Jouluruokavinkit uunittomalle mökille

Viekää kaikki laatikot ym. valmiiina ja rakentakaa tiilestä umpinainen uuni ulos. Siinä voi lämmittää ruuat mainiosti. Pallogrilli saattaa soveltua tähän myös jos sinne mahtuu.

Pallogrillillä voi kuulemma kypsentää kinkun. Sitä en tiedä, kuinka se tapahtuu ja miten kokonainen kinkku edes mahtuu grilliin. Hiiliä ainakin täytyy lisätä kypsentämisen aikana, jos aikaa kuluu 8 - 10 h.

Savupöntöstä saa hyvän uunin. voi asettaa vaikka levynpälle jos ei halua ulkona hääriä.

Joulukinkkuhan syödään perinteisesti kylmänä (paitsi ehkä jouluillallisella suoraan uunista otettuna), joten kinkun voi paistaa valmiiksi kotona ja ottaa sen sitten vain mukaan mökille. Laatikotkin voi tehdä valmiiksi kotona ja lämmittää ne sitten vaikka paistinpannulla (paistinpannulla voi nopeasti pyöräyttämällä muutenkin lämmittää melkein mitä vain). Karjalanpaistinkin voi tehdä valmiiksi kotona ja lämmittää sitten kattilassa.

Kun kokataan alkeellisemmissä olosuhteissa kuten vaikka veneessä tai sähköttömässä mökissä, niin esivalmistelun tärkeys korostuu. Kyllä minäkin kokkaan vaikka kuinka hienon aterian purjeveneeni kaksiliekkisellä spriikettimellä (jääkaappi toki löytyy), mutta silloin ateria on valmiiksi esivalmisteltu kotona ja työjärjestys mietitty etukäteen (pihvit ja kalat tosin paistan aina paikan päällä, lisukkeille riittää yleensä lämmitys).

"""Niin varmasti. Helpompaa ja järkevämpää on kuitenkin haudata kinkku maahan foliossa ja nuotio päälle, eli rosvopaistia tekemään. """"

Tuolla tavalla ei rosvopaistia tehdä, ja jos kinkun kaivaa routaiseen maahan ja nuotio päälle, niin kypsyminen kestää ehkä 4-5 vuorokautta, tai jopa 10vrk.

Eletroluxsin 7 litran sähkökäyttäisellä haudutuspadalla olen tehnyt karjalanpaistin kotona monta kertaa ja pieni kinkkukin siinä valmistuu hauduttamalla hienosti.
Katso netistä osoitteella haudutuspata, sieltä saat ohjeita.
Ostin omani Teksisiltä monta vuotta sitten ja 7 litran pata on sopivan kokoinen, olen karjalanpaistin antanut muhia noin 4-5 tuntia ja hyvää on tullut aina.
Kyllä vanhalla kunnon rautapadallakin saa hellalla lihat tulemaan, itselläni on kirpputorilta ostettu 1920 luvun iso rautapata jonka kotona usein panen tavallisen takan hiillustalle lihaklöntteineen muhimaan - 3,5 tuntia kun muhii johan on kypsää liha - mutta alussa pitää katsoa että vesi ei pääse kuivumaan.

Toivottavasti sun mökillä on sähköt?

Kiitos vinkeistä ja ideoista, vaikka mitään patenttiratkaisua uunin korvaamiseksi vielä löytynytkään. Ensi kesänä saatamme toteuttaa haaveen ulkoleivinuunista. Lopulta päädyimme yksinkertaisiin ja hellalla valmistettaviin ruokalajeihin.

Menu koostui pääasiassa näistä ja hyvää oli.
- Karjalanpaisti
- keitetyt perunat
- itse tehty rosolli
- suutarinlohi
- kraavisuolattu siika
- saaristolaisleipä
- ohrapuuro ja sekahedelmäkiisseli

Huomenna vielä puuroaamiainen. Sitten laitetaan mökki talviteloille ja ajellaan kotiin ensi kesää odottelemaan.

Vai ei löytynyt patenttiratkaisua uunin korvaamiseksi. Siis halloota, onko järjen käyttö tosiaan noin vaikeeta aikuisella ihmisellä.

Kerrotko, mitä järkeä olisi, noin niin kuin ajatuksenkaan tasolla, tehdä jouluruuat alusta loppuun saakka saaristossa uunittomalla mökillä?
Valmiit joulusapuskat vievät huomattavasti vähemmän tilaa kuin niiden raaka-aineet ja ovat köykäisempiä kuljetella. En ymmärrä miksi mökille pitäisi kuskata kilo tolkulla kuorimattomia perunoita, porkkanoita ja lanttuja tai 6 kilon kinkku josta jää paistamisen jälkeen 3 kiloa jäljelle. Mitä järkeä on kantaa kilotolkulla jätettä saareen ja saaresta pois, jos turhat painolastit voi välttää kevyillä kertakäyttövuokilla ja elmukelmulla.
Jos meinaat, että teet laatikot kaupan valmiista soseista homman helpottamiseksi, niin hups, samalla logiikalla voi silloin viedä kotona jo täysin valmiiksi tehtyjä ruokiakin.

Mietipä tämä talvi sitä, miten ensi jouluna lämmität umpikostean, jopa pakkasen puolella olevan ulkoleivinuunin niin, että se pysyy 8-12h tasalämpöisenä. Meinaan sellaista uunia ei ole keksittykään jota voisi tuntikausia lämmittää ulkona saariston kosteissa talviolosuhteissa uunin halkeamatta. Tietenkin voihan sitä tehdä uunin joka kestää muutaman vuoden, mutta ei se ongelmaa pitkässä juoksussa poista. Toinen vaihtoehto on rakentaa ulkouuni sellaiseen maahan jossa lämpötila pysyttelee ympäri vuoden 10-15 asteen tuntumassa plussan puolella.

Jos minä olisin sinä, miettisin, miten hellan tilalle voisi asentaa sellaisen hellan jossa on uuni ja vesisäiliö. Meinaan tällaisia on muurattu kymmeniin tuhansiin rintamamiestaloihin 1950-luvulla. Tai miten nykyisen hellan tilalle voisi muurata takkaleivinuuniyhdistelmän.

lämmintä kinkkua ei syö koiranikaan, ei syö kyllä kylmänäkään. Peruna-porkkana-lanttulaatikot eivät maistu edes arkena, joten eipä tulisi mieleenkään syödä niitä juhlaruokana. Suutarinlohi ja kraavisuolattu siika, siinä on hyvät kalat pilattu liialla suolalla.

Edellispäivänä itse kalastettua siikaa, kuhaa, ahventa mitä sieltä nyt sattuu tulemaan, kevyesti maustettuna, pannulla paistettuna, rinnalle kunnon yrttirisotto ja hyvä salaatti. Itse leivottu ruisleipä, kunnon voita. Jälkiruuaksi lakkoja. Avot siinä on huippuateria, voi syödä milloin tahansa.