Luotsoveneen kaatuminen

8.12.2017 tapahtui Emäsalon eteläpuolella ikivä onnettomuus jossa 15m pitkä luotsivene kaatui ympäri ja veneen sisällä olleet luotsiveneen hoitajat kumpikin kuolivat. Osanottoni omaisille, kuolleiden ystäville ja työkavereille. Todella surullinen ja ikävä tapahtuma.

Heräsi kuitenkin ihmetys. Miten ihmeessä luotsivene voi kaatua eilisessä keilissä (aallokko noin 2 m, etelätuuli 12.13 m/s). Mutta onko vene kaatunut jäätyään esim. luotsattavan laivan alle. Antanut leetä ja sortanut, jolloin luotisveneeseen kohdistunut sivuttaisuuntainen virtaus on kaatanut sen kun se on nojannut laivan kylkeen. Vertaa vuoden 2000 läheltä piti tapahtuma Harmajan eteläpuolella vastaavassa tilanteessa, jossa luotsikutteri oli todella lähellä kaatumista.

Toinen kysymys on, millaiset mahollisuudet on pelastua luotsiveneen ohjaamosta kun vene on kaatunut. Onko edes mahdollista saada ovea auki veden paineen takia? Paine ei ole suuri, mutta se kohdituu koko oveen eli suureen pinta-alaan. Ja mitä sitten jos oven saa auki. Pääseekö hytistä ulos ennen kuin vene on täyttynyt vedestä ja on uppoaa kohti pohjaa. Paikalla lienee hyvin syvää noin 40-50 metriä.
302107
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Ei pitäisi jossitella, mutta mielestäni pelastajien ei olisi pitänyt yrittää veneen kääntöä, vaan leikata pohjaan tai kylkeen reikä, ja yrittää mennä veneeseen sitä kautta.

Voihan se olla että luotsikuskit oli jo kuolleet kääntövaiheessa, mutta on mahdolista että hukkuivat vasta sitten, kun alus upposi.

Äänestä
  • Eivätköhän pelastajat kolistelleet kaatunutta venettä kääntöä valmistellessaan, joten jos kuskit olisivat olleet hengissä, niin olisivat kyllä hakanneet runkoa jollakin.

    Äänestä

  • Jos tuon kokoiseen veneeseen leikkaa pohjaan reijän, niin ilma pakenee samantien pois ja lopputulos on sama. Toisaalta veneen uppoaminen kääntöyriyksessä kertoo siitä, että joitain luukkuja on täytynyt olla auki kannella tai hytissä ja ilma on karannut niistä ja vene täyttynyt ja uponnut. Veikkaisin, että haettavaa luotsia varten, joku luukku on olllut valmiiksi auki ja vettä on päässyt kelissä riittävästi sisää ja vakaus on menetetty.

    Ihmettelin kääntöyrityksen valmisteluja kun ei valmistauduttu uppoamismahdollisuuteen mitenkään. Muutamalla ilmapussilla vene olisimpidetty pinnalla. Mahtoivatko sukeltajat käydä ensiksi katsomassa kääntyneen veneen ohjaamossa ennen käännön alotusta vai olivatko olosuhteet siihen liian vaaralliset?

    Äänestä

  • ohoupposi kirjoitti:

    Jos tuon kokoiseen veneeseen leikkaa pohjaan reijän, niin ilma pakenee samantien pois ja lopputulos on sama. Toisaalta veneen uppoaminen kääntöyriyksessä kertoo siitä, että joitain luukkuja on täytynyt olla auki kannella tai hytissä ja ilma on karannut niistä ja vene täyttynyt ja uponnut. Veikkaisin, että haettavaa luotsia varten, joku luukku on olllut valmiiksi auki ja vettä on päässyt kelissä riittävästi sisää ja vakaus on menetetty.

    Ihmettelin kääntöyrityksen valmisteluja kun ei valmistauduttu uppoamismahdollisuuteen mitenkään. Muutamalla ilmapussilla vene olisimpidetty pinnalla. Mahtoivatko sukeltajat käydä ensiksi katsomassa kääntyneen veneen ohjaamossa ennen käännön alotusta vai olivatko olosuhteet siihen liian vaaralliset?

    Suomessa on aika heikot välineet pelastamiseen. Öljy ja sotilasvaltioilla ajan mukainen kalusto ja määrältään runsas. Vaikea tehdä vaikeissa olosuhteissa mitään järkevää. Pelkästään ylimääräisten helikopteri miehistöjen saanti kokoon on vaikeeta.

