ihan taivasalle jää ruuatta 🤣🤣🤣, eipä silti,...aina on joku kiltti joka korjaa talteen, joten huoleton voi ja saa hevosetonkin olla!

Terve taas hyvällä jatkolla!

Tuntematon kiittää kahvista, Hyvää uutta vuotta

Tuli kehoitus kirjoita viesti, pistin ennen aloitusta kahvia tulemaan. Eihän täällä oikeastaan mitään tärkrää ole tapahtunut, lunta satoi aamuyöllä jotta maa on lumivalkoinen. Voidaan aloitta uusivuosi puhtaalta "pöydältä".
Senverran tässä tiedetään, soteuudistus on vielä leväällään monet muutkin hallituksen ja eduskunnan toimet keskeneräisiä, sekin tiedetään että eläkkeet näillä pienituloisimmilla säilyy melkein ennallaan. Hallitus suosii edelleen vain suurituloisia.
Työttömien asemaa heikennetään työttömiä juoksutetaan entistä useammin kyselemään löytyisikö työtä, jollet käy menetät korvauksia.
Puhutaan työllisyyden parantuneen, talouden kasvu yli 3% ,mutta kuitenkin työttömiä kaikkiaan ainakin 300000 tuhatta. Koulutuksessakin puutteita joillakin aloilla pula työntekijöistä. Halpatyövoima syrjii Suomalaisia, teettävät niitä töitä alle vähimmäispalkan, niitä on kymmenituhansia suomessa. Onhan se kumma kun hallitus toimii tekohengityksellä 5 ministeriä pienimmällä puolueella jonka kannatus on alle 2 %.
Siinä minun mielipiteitä.
Ynnämuulle siitä tapaamisesta kun kerroit tuntevasi Heikin Erkin ja Pentin, aiemmin tunsin vain Pentin, hän oli niitä Rakennusliiton työntekijöitä. Kaikki muutivat pois sieltä jokirannasta, erosivat vaimoistaan, sittemmin kaikki myös kuolleet, jo vuosia sitten.
Parempaa Uuttavuotta.

Tervehdys! Eka kerran täällä tänä vuotena.

Niin se vuosi vaihtui melko kivuttomasti. Kymmenen maissa rötkähdin yöpuulle. Kuuluihan ulkoa jotain pauketta ja väliin kunnon jysäyskin, mutta normaaliin tapaan uni tuli. Puolen yön jyskehuippuja en kuullut. Olen kouluttanut itseni siihen, että yöt ovat nukkumista varten. Se haitta tietysti on tullut, että jos tarpeen vuoksi pitäisi yöllä päivystää, niin siitä tulee ongelmia.

Työllisyyden hoitokeinot muistuttavat samaa, jota sain kokea talvella -56 kotiuduttuani armeijan palveluksesta persaukisena. Kotikuntani konttorista osoitettiin työpaikka ojan kaivuun. Epäilemäni tilanne selvisi pian. Lähes parimetriä syvää valtaojaa täytyi puskea hateloon. Maksuna oli kuutiomaksu ja todella pieni. Lähes metrisen lumen luomisesta ei maksettu - sehän ei muka ollut varsinainen työ. Viikon yritin ihan tosissani, ei siitä paljon mitään koitunut. Keräytyihän minulle tietoja: ojalla oli käynyt kymmeniä miehiä, jotkut olivat lähteneet heti, jotkut - kuten minä - olivat muutaman päivän kokeilleet. Siitä ei mitään kostunut, olipa kunto mikä tahansa. Eikä ollut tarkoituskaan, tarkoitus oli putsata rumia kortiston työttömyyslukuja. Jos työtä ei aloittanut tai lopetti hyödyttömänä, tuli kortistoon merkintä: työhaluton. Niin se tuli minullekin. Se kyllä oikaistiin runsaan viikon kuluttua, kortiston konttorissa syntyi kunnon rytäkkä kymmenien miesten avatessa suunsa, mukana olin. Näin se näyttää samaan tapaan nykyisinkin hoituvan "työllisyyden hoito." Työttömiä arvostelemassa on kyllä viisaita, jotka eivät tunne tilanteita, ei ehkä ole kokeneetkaan.

Erikoinenhan hallituksen on hallituksen tilanne, kuten Late kertoi. Rimaa hipoen se on tullut oikeusjärjestelmään sisältyvänä. Voi hyvin puhua "pelin politiikasta."

Olen huomannut oma "taantumaani." Kirjoittamaani tuppaa jäämään sanojen puutteita. Vai lieneekö vauhtini suurempi kuin taitoni. Ajatus on ollut, mutta kirjoittamani "loikkii.))" Kun edelisessä viestissäni mainitsin "palkallisen vapaapäivän" asioiden hoitoon, olisi pitänyt lisätä:"viikossa." Latelle vielä: sitä Pentin kuolemaa aikoinaan ihmettelin. Ei ikä ollut sellainen lähelläkään.

Nyt ilmeni kiirus! Täytyy pistää pillit pussiin, heippa!

Kiitos sini-sirkku uudenvuoden toivotuksesta. tunteneethan me olemme monta vuotta vaikkemme olekkaan tavannet, ne sukulaisesi jotka täällä lähellä asuvat tunnen kyllä. Yrjö Engeströmin olen tuntenut muutama vuosikymmen sitten, Venlastiina kiittää toivotuksistasi. Toivomme myös sinulle oikein hyvää Uuttavuotta.
Ynnämuulle vielä se Erkki joka oli raudoittaja, luki myöhemmin rakennusmestariksi, oudosti Erkkikin kuoli, me olimme hyviä kavereita sen ajan kuin he asuvat sillä rannalla.

