Onko joku kokeillut sitä että tekee uuteen pinnaan ainoastaan owatrol D1 kyllästys? Millainen on lopputulos?
Uuden pinnan kyllästys ainoastaan owatrol D1:llä
hblhblh
76282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Omat kokemukset n 15 vuoden ajalta. Helppo levittää, imeytyy uuteen tiikkiin huonosti, vanhaan helposti. Estää mustumista. Vaatii uusintalevitystä kerran vuodessa - jos ei halua laittaa owatrol 2:sta päälle. Owatrol 2:lla tulee lakkamaisen kiiltävä pinta, joka on mielestäni paljon helpompi pitää kunnossa kuin lakkapinta.
Monet huvikäytössä olevat vanhat kaljaasit on kannen rakenteiden osalta käsitelty owatrolilla. Kannattaa katsoa ja kysellä vinkkejä, jos satut tapaamaan kippareita. Ehkä Suomenlinnan telakalla.
Vuosikymmenten takainen mielikuvani on, että ykköstä imeytettiin puuhun niin kauan kuin imeytyi. Ja ohuena imeytyi hyvin mahonkiin. Miksi ihmeessä et halua kakkosta päälle ?
Ainakin minun pinnassa lakka ei ole oikein pysynyt. Riippuu varmaan paljon siitä että vanhassa oli halkeamia. Ajattelin että joku owatrol 1 tyyppinen öljy olisi helppohoitoisempi? Olisiko uusi mahonkinen joku vaaleampi puulaji?
Ei kai muissa puulajeissa kuin teakissa ole erityistä pysymisongelmaa. Teakiin on 1-komponettisena hollantilaista lakkaa, joka ainakin minun srayhoodin alaosan teaklistassa on pysynyt 5 v. Mutta teak kuten mahonkikaan ei ole yksi puulaji. Mahongissa pysyy hyvin kaikki lakat olipa uutta tai paljaaksi hiottua vanhaa. Ihan polyuretaanikin kunhan vain laimentaa ensi kerrokset.
Alkuperäinen kysymys oli "pinnan kyllästämisestä". Kyllästäminen kai on hiukan eri asia kuin lakkaaminen. Puulajia ei kerrottu. Käsitin pinnan tarkoittavan puupintaa yleisesti ja vastasin siihen. Jos kysymys onkin ruoripinnasta, silloin ilman muuta kannattaa vetää useita kerroksia kiiltäväksi kovettuvaa D2-öljyä D1-kyllästysöljyn päälle. Jos kysymys onkin vaikkapa mäntylankuista tehdystä kannesta kuten kaljaaseissa, pintoja ei tietenkään kannata liukastaa kiiltävällä D2:lla.
Omassa veneesssäni olen käsitellyt tiikkiset parraslistat D1 D2:lla. Mielestäni ne ovat huomattavasti helppohoitoisemmat kuin ne olivat lakattuina. Kun lakkapinta alkaa hilseillä, tavallisesti tarvitaan kerran vuodessa hiontaa ja uusintalakkausta useita kerroksia. Owatrolilla käsiteltyihin riittää kevyt hionta D1:llä kostutetulla vesihiontapaperilla uusi kerros tai kaksi D2:sta. D2 kerrosten välillä ei tarvita välihiontaa. Owatrolilla käsitellyt pinnat, ruoripinna mukaanlukien, ovat omassa veneessäni kestäneet valtamerikäyttöä paremmin kuin lakkaukset.
Onneksi ei ole noita ongelmia kun on pinnan sijasta ruori.
Owatrolin sively ei todellakaan ole huoli!
Itselläni on ollut sekä pinna- että rattiveneitä. Tiedän hyvin, mikä on rattiruoriin liittyvä todellinen huoli!
Ohjausvaijeri on pettänyt kerran. Se tapahtui tietysti pahimmassa mahdollisessa tilanteessa eli Etelä-Itämerellä yöllisessä ukonilmassa, rankkasateessa ja navakassa tuulessa. Ajattelemattomuuttani en koskaan ollut kokeillut varapinnaa. Yllättäen se ei mahtunutkaan kääntymään kuin poikittaisessa asennossa, jossa sitä oli hankala käyttää.. Satamassa selvisi, että ohjausvaijeri ei ollut rispaantunut eikä katkennut, vaan oli irronnut kvadrantista.
Toinen ruorimekanismiin liittynyt huoli sattui kymmenkunta vuotta myöhemmin eri veneellä. Kovassa merenkäynnissä Skagerrakilla ruorimekanismi jumittui. Rattia ei pystynyt kääntämään kuin 10°. Syyksi selvisi kvadrantin jumittuminen tukikehikkoonsa pulttien löystymisen takia. Onneksi veneessäni oli Hydrovane tuuliperäsin. (Hydrovanen peräsinlapaa voi käyttää hätäohjauksena peräsinvaurion sattuessa). Sen avulla pystyin ohjaamaan veneeni Skagenin satamaan ja korjaamaan kvadrantin kiinnityksen.
Vaikka nämä tapaukset eivät liity Owatroliin mitenkään, halusin varoittaa kokemattomien illuusioista, että ruorimekanismi muka olisi huoleton. Kokeilkaa käytännössä, että varapinnanne toimii, jos veneessänne on ruoriohjaus. Tarkastakaa ja huoltakaa ruorimekanismi säännöllisesti.