Miksi kaipaat häntä?

Kauniit silmät, söpö hymy, hieno tukka, kiva vartalo, iloisuus, vaikka joskus vähän omapäinen.

ei yhtään järkisyytä , kohta ei muutakaan syytä

Ihastuin hänen älyyn ja luonteeseen. Yleiseen ihanuuteen.

Niin mikä? Ihan koko paketti, vaikea avata tarkemmin. Kun hän vain on hän! On vain mielettömintä koskaan mitä kohdalleni osunut (tavallaan ehkä ei sovi ollenkaan, ainakaan muiden mielestä) mut kuitenkin on juuri se oikea! Olen vain varma siitä et sukulaissielu, jos niin voi sanoa. Joku kommentoi tietysti taas et addiktio. Aivan paskan hailee mulle, itsepähän parhaiten tiedän mitä tunnen ja mulla siihen täys oikeus!!

Epätoivoinen puute.

Mutta ei hätää! On hän oikeasti erittäin hyväkin. En kai keneen tahansa menisi ihastumaan. En ainakaan näin pitkäkestoisesti.

Huumorintaju ja samankaltaisuus. Ulkonäkökin hyvä. Pitäisi tuntea paremmin että voisin sanoa enemmän. Nyt joutuu kuvittelemaan osan.

Riski on siinä, että hän joko osoittautuu sisältä aidosti lämminsydämiseksi, tai sitten ei. Myös moraaliset arvot on tärkeitä, en tiedä mitä hän elämästä syvemmin miettii. Tässä menee raja sille että voinko oikeasti, siis oikeasti oikeasti ihastua ja ottaa vakavasti. Haluaisin saada tietää.

Ulkonäkö ja luonne

jokin hänessä kolahti vuosia sitten eikä tunnu helpottavan kun kohtaamme sattumalta. tuntuu ettei kumpikaan uskalla tehdä mitään vaikka joulukin tulossa....

Oli fiilis, että hän väreili hetkittäin samalla taajuudella.

Aikaa on niin paljon etten muista mistä se alunperin lähti, Hänessä oli jotain joka osui minuun kuin luoti. Vaistosin silloin jo hänestä asioita joita olen nyt saanut nähdä todeksi. Hänellä ja minulla on yhdistäviä piirteitä ehkä sen aavistaminen jotenkin herätti ensin myötätunnon ja sitten kiinnotuksen alun..

Myöhemmin olen huomannut että hänessä on sellaisia erilaisuuksiakin minuun nähden joita ihailen. Hänellä on määrätietoisuutta ja rohkeutta erilaisissa asioissa kuin minulla. Sellaisissa asioissa joissa minä haluaisin olla rohkeampi ja epäröimättömämpi.

Toisinaan hän saa minut ärsyyntyyn koska hän on kuin minä. Toisinaan se on samalla tosi hassua ja raivostuttavaa kun tajuaa että tuohan on kuin mä. Ratkaiseekin asiat just niin kuin minä tapaan ratkoa. se tekee myös hänet helposti ymmärrettäväksi koska jos haluaisin osaisin käsitellä todella loistavasti itseni kopioo koska tiedän mitä sellainen on vailla.

Hän on myös tosi sulosen läpinäkyvä silloin kun alkaa tunteet vahingossa lähteen hallinnasta. Hän lipsauttelee nähtäville totuuksia hänestä ja hänen tunteistaan joita ei haluaisi näyttää ja huvittavalla tavalla yrittää sitten sanoin peitellä ja muunnella asiaa joka tuli jo tunnereaktiosta selville.

Tykkään siitä aitoudesta hänessä.Siitä että ne tunteet näkyy niin selvästi eikä hän niitä aina meinaa hallita.oikeastaan siinä häntä karehdin... Itsellä on välillä ongelmia kyetä pääseen yli varautuneisuudesta ja sulkeutuneisuudestani jolla suojaan itseäni. En halua antaa ihmisten päästä selville siitä miltä musta milloinkin tuntuu ettei minua haavoiteta.


Huomaan jännityksen ja joissain kohtaa ujouden... senkin että hän ei näytä omaavan mitään kovin hyvää itsetuntoa.. se on sulosta..Minusta on mukava nähdä ettei hänkään ole mikään super ihminen.. Mun on helpompi silloin itsekin olla tälläinen virheitä täynnä..

hyvin sulosta se on..Kunhan se ei purkaudu toisia kiusaamalla jota toisinaan pelkään..Joskus itsestään epävarmat ihmiset pönkittää itsetuntoaan alentamalla muita jotta tekee hetkellisesti itselleen paremmuuden tunteen..joskus pelkään että hänellä on sellainen taipumus..