Hyvää uutta vuotta kaikille kahvipirttiläisille! T. Ande2

Täällähän vilisee melkoisesti enemmän tai vähemmän tuttuja nimiä. Jokirannan asukkaista kaikki olivat mukavia, joten meillä oli paljon yhteisiä kissanristiäisiä ja muutenkin puheväleissä oltiin.
Todella läheisiä olivat Erkki ja hänen vaimonsa. Olimme eräänä kesänä heidän kanssaan parisen viikoa Bulgariassa, ja Eki oppi heti ensimmäisenä iltana bulgariaa: hyvää yötä = leka nosht. Siitä lähtien Eki aina jossakin vaiheessa iltayötä nousi pystyyn ja arveli, että eiköhän nyt olisi aika lähteä lekan nostoon.
Heidän muuttonsa muualle päin Suomea oli todella menetys meille molemmille, mutta silloin minä menetin myös elämäni parhaan työtoverin. Vaimo ja tytär muuttivat kauas, mutta Eki ei lähtenyt Helsinkiä pitemmälle, sillä hän oli jo valmistunut ja erään suuren rakennusliikkeen mestarina. Viimeisin isku oli tieto hänen kuolemastaan.

Mekin lopuksi myimme asuntomme, kun Late ei enää jaksanut toimia hallituksessa. Minä panin myynnin ehdoksi, että sen kerrostaloasunnon, joka ostetaan kotimme tilalle, on pidettävä sisällään vähintään 3H K. Kyllä se toteutui, ja lisänä oli erillinen suihkuhuone, sauna ja ihanan tilava parveke. Kun vielä lasitimme sen, siinä saattoi istua myös talviaikaan. Sillä me kai asuisimme loppuun asti, ellen minä olisi sairastunut Lukaaliimme piti kiivetä rappusia pitkin. Asunto kun oli ensimmäisessä asuinkerroksessa, Sen alapuolella sijaitsivat varastot, pesu- kuivaushuoneet ja kokoustilatkin. Hyvin se kiipeäminen minulta kävi, kun kaiteesta vedin käsiä käyttämällä apua.
Poikaystäväni vuoden 1952 tammikuusta lähtien päätti nyt heittäytyä holhoojakseni ja rupesi etsimään meille asuntoa hissitalosta. Sellainen löytyi, ja olen kai jo kertonutkin, että tullessani asuntoa katsomaan, olin eteiseen päästyäni tikahtua nauruun. Asuntomme oli ensimmäisessä kerroksessa maanpinnnan tasolla, mutta tämä on ihan oikea HISSITALO!

Lisäpisteitä tuli heti parin naapurin ensitapaamisella. He odottivat ovemme edessä ja kukkasin toivottivat meidät tervetulleksi, Pikkuhiljaa ovat kaikki naapurit osoittautuneet mukaviksi.
Täällä uskalsin alusta asti tervehtiä ihmistä kun ihmistä, ja aina vastattiin.
Se ei varmastikaan johdu siitä, että kaikki muutkin tämän talon asukkaat ovat vuokralaisia.
He vain ovat fiksuja ihmisiä!

Ja nt katsotaan, meneekö tämä läpi vai ei. Arvasin sen! "Et ole kirjautunut sisään!"
Moikka!

Huomenta, eka arkipäivä tänä vuonna ja ihan tavalliseen tapaan tuo näyttää sujuvan, mittarissa kaksi astetta lämmintä ja lumet on kaduilta aurattu, kaikki hyvin.
Muisteloilla on vuosi aloitettu pirtissäkin ja yhteisiä tuttuja löytynyt, tiedä vaikka sukulaisiksi kaikki tulisimme.
Kylpylässä näin kävi, eräs rouva löysi ensimmäisen serkkunsa samasta ryhmästä ja voitte kuvitella sitä puheen määrää, kun muistelu sai mielet viriämään, taisi tulla jo tapaamispäätös ensi kesäksi.
Maailma on yllättävän pieni.

Kiitos toivotuksista Ande2, samoin sinulle myös hyvää tätä vuotta!

Paljon muistoja on jäänyt elämään Venlastiinan mieleen, niin mukavasti niistä meille kertoilet, samoin Late ja ynnämuu.
Saman harjoittelun olen ynnämuun kanssa tehnyt, yön nukun ja päivällä yritän hereillä pysyä.
Nuo virheet mitä täällä pirtissä ilmenee, jokainen kuittaa ja ohittaa hyvin ymmärtäen;)

Tuo paukuttelu Syvärillä sitä ei toivo koskaan enää tulevaksi, kestetään nämä ilotulitukset kerran vuoteen.
Mitä noihin herranlahjoihin, mistä Hurskainen mainitsi, onni että ei enää kasvatusta, ei vastuuta, ei sitä jaksaisi.
Kylpylässä taas huomasi sitä lasten energiaa ja kun vanhemmat ei paljon huomioineet, oli vahinkoja sattua törmäyksen tiimoilta.
Se ennakkoon ajattelu vaati varovaisuutta meiltä vanhemmilta.

Minusta nuo hymiöt olisi mukavia värittämään tuntoja, mutta en osaa niitä laitta, kuten on monta muutakaan asiaa, näillä mennään.
Ylenpalttista kiitosta annatte minulle, sillä ilman muita kirjoittajia, en minäkään aamu jutusteluja laittaisi, kiitos kuuluu siis kaikille meille;)
Se, että jaksan uusia aloituksia tehdä on hyvin itsekäästi ajateltua, tulee minulle myös tällä koneella käytyä ja teidän viesteistä iloa saada.
Jatketaan sopuisaa kirjoittelua ja elämän kulun kerrontaa, sanokoot vaikka tyhmäksi jos viisampia kaipaavat.

