Kerrostalo on kuin mielisairaala

Minä olen hallituksen varsinainen jäsen, lyön aina ullakon oven kiinni niin lujaa että rappaukset varisee.
Hi-hii, minä saan tehdä niin koska en asu vuokralla.

Kirstin koira haukkuu niin että koko talo kaikuu ja Kirstillä on korttelin suurin perse.

Usein miehet luulee, että heidän arvionsa naisista kuten kankun koosta, rinnoista, on paikkansa pitävää ja pätevää puhetta. Mutta entäs, kun naiset arvostelee ohi ikkunan kulkevien miesten perän, housujen läpi näkyvien osien koon, rinnan, ryhdin ja painon, pituuden, onko bodari vai atleetti, olisko hyvä kaverina, millainen maine, miten käyttäytyy toisten ja naisten parissa, onko lapsia, onko työtön vai työssä, vaihtaako alituiseen muijjaa, pysyykö töissä ja mitä harrastaa, onko pihi, varasteleeko, onko avokätinen, onko väkivaltainen, onko istunut Linnassa, miten pitkään, mistä syystä ja missä, onko mielenterveyspotilas tai siksi tulossa, lähtikö itse hoitoon vai pitikö hakea, karkaileeko naisten tai miesten mukaan, onko bi vai vähän sinne päin. Millaisesta seksistä pitää, tietääkö joku, onko yllytyshullu... Näitä tällaisia naisetkin pohtivat joka ikisen kerrostalon miehen kohdalla. Kun seuraavan kerran arvostelet naisia, niin sinutkin on jo arvosteltu. Ole onnellinen, ettei talon vanhat piiat ja eronneet rouvat löydä sinusta uutta juorujen aihetta.

Se useimmiten on valitusten tekijä itse eli sinä.

Erään koirahäirikön kanssa on yritetty saada tilannetta rauhoittumaan puhumalla asiasta ihan nätisti, eli että pitäisi koiransa hiljaa.
No tämä ääliö sanoi harkitsevansa lastensuojeluilmoituksen tekemistä kun kuulemma lapsiperheen pyykit on huonosti pesty, perheen äiti sitten kysyi että miten niin, niin tämä koirahäirikkö sanoi haistelleensa pyykkejä.
Siis haistelee narulla kuivumassa olevia kalsareita???
Eikö noita "koiraihmisiä" oikeasti saa minkään ammattiavun pariin, voi juma :D

Kyllä jokaisesta luonnetyypistä löytyy edustaja kerrostalossa. Onko melankolikko, koleerikko, psykopatiaa lähellä, liian hoitajan syndrooman omaava entinen sairaalatyöntekijä tai peräti entinen hoitaja, joka hoitaa muita naapureita jatkuvasti selän takana raportoi den entisille työkavereilleen tai sitten entinen jonkin firman huoltomies, joka edelleen huoltaa toisten asuntojen ovia ja lukkoja, heittelee häirikköjä ulos tai entinen kotiavustaja, joka pyytää jatkuvasti päästä siivoamaan ja laittamaan ruokaa ja hoitamaan kodin asioita tai entinen rikospoliisi tai passipoliisi, joka ratkoo olemattomia murtoja juorukellojen avulla omaksi ilokseen. Uskovainen, joka rukoilee jokaiselle talon asukkaalle parannuksen armoa ja siunausta, mutta joutuu halutuksi sekopääksi jumalapuheidensa vuoksi. Entäs me toteen näytetyt häiriytyneet asukkaat. Yksi juo terveyttään takaisin, toinen uskoo edelleen omiin luuloihinsa, osa menettää uskonsa ihmisiin ja itseensä ja eristäytyy sekä osa yrittää esteistä ja jatkuvista hullu-huudoista huolimatta tarttua elämään takaisin kiinni ja löytää uusia elämisen tarkoitusta ja ihmissuhteita lisääviä asioita ja ihmisiä.

Tänään juuri lähetin hajupommin naapurieni iloksi ja keitin aamuyöllä kahvia ja soittelin seinäkelloa neljältä aamuyöllä ja koska alakerran elävän asuntoon kuuluu äänet ja pitkän sävellyksen soitto kyllä kuuluu. Kello meni kiinni heti kello neljän jälkeen eikä kukaan kärsinyt unettomuudesta. Tälläisiä yllätyksiä on mukava tehdä harvemmin ja silloin ne onnistuukin.

Älköön kenelläkään kusi nousko hattuun sillä mielensairaus voi tulla milloin vain ja kenelle tahansa, kukaan ei ole suojassa jos joku niin itsestään kuvittelee.