    Äänestä

  • Helikopteritkin Suomella on roskaa. Ensin ostettiin poliittisista syistä sosialistisesta unionista surkeita pelejä joilla ei pystynyt vinssaamaan kahta ihmistä yhtäaikaa koneeseen. Kun se unioni kaatui niin ostettiin poliittisista syistä toisesta unionista keskeneräistä roskaa jossa 4/5 koneista on rikki tai huollossa ja kriittiset varaosat tulee Etelä-Euroopassa puolessa vuodessa jos tulevat. Näillä pitäisi sitten muka sotiakin. Paljon halvemmalla olisi saanut paljon parempia ja luotettavampia monissa sodissa ja kriiseissä koeteltuja jenkkikoneita ja varaosia vuosien tarpeisiin.

    Äänestä

  • KiitosEULipponen kirjoitti:

    Helikopteritkin Suomella on roskaa. Ensin ostettiin poliittisista syistä sosialistisesta unionista surkeita pelejä joilla ei pystynyt vinssaamaan kahta ihmistä yhtäaikaa koneeseen. Kun se unioni kaatui niin ostettiin poliittisista syistä toisesta unionista keskeneräistä roskaa jossa 4/5 koneista on rikki tai huollossa ja kriittiset varaosat tulee Etelä-Euroopassa puolessa vuodessa jos tulevat. Näillä pitäisi sitten muka sotiakin. Paljon halvemmalla olisi saanut paljon parempia ja luotettavampia monissa sodissa ja kriiseissä koeteltuja jenkkikoneita ja varaosia vuosien tarpeisiin.

    "Kun se unioni kaatui niin ostettiin poliittisista syistä toisesta unionista keskeneräistä roskaa jossa 4/5 koneista on rikki tai huollossa ja kriittiset varaosat tulee Etelä-Euroopassa puolessa vuodessa jos tulevat"

    Sulla on ihan väärää tietoa. Nykyiset meripelastuskopterit AS332 / H215 on alun perin suunniteltu 1980-luvulla eli niiden lastentaudit on mennyttä aikaa ja varaosia saa. Toki kopterivalmistaja on tekniikkaa päivittänyt ja se on viimeistä huutoa meripelastukseen. AB/B 412 kopereita on enää Rovaniemellä sen alueen meripelastuksessa. Nekin on hyviä ja toimintavarmoja työjuhtia, ei kärsi lasten taudeista ja varaosasaannista.

    Suomessa ensi sijainen meripelastaja on Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue:

    http://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto

    Äänestä

  • ohoupposi kirjoitti:

    Jos tuon kokoiseen veneeseen leikkaa pohjaan reijän, niin ilma pakenee samantien pois ja lopputulos on sama. Toisaalta veneen uppoaminen kääntöyriyksessä kertoo siitä, että joitain luukkuja on täytynyt olla auki kannella tai hytissä ja ilma on karannut niistä ja vene täyttynyt ja uponnut. Veikkaisin, että haettavaa luotsia varten, joku luukku on olllut valmiiksi auki ja vettä on päässyt kelissä riittävästi sisää ja vakaus on menetetty.

    Ihmettelin kääntöyrityksen valmisteluja kun ei valmistauduttu uppoamismahdollisuuteen mitenkään. Muutamalla ilmapussilla vene olisimpidetty pinnalla. Mahtoivatko sukeltajat käydä ensiksi katsomassa kääntyneen veneen ohjaamossa ennen käännön alotusta vai olivatko olosuhteet siihen liian vaaralliset?

    Mistähän sellainen ilmapussi joka 15 tonnin aluksen pitää pinnalla olisi tuohon hätään saatu? Niillä välineilä mennään mitä on käytössä.

    Äänestä

  • RealiteettiPelastuksessa kirjoitti:

    Mistähän sellainen ilmapussi joka 15 tonnin aluksen pitää pinnalla olisi tuohon hätään saatu? Niillä välineilä mennään mitä on käytössä.

    Niillä välineillä tosiaankin mennään, mutta miksei tarvitavia välineitä ole. Kyseiset nostopussit ovat varsin pienikokoisia ja helposti säilytettäviä, joten niitä voi helposti kuljettaa pelastusaluksissa mukanaan.
    Miksi ylipäätänsä yritetiin kääntää venettä joka kelluu vakaasti pinnalla? Ei ole kovinkaan vaikeaa päätellä, että käänettäessä alus uppoaa.