Nyt on ruvettava päivän rutiinit suorittamaan, alkaa tämä aamu virua luvattoman pitkäksi, uni jatkuu aiempaa kauemmin aamuisin.
Toivon että arki kaikilla hyvin sujuu, viikon loppuna vielä kaksois pyhät ja sitten alkaa härkäviikot, ainoa ilon pilkku on päivan valoisuuden seuranta.
Johan se nyt on varmaan kaksi kukon askelta pidempi;) mukavaa tammikuun toista päivää kaikille.

Huomenta! Minähän se taas osuin ensimmäisenä pyrkimään Kahvipirttiin aamukahville.
Eilinen ihana talvi on yön aikana taitanut sulaa rakettien räiskeeseen ja paukkinaan. Eipä paljon näkynyt sitä muinaisten vuosien moniväristä tähtien kirjoa. Ainakin täällä tuli lapsuus mieleen.
Silloin oli sota ja joskus pelottava jyske ja ulina. Tämä nykyinen tykeillä ammuttu tähtisota on vielä pelottavampi. Tuntuu kuin jyrinä ja räjähtely olisivat nykyisin pääasia. Jos siihen osuisi myös valoja taivaalle, se olisi juhlayönä anteeksi annettavaa, kunhan vain ryskettä ja rätinää riittäisi.

Huomaan muuttuneeni saarnaajaksi. Pitäisiköhän liittyä johonkin lahkoon ja korottaa äänen siellä?
En tarkoita tällä, että kaikki johonkin uskontokuntaan tai lahkoon kuuluvat olisivat surkeaa sakkia.
Muutama vuosikymmen sitten ovikelloamme soitti mies, joka esittäytyi Jehovan todistajaksi, joka halusi keskustella uskon asioista. Minä sanoin, että mikäpäs siinä, jos hän ei ateisteja kammoa, minä kun satuin olemaan ateisti. Ei kammonnut, ja ajan mittaan meistä tuli melkein perheystävät.
Hän ei ollut leipäpappi vaan tavallinen työmies, joka palkatta kävi puhumassa uskostaan ja politiikastakin hänellä oli selkeä käsitys. Itse hän ei äänestanyt, mutta lehdistä ja tuttaviltaan hän seurasi tiiviisti sekä kunnanvaltuuston että eduskunnan toimintoja.
Tutustuimme myös hänen vaimoonsa, joka oli ihanan lämmin ja aito ihminen. Tuli mieleen, että siinä perheessä oli vakka kantensa valinnut. Vanhaa laulua lainaten: maailma sitten vieroitti pois meidät toisistaan, kun me muutimme kirkonkylään kerrostaloon. Myöhemmin yhteinen tuttava oli tietävinään heidänkin muuttaneen...

Olen hidas alkamaan ja vielä hitaampi lopettamaan.
Yritän nyt kuitenkin lopettamalla parantaa tunnelmia pirtissämme. Teillähän on onneksi vapaus hypätä tekstieni yli.
Lopettaminen kuitenkin on ainoa konsti helpottaa ranteitteni ja sorminivelteni tilannetta. sitä tosin ei lopettamallakaan paranneta.

Huomenet jälleen, näin sitä sitkeästi joka aamu tässä istuskelen ja viestiä pukkaan.
Märkää ja sohjoa, sitä on säätila, kaksi astetta lämmintä, lumi kasoja vähentelee.
Pilkille kaipaavat saavat odotella, voi hyvinkin lyhyeksi pilkkiminen jäädä.
Minä eilen pilkoin kuusen, oksia laiton astiaan ja jouluvalot kieputtelin ympärille, nyt on kaunis asetelma parvekkeella, kuusen runko jo varmaan kaatopaikalla.
Muun jouluisen sitten Loppiaiselta pois korjaan, vaikka Nuuttiinhan se ennen joulun loppui.

Minun ovellani käy myös kaksi naisihmistä kertomassa tuomio päivän lähestymisestä, hertaisia ovat ja niinpä annan heidän kertoilla.
Vuosia sitten kävi minun luonani, oikein sisällä iatahti myös Jehovan todistaja, jonka kanssa oikein ystävystyttiin, kai siinä paljon muustakin juteltiin kuin heidän uskonnostaan, ei mitenkään tuputtamalla asiaansa kertonut, nyt en aikoihin ole häntä nähnytkään.
Hyvin asiallisia ovat toisetkin olleet, mutta minulla on oma perinteinen luterilainen ajatus maailma, tosin hyvin vähän uskonto minun elämää määrää.
Sanoisin kuten Hurskainen, suora on yhteys ja uskoni myös.
Kirkoon kuuluminen ei ole tae uskovaisesta, kokemuksia on heistäkin, jotka kirkossa joka sunnuntai käyvät ehtoollisella ja arki elämässä melko hankaliksi osoittuvat.
Onhan se niinkin, että jokainen uskollaan autuaaksi tulkoon.

Hiljainen oven käynti eilen, taisi johtua siitä, että olivat sisältä oven lukinneet;)
Tulipa pakollinen tauko kirjoittajille, jospa tänään auki oven jättävät.
Minäpä jätän nyt tähän ja alan tätä oikeaa elämää jatkamaan, puuhaa on joka päivälle, eilen kirkastelin vähät hopeani ja tänään kauppaan katselemaan mitä tarjoavat.
Mukavaa keskiviikkoa teille kaikille, oikein piti katsoa, että onhan keskiviikko, nuo pyhät meinaa sekaisin laittaa;)