Yksi mitä tänään juuri mietin on hänen rohkeus. Jännityksestä huolimatta uskaltaa, vaikka vähän itsepäisen möksäävänä, mutta silti jokin vain vetää hänet tekemään asioita.

taas asia johon minä en pystyisi..mutta haluaisin pystyä.

Kaipasin häntä monta vuotta. Tunsin hänet ennestään ja odotin monia kertoja näkeväni hänet ja sitten kun kohtasin sattumalta useamman kerran, hän oli välinpitämätön minua kohtaan. Enää en kaipaa häntä sillä tavalla että haluaisin olla hänen kanssaan. En koskaan ihastu tuntemattomiin ihmisiin niin että kiinnostuisin kunnolla. En jaksa ruveta tutustumaan minulle vieraisiin ihmisiin.

Pervous, perfecto.

Ihastuin ensin hänen olemukseen ja sitten juteltuamme muutaman viikon tuntui tosi hyvältä. Ja kun tapasimme tiesin että ensivaikutelma oli oikea. Mutta sitten kaikki loppui ennenkuin edes alkoi. Olen surullinen.

Hän teki itsensä niin tykö minulle.Oli ehkä vähän röyhkeäkin jutuissaan.Jokin hänessä jo silloin ihan alussa sai minut reagoimaan häneen.Sitä kaikkea on vaikea selittää.Se täytyy itse kokea.Silti en oikeasti toivoisi tätä samaa polkua jonka minä kävin läpi toisille.

Vuosikausiin en ole kokenut näitä tunteita joita olen tuntenut viimeisen kolmen vuoden ajan.Hänessä on jotain ihmeellistä joka vetää puoleensa.Voisimmeko me olla sielunkumppaneita toisillemme vaikka olenme eri aikakaudelta kaikessa..Tiedän,että tykkään hänestä uskomattoman paljon.Hän sai minussa esiin paljon sellaista jota en osannut odottaa.Hänen herkkyytensä ja huumorinsakin on jotenkin puhuttelevaa.Jos me joskus vielä kohtaamme niin kerron hänelle tämän kaiken.Ja paljon muutakin.
<3

Kuulin hänen niiskautuksen kauan kauan sitten...Eikä se ollut flunssaa.niihin aikoihin aloin ajatella häntä taukoamatta ja odotin niin kovasti aina näkemistä!Odotan vieläkin,nykyisin enemmän kuin ennen.Oon ajatellu häntä paljon.myös miettiny mitä siinä tapahtuu kun katson häntä silmiin.Enkä osaa sitä kirjoittamalla kertoa,enkä haluakaan osata vaan haluan vain katsella lisää.

No hän on tietysti hyvin komea ja seksikäs, mutta luonne on sen verran mielenkiintoinen että se oli lopullinen niitti. Pidän myös hänen huumorintajustaan ja äänestä. Elämänasenne on positiivinen eikä valita joka asiasta, hyväksyy minutkin virheineni (ainakin toivottavasti).

Aitous. Tapa kantaa itsensä. Asiallisuus, periaatteellisuus, selittelemättömyys, järkkymättömyys, periksiantamattomuus. Hyvä huumori. Toisten huomioon ottaminen.
Kaunis sielu karun komeissa raameissa.

Epäaitous. Tapa lytätä itsensä. Asiattomuus, periaatteettomuus, selittely, horjahtelevaisuus, selkärangattomuus. Olematon huumori. Itsekkyys ja toisten ylenkatsominen.
Ruma sielu karun kauniissa raameissa.

Se vei minua alusta asti

Kaipaan, koska se on kesken

Viime aikoina olen miettinyt,että ehkä hän tuli elämääni pysäyttääkseen minut,että huomaisin itseni paremmin ja omat tarpeeni.En tiedä onko meitä tarkoitettu toisillemme kumppaneiksi tai rakastavaisiksi.
Minkä ihmeen kaipuun ja vaillejäämisen hän on minussa herättää?Tätä olen miettinyt.

Hän on mysteeri jota mietin.Rakas mysteerimies.Hänessä on jotain jota kaipaan.
Rakastuessani olen kokenut joskus jotain vastaavaa.En ehkä näin voimakkaasti.Meidän välillä on ihmeellinen side.Kuin lupaus tai hymy.Katse tai käden kosketus.Hän vain on niin rakas minulle.