    Äänestä

  • ohoupposi kirjoitti:

    Niillä välineillä tosiaankin mennään, mutta miksei tarvitavia välineitä ole. Kyseiset nostopussit ovat varsin pienikokoisia ja helposti säilytettäviä, joten niitä voi helposti kuljettaa pelastusaluksissa mukanaan.
    Miksi ylipäätänsä yritetiin kääntää venettä joka kelluu vakaasti pinnalla? Ei ole kovinkaan vaikeaa päätellä, että käänettäessä alus uppoaa.

    "Kyseiset nostopussit ovat varsin pienikokoisia ja helposti säilytettäviä,"

    Johan taas höpöjä puhut.

    Mulla on 100 kg:n nostosäkki eikä se todellakaan mikään pieni ole. Saati että säkkien pitäisi olla 10000 kg kantavia. Materiaalin kesävyyden ja paksuuden takia aika painaviakin. Ja ne tarvitevat sakkelitja nostolinat jotka mysö vie tilaa (pituus liinoillaa pitänee olla vähintään 10 m) ja nekin painaa.

    Mistä sen tietä että vene uppoaa kääntöyrityksessä? Mikä sen upottaisi kääntöyrityksen takia, ellei ikkuna tms. hajoa. Ei se muuten uppoa.

    Kauanko L242 olisi pitänyt siinä kelissä olla väärinpäin? Päivän vai kaksi?

    Olisiko sukeltaminen kyseiseen veneeseen ollut noissa olosuhteissa työturvallista? Kuinka olisit sen toteuttanut?

    Mitä itse olisit meripelasusjohtajana tehnyt?

    Äänestä

  • KysymyksäLisää kirjoitti:

    "Kyseiset nostopussit ovat varsin pienikokoisia ja helposti säilytettäviä,"

    Johan taas höpöjä puhut.

    Mulla on 100 kg:n nostosäkki eikä se todellakaan mikään pieni ole. Saati että säkkien pitäisi olla 10000 kg kantavia. Materiaalin kesävyyden ja paksuuden takia aika painaviakin. Ja ne tarvitevat sakkelitja nostolinat jotka mysö vie tilaa (pituus liinoillaa pitänee olla vähintään 10 m) ja nekin painaa.

    Mistä sen tietä että vene uppoaa kääntöyrityksessä? Mikä sen upottaisi kääntöyrityksen takia, ellei ikkuna tms. hajoa. Ei se muuten uppoa.

    Kauanko L242 olisi pitänyt siinä kelissä olla väärinpäin? Päivän vai kaksi?

    Olisiko sukeltaminen kyseiseen veneeseen ollut noissa olosuhteissa työturvallista? Kuinka olisit sen toteuttanut?

    Mitä itse olisit meripelasusjohtajana tehnyt?

    En oikein tiedä puhummeko samasta asiasta. Esim. 5 tonnin suljettu nostosäkki painaa noin 80kg ja vie tyhjänä rullalle käärittynä tilaa noin 50cmx 150cm. Pari mahtuu hyvin pelastusveneen kyytiin ja vakiovarustukseen, jos näin halutaan.
    Jos umpihylillinen vene kaatuu, niin melkein kaikissa tilanteissa sisätiloihin on päässyt vettä ja vakaus on menetetty. Kun vene kelluu sitten pohjan ilmatilan varassa ja sitä lähdetään kääntämään, niin ilmatila yleensä tyhjenee siitä samasta aukosta, josta vettä oli aikaisemmin päässyt sisään ja vene uppoaa. Nurin päin kääntynyt vene kelluu pohjan ilmatilan varassa lähes ikuisesti. Jos pohja ei olisi tiivis, ei vene kelluisi edes oikein päin ollessaan.
    Itse olisin vakavoinut veneen kahden veneen väliin ja käyttänyt laivaa suojana. Näin yritettinkin tehdä, mutta valmisteluvaiheessa kiinnnityslina katkesi. Sukeltajat olivat tätä ennen hytin ikkunoista yrittäneet tutkia sisätiloja ja merenkäynnin takia sisälle ei voitu mennä. Koska vakavoitiyritys onnistui päätettiin yrittää veneen kääntämistä. Mitään kiirettä ei tässä vaihessa enää ollut. Itse en olisi yrittänyt kääntämistä myrskyävällä merelle varsinkaan puutteellisella kalustolla. Mahdollisesti olisin työntänyt paineilmaa sisää lisätäkseni kelluvuutta ja odottanut parempaa kalustoa.

    Äänestä

Aloittaja, kertoisitko pikkutarkasti kaiken tapahtumaan liittyvän, kiitos!

Äänestä
  • KVG, Pikkutarkkoja tapahtumia ei tiedetä. Sehän tässä hämmentää, että millä helvetillä luotettava luotsivene kääntyy näinkin normaaleissa tuuliolosuhteissa.