Hyvää Uutta vuotta Kahvimökkiin! On tätä juhlaa piisannut, menee ihan viikonpäivät sekaisin. Tervetuloa arki ja talvi. On niin pimeää ja pilvistä kun lunta ei vaan näillä tantereilla näy. Lumi antaisi valoisuutta, vaikka onhan päivä jo 15 minuuttia talvipäivän seisauksesta pidentynyt.
Aamulla aurinko nousee minuutin aikaisemmin ja illalla laskee 14 minuuttia myöhemmin; ei siis tasaisesti.
Aika kuluu kummasti vaan, viime kuun lopulla tuli 81v täyteen ja tänään juhlimme tyttäreni 60v päiviä.
Eilen luulin ensin että oma kone on hidastunut kun täällä siirtymiset viestistä toiseen eteni hitaan etanan vauhtia. Sitten helpotti kun huomasin että hitaus oli vain paikallista.
Yhdyn minäkin muiden mukana Skillania kiittämään tästä KAHVIPIRTIN huollosta. Tutuiksi ovat täällä kirjoitelleet tulleet. Tuttuja ja turvallisia leppoisia juttuja, semmoisia hyvän mielen tuottajia niitähän vanha ihminen kaipaa.
Laitanpa teille vitsin, jospa se vetäisi suupieliä ylöspäin.

Tiedättehän ansioituneen professorin Pekka Puskan ( on kansanedustajakin nykyään) ja pohjois-karjalaprojektin vuosia sitten, jonka ansiosta suomalaiset on saatu vähentämään voin syöntiä ja syömään enemmän kasviksia.

Pekka Puska oli Kuopion torilla, jossa tarkka arpojenmyyjä huomasi Puskan ja alkoi huhuilla..Ostakaas professori Puska tästä arpa; no en nyt tällä kertaa osta. Ostakaa, ostakaa vaan, nämä ovatkin oikeita rasvatohtorin arpoja. No Puska osti arvan, aukaisi sen, siinä luki EI VOITA!

Hyvä vitsi Katleijalta! Sopiva muistutus rasvatohtorin hyvistä opeista. Ai niin..huomenta tietysti!

Eilen iltapäivästä, kuten tavallisesti, pyrin Pirttiin pariinkin kertaan. Ei siitä mitään tullut. Eka kerralla viesti katosi keskén kirjoittamisen: tuli pahoittelu ja että se on "rikki! Läppärini toimi muualla, mutta ei S24:ssä. Palasin myöhemmin läppärilläni seurustelemaan ropotin kanssa. Pinkoodin kirjoitin, hyväksyntämerkki tuli, mutta jatkossa kysymys:etkö muista koodia? On se hauskaa! Samoin se, että kun painaa viestin lähetysnappia, rekisteriröinti on näkyvissä, mutta se samalla katoaa. Tulee ilmoitus: et ole kirjautunut Todentotta, enpä näytä olevan! Kyllähän se aikansa hupi menettelee, mutta voitonhan ropotti viimein vei. Oli ilmeisesti muutakin häippää. No... nyt se näyttää toimivan.

Minullahan oli aikoinaan työkaverina jehvalainen. Hyvin me tulimme toimeen, topakka työkaverihan hän olikin. Alkuun hän hieman tapaili valistustyötäkin, mutta ehdotin, että eiköhän jätetä henkimaailman asiat sivuun. Ei siitä sen koommin puhuttu. Eräs asia jäi silloin mietityttämään. Jonkun ajan kuluttua kotiovelleni ilmestyi jehovalaisia valistajia. Oliko heidän organisaationsa toiminut ja heille olisi tullut vinkki? Ehkä...käännytin heidän pois ovaltani yksisanaisesti. Enkä maininnut työkaverille sanaakaan.

Niinpä minäkin lähden "oikeata elämää jatkamaan" - SkillaNin sanoin. Pääasia olikin, että sain taas Pirttiin " pään auki." Täällä elellään lumetonta aikaa. Jatkoja teille!

Minäkin vastustin sitä hänen rasvakampanjaansa, sillä rasva on kehon tarvitsema aine toisin kuin valkoinen lisätty sokeri.
Amerikassakin on rasva usein korvattu sokerilla esim. maustetuissa jugurteissa, ja samoin ovat 'virvoitusjuomat' (voi mikä nimi!) sokerilla kyllästetty, todella epäterveellistä.

Kauppareissulle lähdössä! Moi!

Esa Juurolan mietelause: "Proosa on pihamaa - runot sen kukkia!"

Olen lukenut nuoruuteni runokirjoja viime aikoina.

Iltapäiväkahvit vetää nyt!
Hetki sitten tulin kotiin posti ja kauppareissulta, ja kupponen kahvia on lähes välttämätön rauhoittumiseeni.

Mukava on istua Kahvipirtin viihtyisään tunnelmaan, ja nauttia kaikessa rauhassa iltapäivä kupposensa.

Olinkin ottanut itseäni niskasta kiinni aamupäivällä, katsastaessani jääkaapin ja pakastimenkin antimia. No,..jäkaapin vihanneslokerossa lymyili neljännes kaalinpäästä, laatikollinen uunijuureksia ja jauheliha löytyi pakkasesta.

Siinäpä kunnon keittoainekset, vahva ja hyvä keitto niistä käristettynä syntyikin taas pariksi päiväksi.

Postissa kun käväisin K-Marketin yhteydessä, sain loput ruokatarvikkeet samalla.

Sotaveteraanin tulevat hautajaiset puhuttaa, juuri soitti nuorimmaiseni hoidettuaan yhteisen kukkatilauksemme. Eräs aikakausi on väjäämättä nyt ohi, kun Jarl siunataan kotimaan multaan.

Kiitos hyväätekevästä kahvitauosta!

Otin kanssa itseäni niskasta ja käskin kiskasta päältä kerrospeitteet. Kellon punaiset kirjaimet viilettivät jo ½-9 kun valpastuin valvomaan myöhäisen kahvinjuonnin takia.
Syöminenkin tänään jotenkin vastahankaista.

Kumman hyvin päre kesti sen puhelinjonotuksen. On hyvä että he arvioivat itse jonottamiseen menevän ajan. Tosin se ylittyi, mutta asia tuli hoidettua.
Uutta näin hirmu vanhan ajokortin uusimisessa että terveyshoitajan on ennen lääkärin vastaanottoa tarkistettava asiakkaan kunto.

Vakuutusyhtiön asiakaspalveluun, 118-neiti ei edes yrittänyt. Hän otti tietoni ja sanoi että heidän on parempi soittaa minulle päin.
Kun monessa kaupassa kävin niin päivänvalo oli jo häippässy ulkotyötä ajatellen. Ei meillä ennen joulua ollut ihan niin pimeää päivää kuin tämä oli.

Tänään sentään nettiin pääsi. Oliko eilinen häiriö ihan vaan kotimaista tekoa.? Vahvat merkit sellaiseen. Ovat kai juuri niitä himouskovaisia?
Oli oikein kurkattava välillä: lauantai on Loppiaisen arkipyhä. (nettinörtti näytti tuon helpon klikkauskikan, että tekstin keskenollen voi googlettaa)

En muista milloin olisin viimeksi niin makeasti nauranut kuin tänään!
Ei ollut mikään puujalkavitsi. Kiitos, Katleija!

Huomenta ja sää jatkaa entiseen tapaan, nyt alkaa jo todella kaivata väliin aurinkoisia päiviä, no ehkä se vielä näyttäytyy ennen kesää, sitten ainakin luulisi näin tapahtuvan.
Aika pitkäksi tuo odotus venyisi, mutta uskon, että aiemmin sen näemme, toivo elää;)
Punakynä merkkaa sanojani, mutta jätän ne vaan viestiini;)
Hyvä vitsi, tuon vastauksen saan minäkin usein,kun arvan ostan, vaikka voita en vältäkkään.
Minä vastarannan kiiski toimin ihan omin terveys säännöin, syön voita ja makeaakin, tosin sitä vähenevissä määrin nykyään, voitakin ruuan laitossa ja leipomisissa pää asiallisesti.

Ynnämuun tekstiä on nostettu palstalle, en oikein ymmärrä miksi näitä useinkin vanhoja kina ketjuja esiin nostetaan, kun muuta ei nykyisinkään paljon ole.
Asiallinen oli vietisi ei siinä mitään, mutta eikö voisi tämän päivän kirjoitukset riittää, tai otettaisiin mallia edes asiallisesta viestistä.
Tuo jatkuva arviointi palstan tilasta on turhaa, palsta näyttää siltä ja elää sillä lailla miten sen kirjoittajat haluavat ja kaiketi se väittely on suosiossa.
Arvailu siitä kuka minkin viestin on laittanut, minä en moista edes osaa, vaikka arvailla yritän ja mikä siitä sen paremmaksi tulee.
Viesti on mikä on ja sen kirjoittaja useinkin antaa itselleen oikeuden ilkeillä, vaikka säännöt toisin määrää.
Ihmisiä kaikki ollemme, joskin ajatukset eroavat ja niistä voi kertoilla rakentavastikin.

Minunkin posti on K-marketissa, samoin apteekki, asiat hoituu helpolla ja yhdellä reisulla, kun tarvetta on.
Jäähyväiset on aina surullinen tapahtuma, ainakin kun lopullinen ero on edessä, mutta näin elämä kulkee.

Minullakin pari paksua runokirjaa kirjahyllyssä, mutta eipä ole tullut niitä selattua, ei muka aika riitä, tekosyy niin kuin monen muunkin asian kohdalla.

Kehitystä kohdallasi, jos jaksoit puhelimessa odottaa hurskainen;)
Taitaa useinkin ensin sairaanhoitajalle selvitettävä tilansa ja sitten hän katsoo lääkärin vastaanotolle menoa tärkeyden, minulle lääkäri itse seuraavan kerran määräsi, kun hänen jutuillaan kävin.
Saa nähdä mitä kokeiden tulokset sitten kertoo.
Mukavampaa olisi, kun vastasoiton tekisivät, se jonottaminen maksaa puhelimessakin.

Nyt näitä päivän hommia tekemään, tännään vähän pölyjä jahtaan, vielä en joulua pois siirrä, sitten pyhien jälkeen.
Tehkää päivästänne mukava, jos ei suurempia esteitä ole, iltaan kuitenkin päästään hyvin tai vieläkin paremmin, jos ei näin käy, ilta kuitenkin tavoitetaan jollakin tapaa, heippa!

Hämärän päivän iltaa!
Sadetihkua tuloillaan oli koko päivän. Lämmintä muutama aste ja lumet ovat sulahtaneet kasoistakin. Kuivin nahoin sain sentään marketissa käydä tallustelemalla.

Saattaapihan se Hurskaisella olla hiukan perusteellisempi tarkastus ajokorttia varten. Minulle selitettiin, että kasikymppiselle on ohjeistettu tarkempi kontrolli. No... silmälääkärissä kävin ennakkoon, koska tunsin tarvetta siihen muutoinkin. Muistitutkimus tehtiin, se meni melko hyvin. Eipä siinä juuri muuta erikoista ollutkaan.

Minulla ei ole "oikolukija" käytössäni. Läppärini oli huollossa puolen vuotta sitten ja siinä yhteydessä se oikoluku katosi. Annan olla sellaisenaan. Saapihan tarkkaavaisuutta harjoitella.

Niihän tuota "ynnämuuta" on lainattu. En halua antaa selaista kuvaa, että olisin siitä saanut "herneen nenääni." Noin viisivuotta vanha tekstini, kertauksen vuoksi lukaisin. En tunne siihen tarvetta mitään peruutella tai muutella. Se siitä.