Ei sitä voi täysin selittää. Eikä edes kolahtanut heti. Pikkuhiljaa hivuttaen vei jalat alta. Ihmeellisten sattumien summa jota ei voi kuin ihmetellä. Tapahtumia joille ei vaan mahdettu mitään.

Minä en enää välttämämättä ajattele sinua...se on mahdotonta.
Saanhan Ajatella muitakii

Joskus olisin vuodattanut sydämeni tälle palstalle. Nykyään vain luen toisten hädästä.

Minä en enää kAipaa häntä, hän on 0 pääkUkinseudulta. , ihan paska

No varmaan ku lyhensi paidastani hihat ja samalla myös ompeli mun sydämeni kii :-*

Yhdessäoloa ja juttelua, läheisyyttä. Tietäisinkin, arvoitus itsellenikin. Kaukana mun ihanneihmisestä, silti vain hänen lähellään tuntuu hyvältä ja olo on levollinen, onnellinen.

Ihastuin ujouteen, poikamaisuuteen, herkkyteen. Mies ei ilmeisesti minuun.

Minusta tuntuu että olen vähän ihastunut naapurissa asuvaan tyttöön, ei ole mikään superkaunotar, mutta... hauska tyttö kai sinänsä, sen enempää en häntä tunne mitä nyt joskus satun näkemään.

Tulen kyllä surulliseksi joskus, kun luen uutisia että miten vaikeaa tytöillä voi olla, kun viikkorahoillakaan ei voi ostaa hyviä vaatteita.

Julma sanonta.. todellakin meidän porukasta mitä monet miehet pelkäävät: "who the hell called these in, meaning", minun porukkaa tarkoittaen.. "these people will certainly kill you and your family too, if you mess with them". Puolitotuussanonta.

Ihmeellinen rauha ja lämpö pelkässä läsnäolossa ja mielenkiinto olemuksessa. Turvallisuutta, vapautta olla oma itsensä.
Harvoin, jos koskaan tuollaista kokee. Enkä tiedä edes nimeä. Harmittaa.
Kiitos!

Miehenä voin ehkä rehellisesti vastata, että ensin kasvot, silmät, sitten sääret, sen jälkeen käyttäytyminen...

Kuten silmistä sanotaan, siniset silmät jos on niin ajatukset on helppoa nähdä niiden läpi, sellaisesta pidän :D

En todellakaan ole noin tarkka jos oikeasti olen ihastunut johonkin tyttöön, sellaista etsimässä, saattaa löytyä jo etsimättäkin, en tiedä.

Katse. En ole koskaan katsonut ketään samalla tavalla silmiin.
Hänet kohdatessa väreet menevät todella syvältä.
Sanoin kuvaamaton yhteys..

Kukaan ei ole koskaan rakastunut minuun koska olen ruma.

Kaipaan ainoastaan kaverisuhdetta, en muuta koskaan.

1) Hän oli/on mielestäni todella komea. Upea kokonaisuus, ihania yksityiskohtia kuten kauniit silmät. Urheilullinen. Mutta toki tämä on vain pintaa, se ei ratkaissut. Tykkään hänen äänestään ja tavasta liikkua.
2 )Se miten hän katsoi minua, kiinnostuneesti, hellästi, lämpimästi. Hänen seurassaan tunsin olevani turvassa, hyväksytty ja rakastettu, koin että minusta huolehdittaisiin (vaikka pärjään kyllä yksinkin). Sellainen ihminen kenet haluaisin kuolemanhetkellä lähelleni. Enpä ole moneen sellaiseen ihmiseen törmännyt. Luottaisin häneen täysin. Hänen seurassaan oli rauhallinen ja hyvä olla.
3)Hänen kätevyytensä ja yleensä käden taitot. Sekä jonkinlainen kunnianhimo mikä hänestä jollain lailla huokui. Yleensä sivistyneisyys, hyvät käytöstavat, huumorintaju.

Hän on hyvin energinen, positiivinen ja lämmin ihminen.

https://m.youtube.com/watch?v=_o4zB_0JUUw
Tuolta kannattaa katsoa.

Oikeastaan en kaipaa ketään. Oli yksi jota kaipasin kauan, mutta hän ei ollut kiinnostunut minusta joten se siitä.

Tähtiin kirjoitettu.. näin uskon.