    Äänestä

  • Hämmennyssuuri kirjoitti:

    KVG, Pikkutarkkoja tapahtumia ei tiedetä. Sehän tässä hämmentää, että millä helvetillä luotettava luotsivene kääntyy näinkin normaaleissa tuuliolosuhteissa.

    Olisko ollut alla sukellusvene?

    Äänestä

Harmi on suuri. Kun katsoo tuota venettä, niin kovin näyttää yläpainoiselta.

Äänestä
  • Miltäs susta näyttää risteilyalus?

    Äänestä


  • Yläpainoisuutta ei voi ulkopuolta katsomalla nähdä, se täytyy laskemalla selvittää.
    Vesitiiviin ylärakenteen korkeus suurentaa merkittävästi sitä kallistuskulmaa, josta alus ei enää oikene. Jopa aina 180 asteeseen asti. Jos ylärakennne ei ole vesitiivisvoi tilanne olla toinen.
    Jos aluksessa on vapaata nestepintaa pitää sen olla mahdollisimman alhaalla pohjaa vasten. Se parantaa merkittävästi aluksen kykyä oieta 180 asteen kallistumasta takaisin lähes oikein päin.

    Äänestä

Alkolukko pakolliseksi laivoissa.

Äänestä
  • Ja miten kommenttisi liittyy ko. onnettomuuteen?

    Äänestä

Onko tuollainen pyöreä, melkein u-mallinen pohja paljonkin vakaampi kuin muualla käytetty jyrkkä v, jonka palteet kaartuvat jopa ulospäin?

Äänestä
  • Pyöreä U-mallinen perän pohja on kantavampi jolloin siitä saa puoliliukuvan, ts. liukukynnystä ei ole vaan vene kulkee kaikkia nopeuksia melko samassa asennossa. Siitä on ainakin hyöytä kelissä kun voi ajaa niitä runkonopeuden ja plaanin välissä olevia nopeuksia joilla liukuva kulkee keula pystyssä. Haittana tietenkin että isoissa nopeuksissa se on kovempi kuin jyrkkä V.

    Äänestä

  • jyrkkäuu kirjoitti:

    Pyöreä U-mallinen perän pohja on kantavampi jolloin siitä saa puoliliukuvan, ts. liukukynnystä ei ole vaan vene kulkee kaikkia nopeuksia melko samassa asennossa. Siitä on ainakin hyöytä kelissä kun voi ajaa niitä runkonopeuden ja plaanin välissä olevia nopeuksia joilla liukuva kulkee keula pystyssä. Haittana tietenkin että isoissa nopeuksissa se on kovempi kuin jyrkkä V.

    Kiinnitin huomiota lähinnä keulan malliin. Kuvissa se näyttää pyöreältä verrattuna moniin merellä liikkuviin nopeisiin veneisiin.

    Saman valmistajan muissa veneissä näkyy ulospäin kaartuvat palteet keulassa.

    Äänestä

  • jyrkkäuu kirjoitti:

    Pyöreä U-mallinen perän pohja on kantavampi jolloin siitä saa puoliliukuvan, ts. liukukynnystä ei ole vaan vene kulkee kaikkia nopeuksia melko samassa asennossa. Siitä on ainakin hyöytä kelissä kun voi ajaa niitä runkonopeuden ja plaanin välissä olevia nopeuksia joilla liukuva kulkee keula pystyssä. Haittana tietenkin että isoissa nopeuksissa se on kovempi kuin jyrkkä V.

    Väitteillesi ei vain löydy yhtään fysiikan lakeihin perustuvaa pohjaa. U- ja V-pohjan ero on siinä, että toisessa on pyöreät palteet, toisessa ei. Muut erot ovat sitten aika häilyviä ja tapauskohtaisia, ja perustuvat yleistyksiin. Joka tapauksessa ei löydy pohjaa väitteelle, että U-Pohja olisi mitenkään vakaampi kuin V-pohja.

    Äänestä

  • uujavee kirjoitti:

    Väitteillesi ei vain löydy yhtään fysiikan lakeihin perustuvaa pohjaa. U- ja V-pohjan ero on siinä, että toisessa on pyöreät palteet, toisessa ei. Muut erot ovat sitten aika häilyviä ja tapauskohtaisia, ja perustuvat yleistyksiin. Joka tapauksessa ei löydy pohjaa väitteelle, että U-Pohja olisi mitenkään vakaampi kuin V-pohja.