Palstan tilannehan näyttää olevan usein esillä. Väittelyt tietysti voivat ainakin osaa kirjoittajista kiinnostaa. Minusta ei mukava lähtökohta ole se, että asennoituu ja hakemalla hakee väittelyjä ja kaivautuu jo etukäteen kuoppiinsa. Koska erilaisia näkemyksiä tietysti on, keskustelua voisi tulla "luontevastikin," asioihin liittyen. No..ei minusta ole"oppimestariksi:))"

Hyvää illan jatkoa kohti uusia päiviä ja uusia uutisia! Hei vaan! (tuli ropottitesti!)

En minä laskisi kuka soittelee, ihmiset on siinäkin niin erilaisia. Tavaksikin muuttuu jonkun yhteydenpito, totutaan siihen. että se toinen pitää yhteyttä.

Oma siskoni oli juuri sellainen, huolestui hirveästi jos ei kuullut minusta, mutta kynnys soittaa oli kai melko korkea!

Matkusta ihmeessä kotimaahasi sukuloimaan,kun ovat kutsuneet! Niin tekisin itse, jos mieli tekee heitä tvata!
PS.
Tässä laittelen pakettiin polvenkorkuisia taidevillasukkia Honkakuvioisia,... 85 vuotiaalle miniäni äidille, jonka synttäreitä vietämme Hyvinkäällä huomenna.

Kun mökkikausi jälleen alkaa
pässinpökkimät vedä silloin jalkaan.

Tuolla värssyllä onnittelen, heippa

Taas uusi aamu päiväksi kehittymässä, kaksiastetta lämmintä, ei talvelta tunnu.
Lunta kuitenkin on, vaikka monella lavalla niitä pois siirtävätkin, hintavaa hommaa sekin, työtä kumminkin alan ihmisille.
Aina sitä jotakin hyvää löytyy joka asiasta, kun aikansa pyörittelee;)

Sini-sirkku jaksat kaikkia muistaa, sukulaissuhteet kunnossa ja hyvän lahjan annatkin, lämpimin varpain tauditkin voittaa.
Minulla aina kotona ollessa villasukat jalassa, uskon vahvasti flunssan tällä keinoin minut kiertävän ja olokin on mukavaa.
Noin se koettelee ihmistä moninaisin vaivoin, kunpa muistaisi terveenä ollessa kiitollisin mielin elää ja olla.

Jo olisi aika sukulaisiasi nähdä teretule, nopsaan se matka lentäen sujuu, jos ei laivan kautta jaksa lähteä.
Tyttären poika perheineen juuri jouluksi tänne lensi.
Eihän sitä tarvitse aina miettiä kenen vuori soittaa, vaikka eihän kiva jos vain yhdeltä puolin näin tapahtuu, no muistivathan joulukorteilla.

Väittely on ok, kuten ynnämuu myös totesit, mutta kun se ei pysy asiallisella pohjalla, vaan alkaa herjauksiin mennä, hohto keskustelusta katoaa.
Asia on ydin ja siitä mielipiteet tulisi muodostaa, mutta melkein joka ketjussa henkilökohtaisuuksiin mennään, loukaten tahallaan tuiki tuntemattomia ihmisiä, se vie halun osallistua.
Varmaan monella on hankalaa oikeassa elämässä ja kaiketi helppo tänne purkaa mielipahaansa, miten Leino sanoikaan runossaan, jotenkin näin," paha ei kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista".
Pitäisi varmaan jokaisen omalta kohdaltaan asiat miettiä, ajatella toisen kohtaa ja tunteita, ryöpytystä ilmoille laittaessaan.
Oppimestariksi en minäkään pyri, kumpahan yritän ajatuksia herätellä.

Aika kuluu nopsaan, ei meinaa mukaan ehtiä, siinä ne pian Hurskaisen velatkin saataviksi muuttuu;)
Huono tuuri sinun korvauksien kanssa, muistelen ettei silmälasieni ikää kyselty, kun korvauksen sain, ehkä eri vakuutuksilla erilaiset käytännöt.
Voi olla, että on muuttunutkin korvauskohteet, kuka niitä sääntöjä, mitkä niin pienellä vielä ovat jaksaa kahlata.
Eipä taida se "orsi" ruokailupaikka olla.

Perjantai päivä se on mitä nyt aloitellaan ja huomenna Loppiainen, rääppiäisvieraita tulossa joten on kauppaan lähdettävä,, jotain vielä puuttuu tarjottavista.
Etsin ohuen ohuita salvetteja , mutta eipä täältä tunnu löytyvän, vain paksuja joilla ei kattausta saa kauniiksi, ei auta, onkohan niiden tuoni lopetettu?
Vettä sataa ei mieli ulos tee, mutta mentävä on, leppoisaa päivää ja pyhän odotusta.

Joulun aika lähenee loppuaan, vielä loppiaisen yli minäkin kuusta pidän , koska ei karise vielä. Ledvalot saavat olla tammikuun lopulle ulkona pimeyttä puhkomassa, luntakaan ei vielä ole. Tosin nyt on ennustettu kylmenevää tännekin. Koululaisten kanssa kävimme alpakkatilalla, lystikkäitä villavia kamelisukuun kuuluvia eläimiä ihailemassa ja paijailemassa. Vikunjalle ja laamalle ovat sukua, täällä Etelä-Suomessa on jo monta tilaa, joilla myydään myös villaa, lankoja ja valmiita tuotteita. Alpakan villa on ihanan lämmintä ja pehmeää, siitä puuttuu lampaalle ominainen rasva, joten sopii herkkäihoisillekin. Olen muutamat yösukat neulonut lahjoiksi alpakkalangasta , ovat kuulemma suloiset siinä tehtävässä.