Oli silmät sitten harittavat, kovat tai mitä tahansa niin kyky nähdä niiden taakse onkin sitten vuosikymmenten elämänkokemuksen, itsetutkiskelun ja itsekehittämisen työn tulosta. Joillain ihmisillä on niin "kova kuori ja haarniska" toisinsanoen kulissit kehitetty tai voisi sanoa esirippukin edessä että on helpompaa elämä kun ei näe mitään.

Minä en ole koskaan tuntenut olevani mikään "normaali" ihminen, en tee enkä elä kenenkään mallin mukaan enkä toisten perässä. En tarvitse kaikkea, en tarvitse sitä mitä kaikilla muillakin on, en ole kateellinen, ei kiinnosta matkustella nähden joka helvetin maailman kolkka kun en sen viisaammaksi siitä kuitenkaan tule. En ole ahne niin että kaikki pitää saada ja kokea. Pidän ahneita ihmisiä vähä- älyisimpinä kun mikään ei riitä ja vittu ihan kaikki pitää ahnehtia mitä irti saa kuten sopeutumiseläkeläiset, ovatko he onnellisia ihmisiä tuhansien eurojen oloneuvoksena kun 518 euroa on liikaa muille oloneuvoksille suomalaisille joita ei vittu työ kiinnosta?

Tiedän että mielenterveysongelmia tulee elää köyhyysrajan alapuolella pitkään eikä mitään poispääsyä sieltä ole. Pakolaisia on varaa ottaa tänne eläteiksi mielin määrin mutta omalle kansalle ei ole varaa maksaa edes minimitoimeentuloa mikä vittu on väärin.

Niin se on että tulot ovat sen mukaan mitä on työtä tehnyt. Minäkin olin vuosia töissä. Toiset saivat saman aikaa töissä oltuaan erittäin hyvää eläkettä. Minä sain 150,00 euroa eikä lisää tule. Kansan eläkkeet ja takuueläkkeet mukaan lukien saan eläkettä 767,00 ja jos asumistukea ei olisi, en voisi maksaa vuokraa. Hampaita yritin sossikasta. Tuli vastaus: saatte liikaa tuloja. Ei ole mahdollista saada rahaa täältä ei edes silmälaseihin.
No, olin hampaattomana. Sitten onni potkaisi. Sain synttärilahjaksi rikkaalta sukulaisesta sen verran että hammasrahat irtosi. Nyt mietin, kun taloyhtiön remontti on tulossa että mitenkäs tulevan asunnon takuuvuokra ja ennakkovuokra. Kun ei jää yhtään ylimääräistä milloinkaan. Niimpä keksin. Ruokaan saa mennä korkeintaan 250,00 kuukaudessa ja kaikki muut menot on vähennettävä minimiin. Nyt on pakko alkaa säästää. Ei ole enää mahdollista ostaa mitään ylimääräistä. Minun mielenterveyteni ei siitä ole kärsinyt vaan tämä taistelu saa mieleni virkistymään. Jos ei ole mistä ottaa, opetellaan syömään vain määrätty annos jota ei ylitetä ja monivitamiini, rauta ja kalkkitabletteja lisänä. Jos läskiä on tullut, nyt on mahdollisuus laihduttaa terveellisesti. Valittelu ei asiaa auta ja itse on pärjättävä ja kyllä olen onnistunutkin. Lähinnä minua haittaa taloyhtiömme ja ex-naapurit, jotka ovat osa vankilakundeja, osa pulisoituneita nais ja miesvarkaita, suoraan sanoen. Nämä yrittävät jättää jokapäiväiset kaljarahansa itselleen vierailemalla asunnosta asuntoon kunhan ovat ensin kutsuneet itse itsensä joka paikkaan ja syöneet toisten ruoat. Jos jotain katoaa, mistään ei saa sanoa. Muuten on hoito edessä itsellä, kun virkamiehet ovat näiden tuttavia ja puolustavat näitä. Näinkin voi kuitenkin säilyttää terveytensä. On mielenkiintoista nähdä, miten itse pystyy rahaa säästämään ja miten siinä onnistuu. Kun rahaa ei voi kotiin säästää, ei voi kuin pitää tileistään huolen. Yrittämään suosittelen. Kannattaa sinnitellä ja taistella oman itsensä eteen. Mielen tasapainon tämän kaiken keskellä tuo usko jumalaan ja rukoileminen. Pientä kiusan tekoa ei ole kielletty.

Miten hyviä kirjoituksia täällä. Joku kun innostuisi kirjoittamaan kirjan. Parempia kirjoittajia täällä kuin suomalaiset nk. menestyskirjailijat, jotka poseeraavata annoissa ja avuissa. Ja telkkarsissa.

Kirstillä on visvasyylä kielessä.

Kuka tulis mun kaa vemppaan tonne saunaan Kunillantiällä?