Seksuaaliset kemiat A &O

Bikwhitekok kirjoitti:

Tämä ehkä liiankin tuttu tarina. 20 oltu vuotta kimpassa. Kun lapsia alkoi tulemaan 12 vuotta sitten, kolme aika lyhyellä aika janalla alkoi arjen stressit puskemaan päälle. Se taas synnytti ristiriitoja jotka johdatti siihen että arjesta alkoi tulla suorittamista, unohdettiin keskustelu, läheisyys ja se miksi ylipäätänsä mies&nainen on yhdessä, ja sitä myötä seksuaalinenkin kanssakäyminen,joka ei tyydyttävää ennenkään ollut, lopulta loppui..... Lopulta ainakin minun(luulen että puolisonkin) mielestä elämä ei ole ollut tyydyttävää 10 vuoteen. Avioliiton rikkomattomuuden illuusio ajanut eteenpäin: tätä hienoa perhettä ei saa hajoittaa, ollaan yhdessä lasten vuoksi, selvitään tämä vuosi ja jne, lykätään ongelmaa, ei puhuta. Lakaistaan ongelmat maton alle. Täyttä roskaa. Täytän nyt 40 vuotta, enkä aio enään tuhlata elämäni seuraavaa 10 vuotta tämän enempää rakkaudettomuuteen. Otan eron, Haluan rinnalleni naisen joka arvostaa minua, ja minä häntä. Ja tärkeää on myös seksi, mitä meidänkin välilläme joskus oli. Mutta, olkaa tarkkana kun valitsette kumppania, seksi ja sen toimivuus (olette sen suhteen samalla aaltopituudella) on yllättävän tärkeää. Tajuan sen nyt jälkikäteen. Nyt kun olen henkisesti erkaantunut vaimostani, ymmärrän mitä oikeasti haluan naiselta/puolisolta. Puhukaa avoimesti seksistä, fantasioista, kaikesta. Itsellä(meillä) juuri tuo puhumattomuus laukaisi tämän siemenen millä tiellä ollaan.... Molemmat nyt jälkikäteen ehkä kuitenkin halusi samoja asioita, mutta kun niistä ei keskusteltu. Jatkossa en ole mikään nice gay vaan otan mimmin paksulla parrulla, kyselemättä ja pidän jöötä. Mimmin luvalla toki :) Meidän suhteessa yksinkertaisesti oli se ongelma, että minä halusin rajua seksiä, en puhunut, siitä. Vaimo tykkää sellaisesta nössöilystä, koska kerran otin takaapäin vähän tukasta ja kutsuin lutkaksi: sanoi että lopeta. No totta kai lopetin. Huomasin vaimollani ei ole ns. mielikuvitusta. Enkä sitten enään kun tulin torjutuksi moista kokeillut... Olin tottunut edellisen tyttöystäväni kanssa rajuihin panoihin. Jälkikäteen ajatellen hän oli minulekkin liian outo, halusi todella kovaa käsittelyä, mutta nautti siitä. Tosin oli aika nuori poika silloin panotouhuissa, nyt osaisin alistaa enemmän muuta kuin anaalipanon verran :) Seksissä on kysymys leikistä, ja leikistä josta molemmat tykkää. Leikistä pitää molempien nauttia, molempien pitää saada mitä haluaa, kumpaakaan ei saa loukata. Ensi vuonna minä aioin päättää 10 vuoden selibaatin ja aioin nauttia ja kokea taas olevani mies, joka ottaa naaraan ehdoillani (hänen suostumuksellaan toki :) Toki myönnettävä että on tässä pari kertaa (vaimo tietää, on myös itse sortunut) johonkin yökerho tuttavuuteen vuosien varrella hairahdettua. Mutta en pidä minään yhden yön humala panoa. Kunnon seksi vaatii selvänpään ja luottamuksen, rakkauden, kunnioituksen toista kohtaa. Sitten voi näyttää kuinka rajusti ja kuumeisesti haluaa toista :) Tää oli ehkä sekava kirjoitus, mutta on tässä asiaakin. Ilman seksiäkin voi elää, olen sen kokenut. Mutta nyt tajuan, ilman seksiä ei ole elämää, oikeasti.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä