"Luulin jo, etteivät ihmiset enää lue kirjoja!", oli ensimmäinen mieleeni tullut ajatus Paha maa -elokuvan jälkeen. Joku käsikirjoituksen tekijöistä (Aleksi Bardy?) on ainakin lukenut hyvin lempikirjailijaani Leo Tolstoita, niin paljon Tolstoi-viitteitä leffassa oli alussa ja lopussa.
Ennen kaikkea juoni rakentui Tolstoin hyvälle myöhäisempää tuotantoa edustavalle "Väärennetty korkolippu" -teokselle. Leffassa paha lähti kulkemaan väärennetystä viissatasesta, ja lopussa pahan kierrettä yritti Jasper Pääkkönen katkaista avustamalla kaveriaan oikealla viissatasella.
Pahasti päällekkäin Tolstoin juonen kanssa kävi leffan toinen perusajatus, joka rakensi sen Eppu Normaalin "Murhellisten laulujen maa" -biisin sanoille. "Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe..." Tätä rakennetta vasten leffan täytyi päättyä traagisesti, "viimeiseen erheeseen".
Sen sijaan Tolstoin "Väärennetty korkolippu" murhaan asti kumuloituneen pahuuden jälkeenkin loppuu toiveikkaasti: pahan kierre on katkaistavissa, vaikka helppoa se ei olisikaan, ja uhraukset suuria.
Perusajatukset riitelevät keskenään. Olisiko niin, että leffaryhmä teki leffaa eteenpäin pala palalta ilman käsikirjoitusta?
Ennen kaikkea juoni rakentui Tolstoin hyvälle myöhäisempää tuotantoa edustavalle "Väärennetty korkolippu" -teokselle. Leffassa paha lähti kulkemaan väärennetystä viissatasesta, ja lopussa pahan kierrettä yritti Jasper Pääkkönen katkaista avustamalla kaveriaan oikealla viissatasella.
Pahasti päällekkäin Tolstoin juonen kanssa kävi leffan toinen perusajatus, joka rakensi sen Eppu Normaalin "Murhellisten laulujen maa" -biisin sanoille. "Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe..." Tätä rakennetta vasten leffan täytyi päättyä traagisesti, "viimeiseen erheeseen".
Sen sijaan Tolstoin "Väärennetty korkolippu" murhaan asti kumuloituneen pahuuden jälkeenkin loppuu toiveikkaasti: pahan kierre on katkaistavissa, vaikka helppoa se ei olisikaan, ja uhraukset suuria.
Perusajatukset riitelevät keskenään. Olisiko niin, että leffaryhmä teki leffaa eteenpäin pala palalta ilman käsikirjoitusta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jännä huomata: Venäjän klassisen kirjallisuuden perinne elää - Suomessa! Paha maa perustuu osaltaan Leo Tolstoin "Väärennettyyn korkolippuun". Aki Kaurismäki taas teki aikoinaan leffan Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" -klassikosta.
Mitä kirjoja on luettava, että on sivistynyt ?
Tunteeko kaikki ne, ja taustat niihin ?
Kuka on Tolstoi ?
Aku Louhimiehen ensimmäinen Levottomat -leffa oli perustuvinaan Alberto Moravian varhaiseen romaaniin Välinpitämättömät.
Kaverit olivat lukeneet sen ja ymmärtäneet päin helvettiä, niin että käsiin jäi "mikään ei tunnu miltään". Ja sitten tietysti idea liimattiin seksiin, että päästiin tekemään selintuotantoa.
Maailmankirjallisuus on siitä kiitollista, että sen syvemmälle perehtymättä siitä voi kopioida pintaideoita, ja joskus ne voivat jopa toimia. Meininki on vähän sama kuin Kummelilla: ei tiedolla, ei taidolla, mutta tuurilla.
Levottomat "perustui" Albert Camus:n Sivulliseen. Kirjassa ja elokuvassa on joitain samoja asioita.
No ei sinne päinkään. Camus'n kanssa Levottomilla ei ole mitään tekemistä, ja jos juntit ovat sitä lueskelleet ja imeneet vaikutuksia, yhtä hyvin olisivat voineet jo kässärivaiheessa imeskellä jotain ihan muuta.
Moravian kirjojen pohjalta todella nerokkaat ohjaajat ovat tehneet filmejä, esim. Godard on muistaakseni käyttänyt Brigitte Bardot'ta herkullisesti Keskipäivän aaveen pohjalle tehdyssä filmatisoinnissa. Välinpitämättömätkin on filmattu. Mutta tuskin niin täydellisen väärinymmäretysti kuin seliniläinen porukka sen teki.
Kyllä kyseiseen elokuvaan käsikirjoitus löytyy. Muistaakseni siitä on kirjoitettu 10 versiota, joista kymmenes oli kuvausversio. Ymmärtääkseni (käsiksen lukeneena, elokuvaa näkemättä) lopullisessa elokuvassa on kuitenkin muutamia käsiksessä olleita juttuja poistettuna/erilailla.
Tää kässärin tekijä tekussa sanoikin, että alku idea elokuvaan oli tullutkin Tolstoin jostain kirjasta.