eihän ratkaista syylistämisellä, vaikka näin ollut vai,, siihen tulokseen päätynyt että niin...
pääasia että alku oli sydämmellinen. Se vaikuttaa myrskynkin jälkeenkin kultaiselta, mikään ei voi korvata lähtöasetelmia, aitoa tunnetta. Se yökkää se örveltaa se löytää pienen mahdollisuuden paskakärpäsen muodossakin keskeltä, luoden jotqin muiden huulilta tietämättä mitään tai luodessaan jotain epämääräisiä
Kuinka annoinkaan tunteille väärällä hetkellä vallan
Silti se voi olla sitä mitä haki
pääasia että alku oli sydämmellinen. Se vaikuttaa myrskynkin jälkeenkin kultaiselta, mikään ei voi korvata lähtöasetelmia, aitoa tunnetta. Se yökkää se örveltaa se löytää pienen mahdollisuuden paskakärpäsen muodossakin keskeltä, luoden jotqin muiden huulilta tietämättä mitään tai luodessaan jotain epämääräisiä
Kuinka annoinkaan tunteille väärällä hetkellä vallan
Silti se voi olla sitä mitä haki
Vastaukset 1
Vanhimmat
En syyllistä muita kuin itseäni. Tunne tulee muiden huulilta, kun he lukee avointa paremmin kuin tämä itse uskaltaa myöntää. Pelko on astunut edelle. Mutta rakkaus ja halu kasvaa taustalla yli sen mitä koskaan kokenut. Väärä muuttuu oikeaksi aivan kuin joku muu ohjaisi tarinaa. Haluan tulla, mutta miten..