Kerroin hänelle tunteistani. En mitenkään dramaattisesti enkä takertuen. Hän ei ole valmis mihinkään. Vituttaa ja ahdistaa tämä syvänihastumisen tunne mutta silti olen iloinen, että annoin ilmi tunteeni. Ei harmita yhtään ja voin jatkaa polkuani pystyssä päin. Ehkäpä toukokuussa olen jo unohtanut hänet. Suosittelen muillekin, kyllä se joskus kohdalle pompsahtaa.
Kertokaa se heille
LostInTranslation2
13461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hienoa! Onneksi on tuollaisia rohkeitakin ihmisiä. Meinäpä syteen tai saveen niin saitpahan asialle selvyyden ja voit jatkaa ilman epätietoisuutta.
Kannattaako kertoa jos "tietää" saavansa pakit? Siis ihan vaan kertomisen ilosta. Vai pitääkö siinä aina olla ns. oma lehmä ojassa ja toive vastakaiusta?
Kyllä siellä ojassa kun on jo tavaraa vähintää rekkakuorma pois siivottavaksi ennen kuin voi mistään edes kuvitella keskustelevansa. Että silleen.
:D :D
Riippuu tilanteesta. Tietysti helppo täällä sanoa muille että totta kai kerro ihmeessä, kun itsekään en voisi missään tapauksessa kertoa, ellei hän kertoisi ensin omista tunteistaan. Kyllä mä haluaisin kuulla, vaikka se ei mihinkään johtaisikaan. Ihan näin teoriassa, nimittäin käytännössä hän tuntuu enemmänkin inhoavan mua kuin pitävän millään tasolla.
Siis haluaisit kuulla myös sellaiselta ihmiseltä keneen et ole itse ihastunut?
No jaa...sanotaan näin, että jos sen ihmisen oloa helpottaisi kertominen, niin haluaisin tietää. Tosin tietysti hän saattaisi loukkaantua, jos olisi odottanut muunlaista reaktiota. Vähän hankalaa.
Ajattelen näköjään kaikkea tällä hetkellä tästä oman tilanteeni näkökulmasta, sorry. :D puhutko nyt omasta tilanteestasi, vai yleisellä tasolla?
No vähän molemmista näkökulmista :)
Kun aloituksessa kehotettiin kertomaan tunteista, niin kiinnostaa että miksi se kannattaa ja mihin perustuu ja päteekö joka tilanteessa?
Uskoisin, että ihastuneellekin olisi helpompi päästä yli kerrottuaan tunteensa, siis jos toinen ei vastaa niihin tunteisiin. Ei jäisi ainakaan nakertamaan ajatus, entä jos sittenkin hän olisi tuntenut samoin. Vähän kuin repäisisi laastarin nopeasti irti vs. Hidas irrottaminen.
Siltikin, kuten aiemmin jo kerroin, en itse voisi eräälle varatulle koskaan kertoa tunteistani, paitsi jos hän kertoisi ensin omistaan, tai ottaisi asian edes puheeksi. Tavallaan tässä siis kumoan itse tuon aiemman lausuntoni :D
Niinpä, kaikki muille annetut viisaat neuvot koskee aina kaikkia muita paitsi itseä :D
Näinhän se usein menee, mitä sitä muuta väittämään.
Niin, mä ihastuin irlantilaiseen mieheen ja sanoinkin sen seuraavana päivänä viiesteissä, vastaus oli että hänellä on niin paljon menossa tämän hetkisessä elämässä. Arvatkaa vituttaako, kun kuitenki antoi ymmärtää täysin muuta......onneks en pillua antanu sellaselle paskanpuhujalle.....mä ihastuin 4 vuoden yksinäisyyden jälkeen.....no, on aika jäädyttää sydämensä taas.
Mitään et menettänyt.
Mutta ajattele toisin päin;
Jos olisikin jäänyt jotain mietityttävää.
Kun ihmisiltä kysytään kuolinvuoteella, mitä he katuvat elämässään, ainoa toistuva teema on tunnustamaton rakkaus.