Psykiatrian Poliklinikan tutkimusjakso

Muista kiitellä kovasti,sehän lottopotti,ei ne kaikkia ota!!Oot kauhean kiitollinen, sen kun muistat! Hiukan nyt huolestuttaa,että miksi sulle apua tarjotaan??S e on aika epätavallista,mikä sulla on? Koita jaksaa!1

Ole varovainen. Minut laitettiin poliisin avustaman käsiraudoissa suljetulle väittäen että olen psykoosissa, depressiossa ja maaninen. En tietenkään ollut. Pääsin pois. Pkl:lla oli uusi nuori lääkäri joka ei tuntenut minua ja halusi kai järjestää draamaa ja kokea olevansa supersankari. Minulle jäi elinikäinen kammo. En enää koskaan ole missään tekemisissä psykiatrian kanssa. Suomessa psykiatria on kriisitilassa. Kts. vaikka googlettamalla Jorvin psykiatrian tapahtumista. Sitä luulee apua saavansa kun tarvitsee, mutta siinä saattaa käydä päinvastoin. Ole varovainen. Älä ainakaan ole avoin ja luottavainen. Kaikkea sanomaasi käytetään sinua vastaan. Myös sanomaasi saatetaan vääristellä, nii n että merkitys muuttuu. Tsemppiä sinulle!

Mitnes ketjun aloittajalla meni, joko olit? Kuinka nopee pääsit? Mitö tapahtu?

mä en oo käynyt aiemmin mut kai menossa. onko niillä käynnellä tai ekalla käynnillä lääkärikin? ja nimenomaan ilm psykiatri sitte eikö mikään tavislääkäri.

Minä olin noin viikon tutkimusjaksolla nuorten osastolla. Menin tosin sinne suoraan psykologilta. Ensin piti jättää takki yms ja sit odottamaan haastattelua. Sitten saattoivat minut sinne osastolle ja näyttivät paikat. Tavarat käydään läpi ja kosmetiikka ainakin lukittiin pois ja puhelin ja läppäri yöksi. Aikaa sai siellä viettää tehden, mitä huvitti omassa huoneessa tai yhteisessä tiloissa. Välillä kävi omahoitajat juttelemassa ja piti pari kyselyä. Tehtiin terveystarkastus ja psykologilla ja psykiatrilla arvioinnissa. Tietenkin ruokailut monta kertaa päivässä ja suihkuun pääsi kysymällä. En tiedä, kuinka samanlainen se osasto, johon sä oot menossa on, mutta tuskin kannattaa olla huolissaan. Henkilökunta oli mukavaa ja siellä oli muutenkin ihan rentoa.

Tässä alottaja, Kiitos kommenteista..
Tää mun juttu on tosiaan avohomma eli käydään käynneillä joitakin kertoja nähtävästi niin että ensin oli lääkäri sitten hoitajia ja lopuksi joku "päälääkäri"
Yhdessä tunnin keskustelussa olen jo käynyt ja ensviikolla seuraava aika.

Lääkkeitä ehdoteltiin mutta ei lähdetty jankkaamaan kun kieltäydyin vedoten että on niitä joskus kokeiltu ja en pidä. Muitakin vinkkejä miten arkea paremmaksi annettiin joten kokonaisuudessa ihan o.k tapaaminen tai hyvä sillä ihminen tuntui olevan kartalla toisin kuin terveyskeskuksen puolen ihmiset.

Ainoa oli että laittoi sairaslomaa kelaan joka nyt sitten sotki toimeentulotuen ja sitä nyt sitten saa odotella että mitä maksetaan ja milloin kun arpovat asiaa sekä toimeentulotuen että sairastamisen puolella..

Jatketaans vielä niin testejä oli niin BDI (masennus) Audit (alkoholi) kaavakkeet tuli kotiin ja vastaanotolla oli jotain pari muuta kyselyä. Lääkkeistä tosiaan niin kieltäydyin masennus lääkkeistä. Lyhytvaikutteisia (bentsot) ei kuulemma kirjoiteta. Olisin voinut ottaa satunnaiskäyttöön mutta olkoon sitten.

Istunto tuotti myös uuden diagnoosin kantaan masennuksen lisäksi ja se oli sosiaalisten tilanteiden pelko tms. En nyt varma oliko juuri noilla sanoilla..

Siitä se alkaa. Kohta on viisi diagnoosia ja lisii koko ajan. Sitten tarviikin jo ottaa tarkkailuun osastolle. Sitten oletkin jo pahasti sairas. Pakko ottaa lääkettä tai sähköä päähän. Aina vaan sairaammaks tuut. Ole varovainen, ettei käy niin kuin monelle on käynyt.

Yhtä konkreettista vinkkiä lukuunottamatta niin aika turhaa on minusta ollut. No siinä mielessä ehkä että on sairaslomalla ja sitä kautta sossu/te pois niskasta. Sairaslomakin ollut melko epämääräistä tai siitä kommunikoiti. Nytkin joku b-todistus vetämässä kelassa jatkoksi a-todistuksen 60 päivän lomaan.

