Lakiosaa ei suostuta maksamaan

Jos hallintaoikeus koskee vainajan avioleskeä ja hänen lakiinkin perustuvaa oikeuttaan pitää joku kuolinpesään kuuluva, hänelle asunnoksi sopiva asunto (jos hän ei sellaista omista) sekä tavanomainen asuntoirtaimisto hallinnassaan, hänen ei tarvitse lakiosia(kaan) maksaa, mutta muiden perillisten tai testamentinsaajien kyllä, silloin esim. avolesken vähätulousuus ei "pelasta" häntä lakiosien maksamiselta.

Siispä siinäkin tapauksessa, että avioleski itse omistaa hänelle sopivan toisen asunnon, hän joutuu luopumaan lakiosavaatimusten verran hallinnastaan. Onko kyseessä avioleski ja omistaako hän muun itselleen sopivan asunnon?

Tapaus 1 OLIKO LESKELLÄ OIKEUS JÄÄDÄ YHTEISEEN KOTIIN?
http://www.idealista.fi/10-faktaa-tunne-oikeutesi-avoliitossa/

* Ongelma: Leena ja Kari olivat olleet avoliitossa 25 vuotta. Kummallakin oli omat aikuiset lapset aikaisemmista suhteistaan. Leena ja Kari olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan Leenalla oli oikeus jäädä asumaan eliniäksi avopuolisoiden yhdessä omistamaan asuntoon. Kaikki lapset olivat tietoisia tästä testamentista, ja Kari oletti lasten kunnioittavan hänen tahtoaan.

Kari kuoli. Hänen varoihinsa kuului lähinnä puoliosuus asunnosta ja jonkin verran säästöjä, jotka kuluivat hautajaiskulujen ja muiden pienten laskujen maksamiseen. Lapset vaativat lakiosiaan isänsä jälkeen. Oliko Leenan asuminen vanhassa kodissa turvattu?

* Ratkaisu: Lapsilla on oikeus saada lakiosansa jäämistöstä ilman hallintaoikeusrajoituksia. Leenan testamentilla saama hallintaoikeus rajoittaa lasten oikeuksia saada lakiosat vapaasti hallintaansa.
Tämän vuoksi lakiosia ei ollut mahdollista maksaa ilman kuolinpesän asunto-osuuden myyntiä. Kun Leenalla ei ollut mahdollisuutta lakiosien maksamista varten. Leena ei siten voinut jäädä asumaan asuntoon avopuolisonsa kuoleman jälkeen.

Olisiko asian voinut järjestää toisin?

Jos Leena ja Kari olisivat olleet avioliitossa, leskellä olisi ollut oikeus vedota perintökaaren säännökseen, jonka mukaan leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden viimeisen yhteisen asunnon ja siellä olevan tavanomaisen koti-irtaimiston. Lesken asumissuoja on vahvempi kuin lasten oikeus saada lakiosa rajoittamana hallintaansa.

Avoliitossa Kari olisi voinut tehdä testamenttiin lisäyksen siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaa Leenan eläessä: esimerkiksi jos joku lapsista tekee niin, hän saa perintöosanaan vain lakiosan määrän muun osuuden mennessä jollekin aivan muulle. Säännös olisi saattanut vähentää lasten halukkuutta lakiosan saamiseen Leenan eläessä. Myös Leena olisi voinut kirjoittaa vastaavan määräyksen omaan testamenttiinsa turvatakseen Karin asemaa.

--

Avopuolison hallintatestamentti jää toiseksi rintaperillisten lakiosavaateelle. Jos avopuoliso ei pysty muuten maksamaan lakiosaa/lakiosia, hallintatestamentin alainen asunto menee myyntiin ilman että rintaperillisille aiheutuu tästä hallintatestamentin purkautumisesta kuluja. Avopuoliso voi vaatia mitä vaan mutta laki on rintaperillisten puolella jos asiaa puidaan Käräjäoikeudessa.

Ilmoita että jos lakiosan maksamisesta ei olla päästy sovintoon päivään X mennessä, haet kuolinpesään pesänjakajan käräjäoikeudelta. Pesänjakajan tehtäviin kuuluu lakiosan suuruuden ratkaiseminen. Avolesken hallintaoikeus väistyy lakiosan tieltä ja tarvittaessa asunto menee pakolla myyntiin lakiosan toteuttamiseksi. Testamentin saajalla on oikeus maksaa lakiosa rahana, ellei sitä (aivan poikkeuksellisesti) ole testamentissa kielletty, mutta pesänjakaja ei voi tähän velvoittaa. Jakajan kulut maksetaan jaossa päältä päin eli "perit" kuluista lakiosasi suuruisen murto-osan.

