"uutta tiedettä" tulee jatkuvasti lisää, koska proffat kääntävät huonosti englanninkieltä suomeksi.
Yliopistoissa opetellaan "sivistyssanoja" (oikeammin "lainasanoja"), jotka ovat kaikessa akateemisuudessaan vain huonoja englannin sanojen suomennoksia.
on emootioita, valideja ja reliaabeleja mittareita, systeemejä, tiimejä, prosessia, ja ties mitä. Sanakirjan avulla voi todeta proffien suomenkielen olevan hakusasssa. Ei ihme, että porukkalle repee pälli päntätessä tyhjänpäiväisiä "sivistyssanoja" monet vuodet. Suomenkieleksi käännettynä moni asia kuullostaisi "vähemmän hienolta" ja veisi akateemiselta siansaksalta reliabiliteein ja itseasiassa myös validiteetin.
Yliopistoissa opetellaan "sivistyssanoja" (oikeammin "lainasanoja"), jotka ovat kaikessa akateemisuudessaan vain huonoja englannin sanojen suomennoksia.
on emootioita, valideja ja reliaabeleja mittareita, systeemejä, tiimejä, prosessia, ja ties mitä. Sanakirjan avulla voi todeta proffien suomenkielen olevan hakusasssa. Ei ihme, että porukkalle repee pälli päntätessä tyhjänpäiväisiä "sivistyssanoja" monet vuodet. Suomenkieleksi käännettynä moni asia kuullostaisi "vähemmän hienolta" ja veisi akateemiselta siansaksalta reliabiliteein ja itseasiassa myös validiteetin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
olen itsekin huomannut tämän useasti, en tosin professorien suusta, mutta kuitenkin.
Mutta onhan paljon hienompaa "tuseerata" kuin työntää sormi jonkun perseeseen.
korvaat puheessasi nuo "ylihienot" sivistyssanat kuten "tiimi" tai "systeemi" ? Sille ei voi mitään että suomi on yksinkertainen kieli.
Prosessi, prosessoida, prosessuaalinen, proseduuri.
Käännä suomeksi.
Kuulostaako paremmalta tai tarkoituksenmukaisemmalta ?
tiimi: joukkue, ryhmä
systeemi: järjestelmä
prosessi: riippuen tarkoituksesta, joko kehityskulku, tapahtumasarja
prosessoida: käsitellä
lopuista en tiedä.
Tiimi = joukkue
group = ryhmä
Joukkueessa on noin 46 jäsentä (yksilöä), ja ryhmässä likimain 8-10. Kyse on armeijaa (>tiimi, esim. 300.000 yksilöä) ja sen johtamista varten käsitteistä, mutta eiväthän pökiöt noita tajua näin sivariaikana. Sitten kaikki ovat jotain tiimejä.
tai mies, joka ei ole käynyt armeijaa. Aivan uskomatonta paskaa sitä sitten kehittyykin "tieteeksi"...
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=5604.0
http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=840.0
apulainen on hienosti suometettuna assistent(ti), mestari on ma(i)ster(i), kokelas on kandidaatti (candidate) (lääkärisarjassa suomennettu opiskelija), akateemisten kannattaisi opiskella englantia aidosti eikä tuottaa lisää tieteellistä siansaksaa.
Täytyy muistaa, että meidänkin yliopistolaitoksemme on alunperin toiminut latinaksi. Siispä monet termit ja tittelit ovat lähtöisin latinan kielestä.
vai mitä haluat todistaa? Englantilaisia tutkimuksia ei kannata uskoa, sillä tiede on englannissa on ollut hyvin vahvasti kirkon ohjauksessa.
Kyseessä on erikoiskieli tai ammattikieli, ei yleiskieli, ja siksi erityisterminologia tai -sanasto. Ja mistä useimmit sivistysanat tulevat, latinasta ja kreikasta, joista etenkin latinalaisperäiset kielet ovat vaikuttaneet englannin kieleen, joka taas nykyisin on maailman valtakieli kuten kaikki tietävät. Kun terminologia on ympäri maailman samankaltaista, niin tieteellisten julkaisujen lukeminen vieraalla kielellä saattaa onnistua hyvinkin vähällä opettelulla. Lisäksi tieteellisen tai minkä tahansa erityiskielen terminologian suomentaminen ei ole aina ihan yksinkertainen juttu, vaan niistä saatetaan käydä kovaakin kädenvääntöä. Ja toisaalta kun esim. nuo sinunkin mainitsemasi ilmaisut ovat jo vakiintuneet suomenkieliseen tieteelliseen kielenkäyttöön ja ovat aktiivisessa käytössä, ei niiden muuttaminen suomeksi käy käden käänteessä, todennäköisesti ei lainkaan.
suomentaminen, tai jos osaa huonosti suomea :)
koska sitä puhuu ÄIDINKIELENÄÄN eniten ihmisiä. Toissijaista kieltä ei voi koskaan ymmärtää yhtä hyvin kuin vahvaa äidinkieltä.
En väittänyt että englantia äidinkielenään puhuvia olisi enemmän kuin kiinalaisia. Toisaalta tuo mitä sanoit kiinan puhujista ei taida pitää paikkaansa, sillä ymmärtääkseni kiinassa on useita eri murteita tai itse asiassa eri kieliä (riippuen hieman siitä miten "kieli" määritellään) niin, että maan toiselta laidalta kotoisin oleva ei ymmärrä maan toiselta laidalta olevan puhetta ja vice versa. Toisin sanoen yhtä ja samaa kiinan kieltä puhuvia ei suinkaan ole tuota mainitseamaasi miljardia ihmistä.
Ja ja, Kiinalaisillakin on muuten kova halu oppia englantia. Satun itse opiskelemaan englantia yliopistossa, ja meiltäkin on yritetty värvätä englannin opettajia Kiinaan. Maassa on meneillään ohjelma, jonka puitteissa aiotaan opettaa ties kuinka monelle sadalle tuhannelle vai peräti miljoonille englannin kieltä.
Toisaalta kieltämättä olen skeptinen minäkin sen suhteen onko englannin leviäminen yksioikoisesti vain hyvä asia - onhan kuitenkin kieli tärkeä - tärkein - osa identiteettiä. No, tässä ollaan aiheesta jo kaukana. Niin, tieteellisessä viestinnässä ENGLANTI ON VALTAKIELI.
onhan suomessakin joitain "vaikeasti" ymmärrettäviä murteita. ja tyhmän kuuloisiakin.
Jos ei ole yhteneväistä kiinan kieltäkään, niin ei ole kyllä englantiakaan. Englantia väännetään joka maailmankolkalla jotenkin omintakeisesti. Eipä Anneli Jäätteenmäen englannista meinannut ymmärtää edes suomalainen mitään, niin miten luulisit siitä jonkin rasnkalaisen ymmärtävän mitään. Ranskalaisetkin ääntää englantia niin tavattoman ranskalaisittain, että ei siitä on kuin keskittymällä selvää. Toisaalta jonkun skotin puhe on niin kamalaa solkkapylkkää, että sitä on hankala ymmärtää. Eli enkussakin niitä "murteita" on sitten ihan tavattoman paljon
mitäs siitäkin tulis jos hippokrateen vala ois suomennettu oikein tekopyhän vala (engl. hypocrate) tai diagnoosi tuomioksi (kreik. dia gnosis)? tai priorisointi päättää ennalta (a priori). Sais varmaan vähemmän akateemiset oikein kuvan asiasta kuin asiasta