    Tuossa kelissä ( 10 - 13m/s ) ei pohjan muodolla ole tapauksen kanssa mitään merkitystä , 15m pitkän veneen kaatumiseen. Syy on ihan jossain muualla.

    Äänestä

  • uujavee kirjoitti:

    Väitteillesi ei vain löydy yhtään fysiikan lakeihin perustuvaa pohjaa. U- ja V-pohjan ero on siinä, että toisessa on pyöreät palteet, toisessa ei. Muut erot ovat sitten aika häilyviä ja tapauskohtaisia, ja perustuvat yleistyksiin. Joka tapauksessa ei löydy pohjaa väitteelle, että U-Pohja olisi mitenkään vakaampi kuin V-pohja.

    Entä, kun löytyy vielä pyöreä pohja suorilla palteilla, onko se pahasta... keula syvällä ja pysty, on oikea aallon halkaisija

    Äänestä

https://www.youtube.com/watch?v=eCoYeAgui6E&sns=em
Vaikka kyseessä ei ole sama alus, pääpiirteittäin kuitenkin melkolailla vastaava.

Vahva epäilykseni on että jostain syystä on vettä päässyt rakenteisiin ja tämä on heikentänyt vakavuutta siten että oikaiseva momenttivarsi ei ole enää ollut riittävä ja alus on jäänyt ylösalaisin.

Miksi vettä on päässyt, syitä voi olla useita.

Ja uponneen aluksen rakenne on sellainen että hytti on oma tilansa, konehuoneeseen käynti on aluksen keulakannella olevasta luukusta.

Äänestä
  • "vettä päässyt rakenteisiin" ???
    Sehän oli alumiinirakenteinen, ei alumiini ime vettä sisäänsä!
    Kyllä se vesi, jos sitä nyt oli, on täytynyt olla rungon tai hytin sisällä, eikä rakenteissa.

    Äänestä

  • Onhan siinä muitakin rakenteita. Ehkä tässä tarkoitettiin kannen alapuolisia rakenteita tms. Mutta jokainen arvatenkin saattaa älytä, mitä MK viestillään tarkoittaa?

    Saivartelu ei auta asiaa.

    Äänestä

luulatavasti joku luukku on ollut auki kun on kaatunut. toivottavasti tämmä oli ainoaa laatuaan. kyseinen luotsivene(Kewatec 1500) on yleinen malli suomessa ja ruotsissa.

Äänestä
  • Jos jokin luuku olisi ollut auki, olisi vene uponnut huomattavati nopeammin.
    Lisäksi se olisi suuremmalla todennäköisyydellä noussut takasiin kyljelleen kuin täysin tyhjänä, mikäli sisällä olisi ollut vain vähän vettä. Staattinen vakavuuskäyrä on 150 asteen kallistumalla pienessä vesilastissa ylempänä kuin tyhjänä käytännössä kaikilla veneillä.
    Tulevalla urallasi raha ja "niin nää asiat on aina ennekin tehty" asenne ratkaisee enemmän kuin turvalisuutesi ja tosiasiat.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


LiivitPäälläUlos kirjoitti:

8.12.2017 tapahtui Emäsalon eteläpuolella ikivä onnettomuus jossa 15m pitkä luotsivene kaatui ympäri ja veneen sisällä olleet luotsiveneen hoitajat kumpikin kuolivat. Osanottoni omaisille, kuolleiden ystäville ja työkavereille. Todella surullinen ja ikävä tapahtuma.

Heräsi kuitenkin ihmetys. Miten ihmeessä luotsivene voi kaatua eilisessä keilissä (aallokko noin 2 m, etelätuuli 12.13 m/s). Mutta onko vene kaatunut jäätyään esim. luotsattavan laivan alle. Antanut leetä ja sortanut, jolloin luotisveneeseen kohdistunut sivuttaisuuntainen virtaus on kaatanut sen kun se on nojannut laivan kylkeen. Vertaa vuoden 2000 läheltä piti tapahtuma Harmajan eteläpuolella vastaavassa tilanteessa, jossa luotsikutteri oli todella lähellä kaatumista.

Toinen kysymys on, millaiset mahollisuudet on pelastua luotsiveneen ohjaamosta kun vene on kaatunut. Onko edes mahdollista saada ovea auki veden paineen takia? Paine ei ole suuri, mutta se kohdituu koko oveen eli suureen pinta-alaan. Ja mitä sitten jos oven saa auki. Pääseekö hytistä ulos ennen kuin vene on täyttynyt vedestä ja on uppoaa kohti pohjaa. Paikalla lienee hyvin syvää noin 40-50 metriä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu