aikaan kun Ruotsi ei lähtenyt valtaamaan Suomea takaisin. Kaikkihan silloin uskoivat Venäjän luhistuvan ja kukistuvan joten mitään tappionriskiä ei pitänyt olla. Suomessa opetettiin ehdottoman totuutena 1941, että kaikki kerran menetetty pitää aivan ehdottomasti vallata takaisin maksoi mitä maksoi, sitä ei saa jättää valtaajalle.
Liekö syynä Ruotsin menettelyyn ollut ruotsalaisten viisaus. Asumme maailman viisaimman kansan naapurina, onneksi.
Mikä lie ollut Napoleonin Venäjän-retken
15
141
Vastaukset
- ghghgkgk
Siitä yksinkertaisesta syystä, että Napoleonin Venäjän sotaretken aikana Ruotsi oli Venäjän liittolainen.
Kuudes liittokunta (1813-1814) oli Yhdistyneen kuningaskunnan johtama liittokunta Ranskan ensimmäistä keisarikuntaa vastaan. Mukana olivat Itävalta, Preussi ja muita saksalaisvaltioita sekä Portugali, Espanja, Ruotsi ja Venäjä. Sodan tuloksena Ranskan keisari Napoleon I karkotettiin Elballe ja Bourbon-suku palasi Ranskan valtaistuimelle.- ghghgkgk
Siis 1812-1814
------Napoleonin Venäjän sotaretken aikana Ruotsi oli Venäjän liittolainen.---
Oli kai ruotsalaista viisautta liittoutua sellaisen maan kanssa, jolle hetki aiemmin oli sodassa menetetty valtavasti omaa aluetta. Yleensä liittoudutaan sellaista maata vastaan eikä sen puolesta. Sama kuin jos Suomi olisi 1941 liittoutunut neukun puolelle Saksaa vastaan.- Ei-ihme
Valcosoturi kirjoitti:
------Napoleonin Venäjän sotaretken aikana Ruotsi oli Venäjän liittolainen.---
Oli kai ruotsalaista viisautta liittoutua sellaisen maan kanssa, jolle hetki aiemmin oli sodassa menetetty valtavasti omaa aluetta. Yleensä liittoudutaan sellaista maata vastaan eikä sen puolesta. Sama kuin jos Suomi olisi 1941 liittoutunut neukun puolelle Saksaa vastaan.Suomihan vaihtoi puolta 1944. Tässä kysymys samasta asiasta. Suomessa 1812 oli myös erittäin ruotsalasvastaiset tunteet. Aateliset ja ylempi sosiaaliluokka oli tyytyväinen sisäiseen itsenäisyyteen ja rahvaskin havahtui siihen että Venäjä oli parempi isäntä kuin Suomea halveksinut Ruotsi. Myös "Vanha Suomi" oli liitetty takaisian Suomen yhteyteen v. 1812 alussa.
- Jokunimimerkki2
Ruotsi oli saanut Suomesta tarpeekseen jo 1809 ja antoi maan valua Suomen sodassa Venäjän syliin. Ei ollut Ruotsilla puolustustahtoa silloin, niin miksipä olisi ollut myöhemminkään. Ruotsissa haikailtiin menetetyn Suomen perään suurin piirtein yhtä paljon kun jos Suomi nyt menettäisi Ahvenanmaan...
- ghghgkgk
Totta, Suomesta oli tullut kiviriippa jo 1700-luvulla, josta haluttiin eroon. Valtakunnan painopiste oli siirtynyt pysyvästi Itämeren länsipuolelle ja Venäjän uusi pääkaupunki Pietari muodosti jatkuvan uhan.
Sitä näkökulmaa vasten huonosti mennyt Suomen Sota 1808-09 ei ole yllätys. ghghgkgk kirjoitti:
Totta, Suomesta oli tullut kiviriippa jo 1700-luvulla, josta haluttiin eroon. Valtakunnan painopiste oli siirtynyt pysyvästi Itämeren länsipuolelle ja Venäjän uusi pääkaupunki Pietari muodosti jatkuvan uhan.
