Metsätieverkoston kunto heikkenee nopeasti, varoittaa Suomen metsäkeskus,
teiden peruskorjausten määrä on vähentynyt jyrkästi.
Viimeisen 50 vuoden aikana rakennettu yli 120 000 kilometrin metsätieverkosta on Suomen metsäkeskuksen mukaan yksi kotimaan metsätalouden suurimmista investoinneista ja kilpailueduista.
Ongelma koskee eniten yksityisteitä, ja siksi maan etelä- ja keskiosia. Pohjois-Suomessa on paljon Metsähallituksen teitä, jotka on pidetty hyvässä kunnossa.
Yhä painavammaksi käyvä kuljetuskalusto tuo metsäteille lisärasitusta. Lisäksi lauhat talvet
on vähentänyt varsinkin Etelä-Suomessa routaa, mikä vahvistaa metsäteitä talvisin.
Metsäteiden peruskorjausten määrä on vähentynyt viime vuosina jyrkästi: valtiontuella peruskorjataan enää 600 kilometriä metsäteitä vuodessa aiemman 2000 kilometrin sijaan.
Huonon kehityksen taustalla on useita syitä. Suomen metsäkeskuksen johtokunnan mukaan suurin syy on siinä, että perusparannushankkeet eivät houkuttele alan toimijoita.
Metsätiehankkeiden suunnittelu ja toteutus ovat työläitä ja sitovat runsaasti pääomaa. Tiehankkeiden ennakkovalmistelu ja myynti tieosakkaille voivat muodostaa suuren taloudellisen riskin varsinkin pienille yrityksille. Riskiä lisää hajautunut metsänomistusrakenne, jonka vuoksi päätöksiä tieremonteista voi olla vaikeaa saada aikaan.
Tilanteeseen on vaikuttanut myös valtion rahoitustuen alentaminen viimeisen kahden vuoden aikana. Se on kasvattanut tieosakkaiden omarahoitusosuutta tieremonteista.
Varmaankaan monet kapunkilais metsänomistajat, ei edes tiedä miksi tiet on metsään.
Onko palstalaisillakaan kaikilla hajuakaan miksi metsätiet on olemassa., ja niiden kunto tulisi olla toimintakunnossa.
Sepä siitä.
Pieni katsaus metsäkeskukselta lainaten.
Pehmeää on, ei pääse kohtuudella kaikille hakkuupaikoille. Lähinnä ajopuoli on se johon tökkää, metsästä tien varteen. Jospa se vielä pakastaisi niin että pohja kestää.
Suunnitelmissa jatkaa metsätietä hiljan valmistuneen jatkoksi.
Edelleen puu on yksi maan selkärangoista, vaikkakin tullut kiitettävästi muutakin rinnalle.
teiden peruskorjausten määrä on vähentynyt jyrkästi.
Viimeisen 50 vuoden aikana rakennettu yli 120 000 kilometrin metsätieverkosta on Suomen metsäkeskuksen mukaan yksi kotimaan metsätalouden suurimmista investoinneista ja kilpailueduista.
Ongelma koskee eniten yksityisteitä, ja siksi maan etelä- ja keskiosia. Pohjois-Suomessa on paljon Metsähallituksen teitä, jotka on pidetty hyvässä kunnossa.
Yhä painavammaksi käyvä kuljetuskalusto tuo metsäteille lisärasitusta. Lisäksi lauhat talvet
on vähentänyt varsinkin Etelä-Suomessa routaa, mikä vahvistaa metsäteitä talvisin.
Metsäteiden peruskorjausten määrä on vähentynyt viime vuosina jyrkästi: valtiontuella peruskorjataan enää 600 kilometriä metsäteitä vuodessa aiemman 2000 kilometrin sijaan.
Huonon kehityksen taustalla on useita syitä. Suomen metsäkeskuksen johtokunnan mukaan suurin syy on siinä, että perusparannushankkeet eivät houkuttele alan toimijoita.
Metsätiehankkeiden suunnittelu ja toteutus ovat työläitä ja sitovat runsaasti pääomaa. Tiehankkeiden ennakkovalmistelu ja myynti tieosakkaille voivat muodostaa suuren taloudellisen riskin varsinkin pienille yrityksille. Riskiä lisää hajautunut metsänomistusrakenne, jonka vuoksi päätöksiä tieremonteista voi olla vaikeaa saada aikaan.
