Päivän oikeasti poliittiset uutiset ovat karua luettavaa. Kuntatalous on kuralla ja kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen perusteella kuntatalous on ennustettuakin heikommassa tilanteessa. Tilikauden tulos painui alijäämäiseksi, vuosikate laski voimakkaasti ja vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien lukumäärä yli kaksinkertaistui 142:een. Kuntien lainakanta kasvoi miljardilla eurolla edellisestä vuodesta.
Vuoteen 2011 mennessä kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettujen vuosikatteiden arvioidaan alenevan kolmasosaan vuoden 2007 tasosta.
Eli vaikka kepulaiset kuinka selittäisivät, niin kuntatalous on surkeammassa jamassa kuin aikoihin. Siis vaikka kepulaiset väittäisivät, että syy kuntatalouden huonosta jamasta on valtion, syy on edelleen kepun itsensä niskassa.
Nyt kun kepun johtama hallitus on romuttamassa loputkin kuntien mahdollisuuksista pysyä pystyssä, ei ole enää olemassa kuin yksi ratkaisu. Kuntarakenteeseen on puututtava ja heti, jotta tähän taloudelliseen tilanteeseen saadaan tolkku ja suunitelmallisuutta lisää.
Suomeksi sanottuna kuntia täytyy yhdistää ja liian pienistä organisaatioista pitää päästä eroon.
Vuoteen 2011 mennessä kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettujen vuosikatteiden arvioidaan alenevan kolmasosaan vuoden 2007 tasosta.
Eli vaikka kepulaiset kuinka selittäisivät, niin kuntatalous on surkeammassa jamassa kuin aikoihin. Siis vaikka kepulaiset väittäisivät, että syy kuntatalouden huonosta jamasta on valtion, syy on edelleen kepun itsensä niskassa.
Nyt kun kepun johtama hallitus on romuttamassa loputkin kuntien mahdollisuuksista pysyä pystyssä, ei ole enää olemassa kuin yksi ratkaisu. Kuntarakenteeseen on puututtava ja heti, jotta tähän taloudelliseen tilanteeseen saadaan tolkku ja suunitelmallisuutta lisää.
Suomeksi sanottuna kuntia täytyy yhdistää ja liian pienistä organisaatioista pitää päästä eroon.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kalliomäki: Kuntatalous on hälytystilassa
Julkaistu 19:39
Kuntien menot kasvoivat viime vuonna 5,2 prosenttia, verotulot runsaan prosentin. 142 kunnan vuosikate putosi miinukselle. Taloudeltaan negatiivisten kuntien määrä yli kaksinkertaistui. Tämä on johtanut kunnat vakavaan talouskriisiin, jonka seurauksena kunnat joutuivat kasvattamaan velkamääräänsä viime vuonna miljardilla eurolla. Ministeri Antti Kalliomäen (sd) mukaan kuntatalous on hälytystilassa.
Nykyinen kuntarakenne ei mahdollista peruspalvelujen tuottamista taloudellisesti järkevällä tavalla, Kalliomäki sanoo ja päättelee, että valtio on lisäksi osallinen paikallistason talouskriisiin, koska se on päättänyt uusista palveluista, vaikka niihin ei ole ollut riittävästi rahaa.
Palveluista esimerkkinä sadoille kuntapäättäjille keskiviikkona puhunut Kalliomäki mainitsi hammashoidon: sen kaltaisiin uudistuksiin ei hänestä ole varaa lähivuosina.
Kalliomäki uskoo, että kunnat ovat valmiita nykyistä laajempaan yhteistyöhön ja tekemään kuntaliitoksia, jos ne vakuuttuvat siitä, että muutokset auttavat niitä järjestämään palvelut nykyistä tehokkaammin, ja kuntalaisten kannalta oikealla tavalla. Järjestelmä ei hänestä enää voi jatkaa toimintaansa niin, että suuri määrä kuntia on täysin riippuvaisia valtionavustuksista.
Juuri siitä tässä nyt on kysymys.
Kysymys kuuluu, kuinka saadaan kepulaiset tajuamaan, että muutokset auttavat niitä järjestämään palvelut nykyistä tehokkaammin, ja kuntalaisten kannalta oikealla tavalla. On aivan mahdotonta tuottaa tarvittavat palvelun nykyisellä kuntaorganisaatioiden rakenteilla. Eikä nykyinen järjestelmä enää kestä kuntia, jotka ovat riippuvaisia muiden kuntien veronmaksajien rahoista.
Kaikki ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kun miltä tuntuu. Opetustoimen järjestäminen järkevällä tavalla voi vaatia eri kuntarakennetta kuin sosiaalitoimen järjestäminen. Ja sosiaalitoimsessakin on omia alasektoreita, joiden järjestäminen vaatii erilaisia toimenpiteitä.
Hyvä kun selvitys tehdään. Nyt kunnan päättäjäillä sen enempää kuin ministeriölläkään ei ole selkeätä kuvaa siitä mikä on paras ratkaisu mihinkin ongelmaan. Pelkkä rajojen siirtely ei auta useimpaankaan ongelmaan. En usko, että löytyy talousvaikeuksissa olevan kunnan päättäjä, joka vastustaa jotakin ratkaisua periaatteellisesta syystä, jos ratkaisusta on selviä hyötyjä saatavissa.
Kannattaa pitää erillään päätöksenteko, talous, henkilöstöhallinto ja muut asiat, jotka on keskitettnä aina helpompi hoitaa järkevästi, ja se miten palvelut tuotetaan.
Tässä suhteessa syntyy järkeviä kuntarajoja ainakin sen suhteen, miten ihmiset liikkuvat, asuvat ja käyvät töissä. Moni kuntaraja on menettänyt merkityksensä sen suhteen, että se on ihmisille yhdentekevä, hallinnollinen ja historiallinen jäänne.
Muuttuuko pääkaupunkiseudulla esim. koulujen, neuvoiloiden, terveyspalvelujen, kirjastojen, joukkoliikenteen, jätehuollon, tms. tarve, jos siirrytään vaikkapa Lauttasaaresta Tapiolaan tai Torpparinmäestä Ylästöön?
Ei se muutu.
Sama juttu on lukemattomissa pienkunnissa, joissa esim. kaksi kotipalvelua ja ruokahuoltoa tarvitseva Vanhusta voi asua 500 metrin päässä toisistaan, mutta kumpaakin palvelee oman kunnan sosiaalitoimisto ja tuo palvelut vanhuksille erikseen, toiselle esim 16 km:n päästä ja toiselle 23 km:n päästä.
Paljon vannotaan kuntien välisen vapaehtoisen yhteistoiminnan nimiin, mutta se vaan ei käytännössä näytä toimivan, kun kahden yhteistoimintapäättäjän on vaikea sopia siitä, miten yhteistoiminnasta koitunut "säästö" jaetaan.
Meillä on vähintään 200 kuntaa liikaa. Ensimmäisinä joutaisi pakkoliittää toisiinsa vaikka Espoo, Kauniainen, Helsinki, Vantaa ja Sipoo. Samalla pitäisi nimetä toimikunta miettimään, millaisella organisaatiolla tapahtuu asioiden valmisteu, että aluedemokratia toimii asukkaita tyydyttävällä tavalla.
Tiheän asutuksen alueilla tilanne on erilainen kuin harvemmin asutuilla alueilla. Suurimmat ongelmat on juuri harvaan asutuilla seuduilla. Siellä rajojen poisto on ihan lillukanvarsi toimintaa, jos sitä tehdään säästömielessä.
Erikoissairaanhoito on monelle kunnalle todella merkittävä kustannuserä. Se vielä vaihtelee huomattavasti vuosittain. Rajoja siirtämällä ei synny tällä sektorilla yhtään säästöä.
Opetustoimen ja päivähoidon yksikkökustannuset eivät putoa yksiköitä yhdistämällä. Monissa pienissä kunnissa on vain yksi varsinainen päiväkoti, kaikissa ei sitäkään, vaan päivähoito järjestetään perhepäivähoitajilla, joka on halvin toteutusmuoto. Kyläkoulutkin on suljettu jo ajat sitten ja lapset käyvät taksilla kuntakeskuksessa koulussa. Joitakin 'turhia' eli pieniä lukioita on ehkä olemassa, mutta seuraava lukio voi olla 100 km päässä.
Edelleen on hyvä selvittää alueittain miten palvelutuotanto tapahtuu parhaiten. Ei kuitenkaan kannata odottaa liikaa tältä selvitykseltä.
Mutta oma luovuus kannattaa käyttää ongelmien ratkausuun eikä ratkaisujen jarruttamiseen.
Tämä tilanne on rakennettu pitkällä tähtäimellä viidentoistavuoden aikana. Valtionvelanhoito on katsottu olevan ainoa oikea mittari yhteiskunnan talouden hoidosta ja valtion kustannuksia on siirretty kunnille ja rakennettu samalla yhteiskunnan "rahoitustasekupla".
Lipposen hallitukset huijasivat selkeästi EU:ta suomalaisia ja suomen kuntia. Oli tiedossa että kupla puhkeaa aikanaan, mutta Lipponen laski että siihen puhkeamiseen menee aikaa niin kauan että Hän itse on eläkkeellä. Tämä kupla paljastuii edellisten eduskuntavaalien aikana niille hitaimmin asioita oivaltavillekin, paitsi joillekin täällä kirjoittaville "idiooteille", jotka ei vieläkään näe asioiden todellista laitaa, vaikka asia on selvästi ollut näkyvissä.
Oppositionhan kuuluu kyllä vierittä omiakin tekemisiä sen hetkan istuvan hallituksen syyksi, vaikka itse on ollut rakentamassa tilannetta. Niin teki myös 1980- luvun sinipunakin.
Vaarallisia nuo sinipunat. Niiden jäljet ovat aina muiden korjattava.
Nyt tarjotaan kuntaremonttia lääkkeeksi. No onhan sekin yksi tapa sumuttaaa. Rahaa se remontti ei tuo yhtän lisää kunnille, eikä merkittäviä säästöjäkään.
>>Tämä tilanne on rakennettu pitkällä tähtäimellä viidentoistavuoden aikana. Valtionvelanhoito on katsottu olevan ainoa oikea mittari yhteiskunnan talouden hoidosta ja valtion kustannuksia on siirretty kunnille ja rakennettu samalla yhteiskunnan "rahoitustasekupla".
Höh... tietysti tämä "yrittäjä", joka maksattaa "yrittämisensä" meillä kunnon ihmisillä - veronmaksajilla - on sitä mieltä... ja sitäkin, että enemmän olisi pitänyt maksaa.
...