Mitään hajua ei ole edes siitä että kuinka pitkästä lomasta olisi kyse tai todistuksen sisällöstä. No kai kelasta tulee joskus joku päätös. Kerran vielä käyn ja sitten lopetan. Paikkakunnanvaihtokin edessä niin senkin takia..

mä kyseenalaistin kun viimeksi kävin et onkohan motään hyötyä. Hoitajan mielestä on hyötyä että käyn juttelee (1-2 vkn välein) hänen kanssaan, että oloni paranisi. en vaan tiedä mihin tuolla tähdätään ja kauanko sen on tarkoitus jatkua. en mä siihen saanut vastausta. noh, ei kai tosta nyt haittaa ole niin kauan kun on saikulla ni on aikaakin siellä rampata.

se vähä mua närästää että ääneen sanottu mulle pari krt että en vaikuta psykoottiselta (tällä epäilyllä lähetettiin tonne) mut saikkulapussa lukee toistuvasti määrittämättömän psyk. häiriö?! en ole jaksanu kommentoida siitä kun mun sanomisilla ei tunnu muutenkaan olevan merkitystä siellä.

Kuulostaa sille, että et hyödy. Miksi joudut käymään siellä? Kuka hyötyy? Taitaa henkilökunta itse työllistää itseään. Helppojen potilaiden kanssa on helppo työaikaa viettää. Pitäisi psykiatrialta vaatia kustannustehokkuutta. Mikään sisäinen oma valvonta laadusta ei riitä.

En halua vastakkainasettelua, mutta en voi olla ajattelematta kaikkia niitä vanhuksia ..., jotka eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, koska rahaa ei ole.

Kiitos kommenteista..
Pari kommenttia mitä nousi esiin..

Paikkakunnanvaihto on osin psyykkeestä johtuva mutta ei liity hoitoihin. Tilanne nimittäin se että asun Kelan mielestä liian kalliissa asunnossa ja koen uhkaavana että kokoajan tt-päätöksissä on että voidaan siirtyä niin että maksetaan vain kohtuulliset menot ja loppu itse.

Mitenkään ei olisi sitä varaa maksaa ylimenevää osaa ja asuntoa en ole kaupungilta yms mistä kohtuullisia saa niin saanut niin päätin muuttaa pienemälle paikkakunnalle enskuun alusta jossa asunto-ongelmaa ei ole.

Mitä tulee todistukseen niin en ole sitä tosiaan nähnyt ja sekin ärsyttää sillä tapaamisessa jossa asiasta puhuttiin niin selkeästi sanoin että haluan kopion myös itselle. Kanta kertoo että kelaan olisi b-paperi lähtenyt ja en tosiaa edes tiedä sitä että paljon sairaslomaa halutaan suosittaa. Kannassa luki että lääkäri konsultoi asasta jotain ylilääkäriä joka ehkä asian päättäny, kenties kirjoittanut koko paperin. Käsittely tästä jatkosta sairaslomaan ei ole vielä kauan kelassa ollut, reilun viikon vasta.

Muutosta ja tästä b-paperista puhun seuraavalla tapaamisella joka sovittu ja jos ei ihmeitä tapahdu niin jää viimeiseksi kyllä. Teoriassa muualta kuulin että kuulemma on mahdollista jatkaa vaikka asuisi vieraalla paikkakunnalla mutta se vaatisi jonkun maksusitoumuksen tms..

Lopettamisen puolesta on käynyt myös epäitsekäskin syy mitä tuossa vähän viittattiin eli jos koen että en hyödy niin silloin on parempi antaa paikka sellaiselle joka kenties jonossa näihin touhuihin ja hyötyisi.

No katsotaan, Ehkä tämä tästä. Ainakin plussaa mielenterveydelle on se että tulevaisuudessa asuu ns kelanormien sisällä olevassa kämpässä ja ei tarvi asumistaan stressata ja muutenkin pieni paikkakunta voi olla ihan hyväksikin..

Tsemppiä myös kaikille, Ehkä se päivä vielä paistaakin joskus..

Kuulostat järkevältä, loogiselta pohdinnoissasi ja ystävälliseltä, muista ihmisistä välittävältä. Mielestäni olet hyvin ratkaisemassa asunto-ongelmaasi. Todennäköisesti muitakin ongelmia ratkeaa samalla. Ainakin sinulla on ongelmanratkaisukykyä.

Taitaa olla niin, että potilaiden pitää ratkaista psykiatrian kriisi, kun ei psykiatrit vieläkään kykene katsomaan omaa tilaansa rehellisin, avoimin silmin. Psykiatria ei kykene auttamaan ihmisiä kuten pitäisi. Lääkkeet ei ratkaise ongelmia. Tyhjät keskustelut eivät ratkaise ongelmia. Psykiatrian rahoitusta voidaan vähentää, kun nykyisen tasoinen hoito suunnataan vain niille, jotka siitä hyötyvät ja muita ei siihen painosteta.

Toivon keskusteluketjun aloittaneelle kaikkea hyvää elämään! Voimia, pärjäät kyllä.

Pitääkö ne /saako olla poliklinikalla kirjoilla siihen saakka kunnes tasapaino on löytynyt? Mä olen ollut kohta 1,5 v ja vieläkin elämä jokseenkin sekasin., joskin parempk kuin vuosi sitten. Ja tuo on ainoo paikka mistä edes jotain apua. Mikään varsinainen terapia (ei vamraan tuolta saisikaan vaan yksityinen)ei taida vielä plla ajankohtainen, pitäisi saada eka vähän normalisoituu.