Sitä näkökulmaa vasten huonosti mennyt Suomen Sota 1808-09 ei ole yllätys.------Ruotsissa haikailtiin menetetyn Suomen perään suurin piirtein yhtä paljon kun jos Suomi nyt menettäisi Ahvenanmaan-----
Ah jospa tuo sama valtioviisaus suhteessa Talvisodan aluemenetyksiin olisi ollut Suomen johtajien päissä 1941 niin paljolta pahalta olisi säästytty.ghghgkgk kirjoitti:
Totta, Suomesta oli tullut kiviriippa jo 1700-luvulla, josta haluttiin eroon. Valtakunnan painopiste oli siirtynyt pysyvästi Itämeren länsipuolelle ja Venäjän uusi pääkaupunki Pietari muodosti jatkuvan uhan.
Sitä näkökulmaa vasten huonosti mennyt Suomen Sota 1808-09 ei ole yllätys.------Suomesta oli tullut kiviriippa jo 1700-luvulla, josta haluttiin eroon-----
Tasan tarkkaan ei kyllä noin ole. Suomesta Ruotsi sai verotuloja, miehiä sotiin, luonnonvaroja ja oli mitä mahtavin puskurialue suuren alueensa ja vaikean luontonsa takia Venäjää vastaan. Mikä ilo Ruotsille oli saada Venäjä Tornionjoelle, Pohjanlahdelle ja Ahvenanmaalle ?- ghghgkgk
Se ilo, että ei tarvinnut enää satsata Suomen puolustukseen ja saatiin meri valtakuntien väliin, paitsi tietysti aivan pohjoisessa tuli Tornionjoki rajaksi.
Ja ei tarvinnut jatkuvasti pelätä uutta sotaa Venäjää vastaan. Ja Ruotsista tuli Venäjän liittolainen heti Suomesta luopumisen jlkeen.
Suomesta luopuminen on taannut Ruotsille 200 rauhan vuotta.
- ghghgkgk
Minkä ihmeen takia Ruotsin armeija perääntyi 2 kuukaudessa Pohjois-Pohjanmaalle jättäen koko eteläisen Suomen venäläisten armoille. Ehkä Ruotsin armeijalla ei ollut kovin kovaa hinkua edes pitää Suomea.
- ghghgkgk
Ja pohjoismaiden vahvin linnoitus Viapori antautui ilman taistelua jo toukokuussa 1808, erikoista.
- itsekin_antautuisin
Ruotisin armeijalla oli puutteita tuolloin niin miehistön koulutuksessa, sodanjohdon ammattitaidossa kuin varusteissakin.
Viaporin päällikkö Cronstedt odotti Ruotin laivaston tulevan linnoituksen avuksi ja oli sopinut määräpäivän (3.5.1808) venäläisten kanssa, jolloin linnoitus antautuisi, jollei Ruotsin apu saavu ajoissa. On syytä huomata, että linnoitus oli varustuksiltaan keskeneräinen ja Cronstedt oli joutunut käyttämään sen puolustuksen paranteluun jopa omia henkilökohtaisia varojaan.
Näissä olosuhteissa saarretussa linnoituksessa oli puolustustaistelu turhaa. - Suunniteltu-juttu
ghghgkgk kirjoitti:
Ja pohjoismaiden vahvin linnoitus Viapori antautui ilman taistelua jo toukokuussa 1808, erikoista.
Suomen yläluokka halusi Venäjän yhteyteen ja petti Ruotsin Hallituksen. Salaiset neuvottelut oli käyty jo kauan ennen sotaa. Asia on vieläkin arkaluontoinen etenkin ns. Suomenruotslaiselle sivistyneistölle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anjalan_liitto
Tarkoitus oli luoda Suomesta USA:n kaltainen ruotsinkielisen yläluokan johtama autonominen valtio Venäjän keisarin suojeluksessa.
Suomalaisilla suomenkielisillä oli tässä lähinnä intiaanin asema. Katseet Ruotsiin käännettiin vasta kun Keisari alkoi parantaa suomenkielen asemaa 1850-l.
- Puntilisti
Onko ryssänviha vanhaa ruotsalaista perua?
Ruotsissa eli ankara viha Venäjää vastaan ja syystäkin! Olihan sotia Venäjää vastaan käyty satojen vuosien aina vähän väliä. Ryssänviha saattaisikin hyvinkin olla vanhaa ruotsalaista perua. Nykyinen Suomen alue oli se tanner, jossa taisteltiin, niin kyllä siitä vihasta helposti jäi jotain nykyisten suomalaistenkin hampaankoloon, aina nykypolville saakka! Useaan kertaan idästä käsin suoritetut hävitysretket takasi riittävästi kauhukertomuksia ja kyllä propagandan teho tunnettiin muinoinkin.
Pohjan Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 taistelua, joten eikökän tuosta listasta löydy jonkinlaisia perusteita jopa RUK:ssa käytetylle fraasille "Vihollinen tulee aina idästä ja jos ei, niin se koukkaa".
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Menetettyään puoli valtakuntaa surkeassa sodassa, Ruotsille jäi vain ankara viha jäljelle. Reilu 200 vuotta sitten käydyssä sodassa Ruotsi käytännössä antautui. Olihan Venäjän joukot jo vähälle aikaa toistamiseen Uumajassa saakka. Itämaata kaivattiin tuon tekstin mukaan melkoisesti 1808-1809 katastrofin jälkeen. Ruotsille se oli katastrofi, mutta olisiko Suomi koskaan itsenäistynyt ilman tuota "irtiottoa"?
'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha'
"Ruotsin yleisen mielipiteen kehityksen suhteenkaan ei näyttänyt olevan suuria epäilyksiä. Vireitä voimia tuntui olevan jatkuvasti sekä Skandinavian yhdistymisen puolella että kannattamassa kostosotaa Venäjää vastaan. Ruotsinmieliset saattoivat Suomen vastaisuutta suunnitellessaan luottaa melko vakiintuneeseen mielipiteeseen Ruotsissa. Erikoisen kiinteältä tuntui tässä suhteessa Ruotsin kansallismielisten kanta. Heissä eli viha Venäjää vastaan, ja viha taas oli, Tegnérin käsityksen mukaan, liikkeellepanevia voimia kansan elämässä. 'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha', hän kirjoitti. Jos se voitiin uhkaillen kansasta hävittää, Ruotsi vajosi 'täydelliseen mitättömyyteen'. Vuosikymmenien kuluessa ilmenee julkisessa sanassa ja muissa ruotsalaisten mielipiteen ilmaisuissa, että 1808-09 lyödyt haavat vuotivat jatkuvasti verta. Ei voitu uskoa todeksi, kuten muuan ruotsalainen lehti 1856 kirjoitti, että Suomen puolitoista miljoonaa ihmistä, joilla oli ruotsalaiset tavat ja laitokset ja sivistys, jotka olivat vuosisatojen aikana jakaneet Ruotsin kanssa kohtalon iskut ja onnen vaihtelut ja jotka olivat taistelleet tuhat taistelua yhteisen asian puolesta, olisi ikuisiksi ajoiksi Ruotsista erotettu. 'Me ruotsalaiset kaipaamme alituiseen Suomea', muuan tyyneksi tunnettu ruotsalainen kirjailija kirjoittaa 1863 Topeliukselle, 'ja tunnemme ehkä syvemmin kuin Suomi itse, mitä olemme menettäneet.'"
L. A. Puntila, 1944, Ruotsalaisuus Suomessa, Otava, s. 201-202- PyhänPietarinKaupunki
Jaa, juttu kirjoitettu 1944..
Kyse on yksittäisen ruotsalainen mielipiteestä.
Ehkä 50 rauhan vuotta ei vielä ollut ehtinyt vakuuttaa, että Suomesta luopuminen oli siunaus Ruotsille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 904322
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?422685Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1122480Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1082258Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281947- 321945
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2111632Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91607- 291598
- 791416