Tilanteeseen on vaikuttanut myös valtion rahoitustuen alentaminen viimeisen kahden vuoden aikana. Se on kasvattanut tieosakkaiden omarahoitusosuutta tieremonteista.
Varmaankaan monet kapunkilais metsänomistajat, ei edes tiedä miksi tiet on metsään.
Onko palstalaisillakaan kaikilla hajuakaan miksi metsätiet on olemassa., ja niiden kunto tulisi olla toimintakunnossa.
Sepä siitä.
Pieni katsaus metsäkeskukselta lainaten.
Pehmeää on, ei pääse kohtuudella kaikille hakkuupaikoille. Lähinnä ajopuoli on se johon tökkää, metsästä tien varteen. Jospa se vielä pakastaisi niin että pohja kestää.
Suunnitelmissa jatkaa metsätietä hiljan valmistuneen jatkoksi.
Edelleen puu on yksi maan selkärangoista, vaikkakin tullut kiitettävästi muutakin rinnalle.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Aloittajalle: tähänpä mielisin lisätä tilu-lilu-lii, tilu-lilu-lii. Klaneetin soittoa mielellään päälle.
Metsätien jatkaminen on helppoa, kun mielikuvitustöissä mikään ei mene mönkään.
Miksi sinä joka päivä valehtelet?
Mihin me metsiä tarvitaan. Meillä on työttömyyskorvaus.
Metsäteitä tarvitaan tukiaisten avulla rikastumiseen. Turhilla 12 metriä metsäteillä kasataan rahaa niin valtion kassasta kuin metsänomistajien taskuistakin manijahtiyrittäjille rutkasti. Eihän niitä teitä tarvita ikinä mutta rahaa tarvitaan uusien kalliiden koneiden hankintaan pihoille. Metsä kasvaa ja voi paremmin ilman teitä. Nyt muut tiet on kapeita ja niillä on liikennettä mutta ei yhteiskunnan rahaa. Typerää ihmisten petkuttamista,eivätkä kepulaiset tierysti edes häpeä käytöstään.
Metsätiet ovat tarpeellisia suomen vihreän kullan, eli puun saamiseen sahoille ja tehtaisiin.
Sen lisäksi niitä käyttävät monet kesämökkiläiset, marjastajat, sienestäjät, luonnossa liikkujat, sekä metsästäjät. Joten metsätiet ovat erittäin tarpeellisia myös meille kaupunkilaisille luonnossa liikkujille.
Juu..
kalliomursketta vain pitäisi saada kantavaksi rakenteeksi, osin sillä korjautuisi.
Karkea sepeli alle ja 18 millinen murske pintaan. 18 millisestä käytetään nimitystä jossa suurin koko sitä, siitä on hieno aine mukana sitomassa pintaa.
Ja tiepohjat pitää saada ojituksin kuivaksi.
Ei muuta kuin metsäbisneksen tekijä laittaa tieinfransa kuntoon.
Minun mökkini on yleisen tien varressa, enkä metsästä (metsästysseuraanhan pääsee vain metsänomistajat) tai käy marjassa.
Lidl on sinun metsäsi.
Tie se sinnekin oltava.
Ei ihme että kaikki haluavata pois tästä paska maasta, rikkaat lähtee Portugaliin ja tavikset töiden perässä pois maasta kun täällä tarjotaan vain paskaduunia.
Suomi on nykyään pohjolan persereikä.
No prkle sieltähän ne hillotolpat sitten tuleekin
Muutama saittirupu ovat joutuneet raivonvaltaan jopa metsäautoteistäkin.
Omat metsäautotiet ovat siitä mukavia, että niille voi laittaa puomin kaikenlaisia rupuja varten.
Löysin hienon verorahoilla.kemera perusparannetun metsäautotien.
Aion viikonloppuna mennä hakemaan sieltä kuusen.Sen tienvarrella on muutaman ökykepulin kuusimetsää.Simo Sinisimmu on sen kuusitaimikon raivauksen aloittanut joten nyt on helppo valkata paras kuusi.Kuusihan pitää kasvaa väljässä tilassa että siitä tulee tuuhea.Tuuhea se on kepuemännän puutarhakin ja kostea.
Isäntä lähtee viikonloppuna risusavottaan.Ottaa eväät ja pontikat mukaan.Kuuleman mukaan yöpyy metsäkämpällä palstan reunassa.Halleluujaah!!