Avopuolison rintaperilliset voivat mitätöidä hallintaoikeuden lakiosaan asti.

Lakiosan loukkaaminen

Lakiosan loukkaaminen tarkoittaa sitä, että perinnönjättäjä testamenttaa omaisuutensa lakiosaan oikeutetun rintaperillisen ulottumattomiin. Rintaperillinen voi estää lakiosan loukkaamisen. Rintaperilliselle on turvattu oikeus lakiosan saamiseen perinnönjättäjän jälkeen.

Lakiosa on määritelty siten, että se on puolet siitä perintöosan arvosta. Perintöosa on puolestaan se osuus perinnöstä, minkä perillinen saisi lainmukaisen perimysjärjestyksen perusteella. Testamentin avulla lapset voidaan siten osittain syrjäyttää perinnöstä, mutta ei kokonaan. Koska lakiosa on vain puolet jäämistön kokonaisarvosta, perittävällä on mahdollisuus määrätä puolet omaisuudestaan haluamalleen henkilölle. Jos perinnönjättäjällä ei ole rintaperillisiä (lapset, lapsenlapset…), voi koko omaisuuden testamentata haluamallaan tavalla ilman, että siitä voidaan esittää lakiosavaatimuksia.

Lakiosa on suoritettava sitä vaativalle rintaperilliselle täysimääräisenä ja vapaana rasitteista. Lakiosan loukkaaminen tapahtuu myös esimerkiksi silloin, jos rintaperilliselle annettaisiin testamentilla omaisuutta, johon toisella henkilöllä on hallintaoikeus. Lakiosa saadaan kuintenkin maksaa myös rahana. Jos siis perinnönjättäjä siirtää testamentilla kaiken omaisuutensa, esim. talon, jollekulle henkilölle, ei testamentin saajan pidä antaa lakiosana rintaperilliselle osuutta juuri kyseisestä omaisuudesta. Jos testamentin saaja maksaa lakiosaa vaatineelle rintaperilliselle rahana lakiosan arvoa vastaavan määrän, on lakiosaperillinen silloin saanut lakiosansa loukkaamattomana.

Rintaperillisellä on oikeus hakea kanteella lakiosan täydennystä silloin, kun perittävän elinikänsä aikana tekemät vastikkeettomat luovutukset ovat esteenä lakiosan toteuttamiselle. Rintaperillisen lakiosavaatimuksia kohtaan lesken asema on testamentin saajasta eroavalla tavalla vahva. Lesken vähimmäissuoja syrjäyttää perillisten lakiosaoikeuden. Lesken vähimmäissuojan voidaan katsoa kattavan oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siihen kuuluva tavanomainen asuinirtaimisto. Lakiosan toteuttaminen estyy, mikäli se koostuu lesken vähimmäissuojaan kuuluvasta omaisuudesta. Tällöin lakiosan toteuttaminen siirtyy siihen ajankohtaan, jona lesken oikeus lakkaa.

Meidän lapsilla oli tilanne jossa heidän mummunsa sai hallinnan papan pesään.
Kun vaadin alaikäisten lasteni puolesta lakiosia alkoi uhkailut ettei lapseni saa mitään hänen jälkeensä.
No käytiin lasten kanssa keskustelua että paljonko mummilla on jäljellä 10- 15- 20-25-30 vuoden kuluttua.
Totesimme että kyseessä sellainen talousnero ettei häneltä tuksin jäisi mitään, eli uhkauksen arvo oli 0.
Vaadittiin ja saatiin sitten lapsilleni lakiosat.

Nyt 15v myöhemmin olen kuullut että mummi on talousvaikeuksissa.
Loppuosan hallinto-oikeudesta hän joutui luopumaan joten lapseni ovat saaneet perintönsä.

Mummi katksisi kokonaan välit lapsiini joten häneltä on jäänyt 4 lastenlasta tuntemattomaksi, mutta kun oli ahne, joko kaikki tai ei mitään niin käteen jäi ei mitään.

Ahneus puhuu