Hauska sana tuo salvetti, servetti tai servietti taitavat olla yleisempiä lautasliinaa tarkoittavia. Vai onko salvetti juuri tuollainen henkäyksen ohut , jonka sai asteltua kahvikuin korvaan kuin pörheäksi ruusukkeeksi ? Enpäole minäkään kaupoissa nähnyt, ehkä netistä tilaamalla löytyisi. Niissä oli usein hempeitä kukkakuvioita ja nirkkoreunat, sopivat hyvin ohuiden vanhojen kahvikuppien seuraksi. Minulle kerääntyi niitä paljon silloin, kun harrastin decoupage-askartelua, joka tarkoittaa ohuiden kuvien siirtämistä esineiden pintaan lakan avulla. Koristelin enimmäkseen pahvirasioita, lastukoreja, pääsiäismunia ja mitä kaikkea tulikaan näprättyä. Pihistin aina kahvikutsuilla kiinnostavia serviettejä ja tutut tiesivät askartelustani, tarjosivat niitä. Siihen kelpasi myös tavallisen kaksinkertaisen lautasliinan kuviollinen ohut päällysosa, josta leikkasin tarkasti kuviot irti. Joskus olen käyttänyt kahvikupin seuraksi vain päällistä, se asettuu kauniisti.
Kaikkea höpsöä minäkin olen puuhaillut ja tein niitä myyjäisiinkin. :)

Uusi vuosi ja uudet kujeet, sanotaan. Pitäydyn vanhoissa hyviksi koetuissa liikuntamuodoissa, käyn lavis-tanssiryhmässä ja uimassa sekä vesijumpassa kylpylän lämpimässä altaassa. Sain lahjaksi kuntosalikortin, tämän ikäisille suositellaan lihaskunnon monipuolista treenausta ja tasapainoharjoittelua. Joskus olen kokeillut, mutten ole innostunut, tuntuu pakerrukselta ja ähellykseltä. Mutta kaipa se palkitsevaa on, ehkäisee kaatumisiakin. Käsipainot minulla on lankakorissa sohvan vieressä, niitä nostelen telkkaria katsoessa.

Mukavaisia päiviä !

Hyvää loppiaisaattoa Kahvipirttiin!

Kylläpä meni aikaa aamusta tänne saakka ostoksilla, sillä paljon oli tarjottavaa valittava ja lisäksi tuttuja näin paljon, ja juttelutuokioita tuli aina välillä.

Joku ystäväni päivitteli alituista sadetta ja kertoi, että vettä alkaa olla jo joissakin taloissa, jotka ovat lähellä rantaa liikaakin, 'hulevesi' ja sen pois tontilta saanti alkaa jo aiheuttaa ongelmia.
Muistelimmekin, että tämähän on vanhaa merenpohjaa, Litorinameri oli sitä ennen Ancylusjärvi.
Kotiin tultuani piti oikein tarkistaa, muistinko oikein tuon 8000 vuotta sitten. Lainaan vähän sieltä.

Ancylusjärvi – Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ancylusjärvi
"Tällöin Ancylusjärvi muuttui Litorinamereksi. Tätä siirtymää noin 9 000–8 000 vuotta sitten kutsutaan joskus Mastogloiamereksi.
Monet Suomen nykyistä järvistä syntyivät, kun Ancylusjärvestä Ancylusvaiheen loppupuolella kuroutui lahtia irti omiksi järvikseen maan edelleen kohotessa.

Entisiä Ancylusjärven lahtia ovat esimerkiksi Saimaa, Oulujärvi, Näsijärvi, Vanajavesi ja Päijänne. Tällöin myös esimerkiksi saimaannorppa jäi erilleen Itämeren altaassa olevasta kantapopulaatiostaan ja alkoi kehittyä itsenäisesti."

Sadetta on viime aikoina saatu. - "Mutta aurinko nousi taas jälleen, kevät koitti taas kukkasineen..."

https://www.youtube.com/watch?v=kYbW7rMq7Y4

Luonto sääävaihteluineen on ollut niin erikoinen viime vuoden loppukesästä alkaen että ihmetellä saa; ensin viljelijäyrittäjille osalla maata tuli kato.
Nyt perään Pohjois-Karjala-Kainuu alueilla lumituhot sähkölinjoille yhä jatkuvat. Kerrottiin, etteivät vanhat ihmiset valua lähtä sähköevakkoon.
Karjatilallisetkin isoissa vaikeuksissa. Lypsytilan isäntä kertoi että sähköt saatiin vähäksi aikaa kun taas pimeni. Jopa armeijan kalustoa miehineen on pyydetty apuun.

Joko ne SkillaNin alueillakin sähkönjakelut reistta kun on ensin runsaita nuoskalumisateita ennustaneet ja sitten ilma pakastuu?
Siinä se minunkin päivä kului. Apua tarvitsisin, mutta ei ole näillä kulmilla, näillä kapeilla tuttavuuksilla ketään talkootöihin pyydettävää miestä.

Vähän päivässä, enemmän viikossa on se iänikuinen sapluuna tässäkin. Rakennan vaatimatonta katostani vaikka koko talven. Jaksellaan!!

Lunta ei täällä meidänkylän meillä ole nimeksikään, mittari näytti päivälla 4, vettä vähän tihutteli kun kauppareissulla kävin.
Ensin olin kirjakaupassa, löysinkin hakemani sellaisen seinäkalenterin jossa on tasku joka kuukaudelle, siihen on helppo laittaa ylös kaikki menemiset ja säilyttää ilmoitukset, se roikkuu aina seinällä samassa paikassa.
Kotiinpäin tullessa kävin apteekissa, ostin sata pilleriä.
Apteekin yläkerrassa on K-supermarket sieltä jotain puuttuvia mitä tässä Loppiaisen aikana tarvitaan.
Kyllä tuo joulukuusi meilläkin säilyy vielä paripäivää. sellainen vähän toistametriä pitkä on säilynyt tosihyvin. Kasteltu päivittäin, on kyllä aika juoppo, ei neulasen neulasta pudonnut.
Eipä tuota päivän pitenemistä ole huomannut, päivä oli hämärä ja nyt jo pimeä ilta.
Onhan tuo joskus valoisampikin aika tulossa, kyllä sen jo kuukauden kuluttua huomaa.
On tää kumma laitos, muutama minuutti ja kirjautuminen häipyy.

Hurskainen kirjoittelee, että vanhat ihmiset eivät ole halukkaita sähköevakkoon. Kyllä varmaan sellaiset ihmiset pyristelee vastaan, joilla syrjäkulmilla on tietoa ja kokemusta sähköttömänä elämisestä. Muutos vain on vienyt vanhasta tavasta valmiudet. Minun nuoruuden aikaiselle kotikulmallani ei ole koskaan sähköjä tullut. On siellä silti enemmän kuin 100 vuotta asuttu. Tosin sieltä muutti kyllä vakiasukkaat pois, viimeiset n. 2000 v.

Hyvä elämänohjehan Hurskaisella onkin: vähän päivässä, enemmän viikossa! Jospa saisit jonkun talkoisiin vaikka juttuseuran verukkeella. Vai veisikö se loputkin työtehot? Täällä kerrostalossa pollotellessa ei ole katosten rakentelupuuhia. En kyllä kaipaakaan, hyvä kun pelkät huoltohommansa saa hoidettua. Tuleehan sitä jotain vouhotusharrastusta rusnattua. Aluksi ajankulun vuoksi, mutta sittenpä voikin saada aikaan ihan kiireenkin. Niinkuin tänäänkin...voi kiireet kyllä jättää lepäämäänkin. Tuotantovavoitteita ei ole.

Vaan nytpä päivän kiireet on poistettava ja eikön pian unikin maistune. Hyvää jatkoa!

Maailma ei kysy, haluammeko samaa kuin viime vuonna. Uutena vuotena tulee tv:stä ihana lyhytpätkä vuosien takaa "Illallinen yhdelle", ja siinä tehdään kaikki kuten aikaisemminkin. Vuosien takaiset osallistujat jo manan majoilla, jäljellä vain kreivitär ja hovimestari, mutta perinteitä kunnioitetaan, kuten aina ennenkin.
Samaan tapaan tuntuu menevän omakin elämä: joulut vietetään kuten aina ennenkin, monet käyvät tilaisuudessa, joista ei voi jäädä pois, "sillä siitä minun jouluni alkaa".
Käydään sytyttämässä kynttilät menneille polville, etsitään lapsuuden aikaisen joulukoristeet taas esiin jne.
Muistellaan entisiä ihania joulun aikoja, kun lunta piisasi, oli pakkasta ja talvi. Nyt ollaan loskassa ja vesisateessa.
Maailma senkun porskuttaa etiäpäin, on joulu tai juhannus. Vuosi sitten oli muistiinpanojeni mukaan - 25 ja lumikinokset. Tyhjensin pakastimen ja sain ruuat pysymään jäässä kun nostelin ne kuistille pakkaseen. Tänään on 5!
Loppiaisena joulu jää taaksepäin, härkäviikot alkavat.
Ja nyt niistä on tehty Tipaton Tammikuu.
Kaikkea ne keksii.

Noinhan se menee kuin Makariina kirjoittelee. Eipä oikeastaan mitään sanomista minullakaan ole kun vilkaisin pirtin ovelle, huomasin ettei kukan ole käynyt, mutta oli kuitenkin.
Kirjauduin, ajattelin onko jokin vika kun tyhjää näytti.
Samanlainen ilma kuin eilenkin harmaa pilvinen ja kostea 4 täällä.
Loppiainen meneillään.

Heräsin tänään mitä aurinkoisimpaan talvipäivään. Kurasta tai märästä ei ollut tietoakaan. Tiet. pellot ja jopa marketin pihakin loistivat kilpaa kuin ottaakseen mittaa siitä, missä on upein aamu.

Ihan vapaaehtoisesti tuntuu sydän sykkivän iloa. Muutama reippailija on marssinut joko sinne, tänne tai pois.
Petikaverinikin heräsi ihastelemaan tämän vuoden ihaninta päivää ja napostelemaan aamupalaa.
Minun "menuni" käsittää tummahkoa leipää, jonka päällä on reilusti sinihomejuustoa ja kinkku- tai makkaraviipale sekä tomaattia.
On aivan sama onko "ruokalistani" aamiaiselle, lounaalle tai illalliselle. Tärkeintä on, että sen kanssa saa myös riittävästi kaffeeta! Olen varsinainen kahvikissa, ja se taas johtunee syntyperästäni. Olen leijona. Siis kissaeläin.

Tuli mieleeni , että esikoisemme ollessa kai kolmevuotias, juttelimme sisareni kanssa horoskoopeista,
Poika kuunteli vieressä ja kysyi siskoltani tämä horoskooppia. Sisareni kertoi olevansa vesimies.
Poika purskahti nauruun ja hihkui, että Sirkka-täti onkin MIÄS, MIäs, MIäs!
Poika erehtyi kysymään omaa horoskooppiaan, joka oli neitsyt.
Tuli hetken synkeä hiljaisuus, jonka jälkeen poika esitti sisarelleni, että he voisivat vaihtaa horoskooppimerkkejään. Sisareni oli hetken harkitsevinaan ja suostui sitten.
Pojastani tuli maailman ainoa syyskuussa syntynyt vesimies ja sisarestani helmikuussa syntynyt neitsyt.

Nyt lopettelen kirjahteluni ja karjahteluni tähän.
Kaunista talvipäivää toivotellen:
Puskasuleima

Jokos kaikki on kahvipirtin hylännyt.